Eläkeiän nostoa tärkeämpää on, että jaksamme sinne asti

Julkisuudessa esitetty ajatus eläkeiän nostamisesta 70 vuoteen jakaa mielipiteitä. Samalla tilastot kertovat, että suomalaiset jatkavat jo nyt työelämässä entistä pidempään. Ennen kuin puhumme uusista korotuksista, meidän pitäisi varmistaa, että työelämä tukee työkykyä ja antaa mahdollisuuden tehdä töitä pidempään.

Keskustelu suomalaisten eläkeiästä on noussut jälleen esiin. Heikki Bergholm ehdotti Helsingin Sanomissa (HS.fi), että eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa tulisi nostaa 70 vuoteen. Hänen mukaansa muutos vahvistaisi julkista taloutta ja vastaisi elinajanodotteen kasvuun.

Ajatus herätti nopeasti vilkasta keskustelua. On kuitenkin hyvä pohtia, tarvitaanko Suomessa enää erillisiä päätöksiä eläkeiän nostosta vai eteneekö kehitys jo itsestään oikeaan suuntaan.

Suomalaiset jatkavat työelämässä pidempään kuin ennen

Tilastot osoittavat, että työurat pitenevät jo nyt. Eläketurvakeskuksen (ETK.fi) tuoreimman tilaston mukaan suomalaiset siirtyivät eläkkeelle vuonna 2024 keskimäärin 63,1-vuotiaana. Eläkkeellesiirtymisiän odote nousi vuodessa 0,3 vuotta, ja vuodelle 2025 asetettu nousutavoite ylitettiin jo 0,7 vuodella.

Toisin sanoen suomalaiset pysyvät työelämässä pidempään kuin koskaan ennen, ja vieläpä nopeammin kuin ennusteet odottivat. Kehitys on ollut positiivinen ja kertoo siitä, että yhteiskunnan, työelämän ja yksilöiden suunta on jo kestävämpään suuntaan. Mutta riittääkö tämä vauhti, kun julkinen talous on alijäämäinen ja valtionvelka on kasvussa? Suomen väestörakenteen kaltainen Tanska on jo nostanut eläkeiän 70 vuoteen.

Elinajanodote kasvaa, mutta työkyky ratkaisee

Elinajanodotteen nousu tarkoittaa, että vietämme eläkkeellä aiempaa pidemmän ajan: lähes puolet enemmän kuin menneet sukupolvet. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskenut, mikä lisää paineita työvoiman riittävyydelle ja julkiselle taloudelle.

Siksi keskustelu eläkeiästä on ymmärrettävää. Mutta mielestäni pitäisi myös kysyä: miten varmistamme, että ihmiset jaksavat ja voivat tehdä työtä työkykyisinä pidempään? Ilmarisessa näemme työkyvyn tukemisen ja tavoitteellisen työkykyjohtamisen avaintekijöinä järjestelmämme kestävyyden kannalta. Eläkeiän nostaminen ei yksin ratkaise ongelmia, jos työkykymme heikkenee jo ennen tavoiteikää. Panostukset työkykyjohtamiseen, ennakoivaan terveydenhuoltoon ja työn muokkaamiseen ovat olennaisia.

Asenteet kaipaavat muutosta

Toinen avainkysymys on, miten työmarkkinat kohtelevat ikääntyviä työntekijöitä. Suomessa työntekijä voi jäädä eläkkeelle 63–68 vuoden iässä, ja työssä jatkamisesta palkitaan lykkäyskorotuksella. Silti yli 55–60-vuotiaiden työllistyminen on usein vaikeaa, vaikka työhaluja ja osaamista riittäisi.

Jos haluamme, että työurat pitenevät, työnantajien asenteiden on muututtava. Yli 60-vuotias työnhakija ei saa olla riski, vaan mahdollisuus – osaaja, jolla on kokemusta, verkostoja ja kykyä ratkaista ongelmia. Myös työn joustavuus, osa-aikaratkaisut ja työn muokkaaminen ovat keinoja, joilla voidaan tukea työssä jatkamista.

Kannattaa myös muistaa, että kun työnantaja palkkaa uuteen työsuhteeseen yli 55-vuotiaan henkilön, ei työnantajalle tule maksuluokkavaikutuksia, vaikka työntekijä tulisi työkyvyttömäksi. Työllistämisen esteitä voidaan purkaa myös rakenteellisesti.

Nykyjärjestelmässä eläkeikä seuraa automaattisesti elinajanodotteen kehitystä. Tämä tarkoittaa, että nuoremmilla ikäluokilla tavoite-eläkeikä asettuu jo nyt lähelle 70 vuotta. Heidän osaltaan muutokset siis tapahtuvat ilman erillisiä poliittisia päätöksiä. Äkillinen korotus horjuttaisi helposti työuransa loppuvaiheessa olevien suunnitelmia.

Väestön ikääntymiseen tarvitaan helpotusta myös työperäisestä maahanmuutosta. Ilman ulkomaista työvoimaa meillä ei ole jatkossa riittävästi käsipareja pitämässä pyöriä pyörimässä. Ilmarisen työuraindeksi ennustaa osaajapulaa erityisesti rakentamisessa, teollisuudessa ja kuljetuksessa.

Pitkäjänteisyys on tärkeämpää kuin nopeus

Eläkeiän nostaminen on mittava yhteiskunnallinen muutos, jota ei voi toteuttaa nopeasti. Mahdolliset muutokset vaatisivat pitkän siirtymäajan ja huolellisen valmistelun.

Eläkeiän nousu on ollut tavoitteisiin ja historiaan nähden nopeaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suomalaisten eläkkeellesiirtymisiän odote on noussut jo yli odotusten. Siksi keskustelussa olisi hyvä kääntää painopiste pois pelkästä ikärajojen nostamisesta kohti työkyvyn tukemista, työelämän joustavuutta ja ikäystävällisiä asenteita.

Mikko Mursula
toimitusjohtaja, Ilmarinen