Työkyky

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.

Oletko huolissasi nuorten työelämätaidoista ja vastoinkäymisten sietokyvystä? Tuntuuko siltä, että työelämässä tarvittavia taitoja ja sinnikkyyttä ei opeteta kotona tai koulussa? Jokaisen sukupolven mielestä nuoriso on ollut pilalla, ja tämä vanha totuus tuntuu tälläkin hetkellä värittävän keskustelua nuorten työelämätaidoista.

Otsikon kaltainen reaktio syntyy harmillisen usein, kun esihenkilö sanoo ”Tavataan varhaisen tuen keskustelussa ja jutellaan tilanteestasi.”. Varhaisen tuen keskustelut eivät välttämättä ole entuudestaan tuttuja ja esihenkilön kutsu keskusteluun voi jännittää tai jopa pelottaa. Älä huoli: keskustelun tavoitteena on tukea sinua.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista tai työhön paluuta silloin, kun työkyky on heikentynyt eivätkä muut keinot riitä. Miten kuntoutushakemuksia arvioidaan? Mitkä asiat vaikuttavat päätökseen? Miksi osa hakemuksista hylätään? Kysyimme asiaa Ilmarisen kuntoutuspalvelupäälliköltä Mari Kyyhkyseltä.

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Tilastot ovat tärkeä tietolähde, mutta niiden tulkitseminen voi olla yllättävän haastavaa. Olemme luonnostamme tarinankertojia, ja tilastot haastavat meidän intuitiivisen ajattelumme. Tarjoan blogissani ohjeita tilastojen kriittiseen tarkasteluun ja esittelen esimerkkejä siitä, miten tarinankerronta voi hämärtää tilastojen objektiivista tarkastelua.