Osta Kirjaudu

Työntekijän työterveys

Työterveyshuolto on sinua varten muulloinkin kuin sairastuessa. Työterveyshuolto auttaa pitämään huolta työ- ja toimintakyvystäsi ja on tukenasi myös kuntoutuksessa.

Mitkä ovat työntekijän oikeudet työterveydessä?

Työterveyshuolto on Suomessa lakisääteistä. Ennaltaehkäisevä, työkykyä tukeva työterveyshuolto (ns. lakisääteinen työterveyshuolto) kuuluu kaikille työsuhteessa oleville. Ei ole väliä, onko työsuhteesi vakituinen, määräaikainen, koko- vai osa-aikainen.

Sairauksia ja työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisevään ja työkykyäsi tukevaan työterveyshuoltoon kuuluvat

  • työpaikkaselvitykset 
  • terveystarkastukset ja kuntoutusasiat 
  • työkyvyn ja työhön paluun tuki.

Vaikka työnantajasi olisi hankkinut vain niin sanotun lakisääteisen työterveyshuollon, voit mennä työterveyslääkärin vastaanotolle, jos työkykysi on uhattuna. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vakavat, työhösi vaikuttavat uupumisen oireet tai tuki- ja liikuntaelinoireet. Myös kaikki työhön liittyvät oireet ja sairaudet sekä epäily ammattitaudista kuuluvat työterveyshuollon arvioitavaksi. Terveydenhuollon ammattilaisista vain he tuntevat työolosuhteesi.

Työterveys voi sisältää myös sairaanhoitoa

Lakisääteisten palvelujen lisäksi työnantajasi on voinut hankkia työpaikkasi työterveyspalveluihin myös sairaanhoidon palveluita. Niiden laajuus vaihtelee sen mukaan, mitä työnantaja on päättänyt. Saat tietoa oman työpaikkasi sairaanhoidosta ja ohjeet työterveyshuollon sairaanhoitoon hakeutumisesta työnantajaltasi.

  1. Voiko työterveyteen mennä ilman esihenkilön lupaa?

    Yleensä työterveyden vastaanotolla käymiseen ei tarvita esihenkilön lupaa. Tässä voi kuitenkin olla poikkeuksia, joten selvitä asia aina ensin työnantajaltasi.

Työterveystarkastuksia on erilaisia 

Monille terveystarkastus on tutuin työterveyshuollon toimista. Osa terveystarkastuksista tehdään vastaanotolla ja osa voi olla kyselyitä. Voit lukea erilaisista terveystarkastuksista alta.

  1. Altistelähtöiset tarkastukset ovat pakollisia sekä työnantajalle että työntekijälle, jos työpaikalla on tiettyjä vaaratekijöitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi melu, erilaiset kemikaalit, pölyt, tärinä, yötyö tai väkivallan uhka. Terveystarkastuksia tehdään työsuhteen alussa ja sen jälkeen yleensä 1–3 vuoden välein. Näissä tarkastuksissa työterveyshuolto (usein työterveyslääkäri) arvioi, soveltuuko työntekijä terveytensä puolesta suunniteltuun työhön. Hän antaa ohjeita suojainten käyttöön ja turvallisiin työtapoihin. Lisäksi hän tutkii, onko työntekijällä ammattitautiin tai muihin työperäisiin sairauksiin sopivia oireita.

  2. Työn terveysvaatimuksiin perustuvat tarkastukset ovat pakollisia. Näitä tarkastuksia tehdään työtehtävissä, joissa tarvitaan työturvallisuuden tai työn luonteen vuoksi erityisen hyvää terveydentilaa ja toimintakykyä. Tarkastuksissa työterveyshuolto (yleensä työterveyslääkäri) arvioi, sopiiko työntekijä terveydentilansa puolesta suunniteltuun työhön. Tällaisia tarkastuksia tehdään muun muassa pelastajille, laivoilla työskenteleville, lentäjille ja poliiseille. He käyvät tarkastuksissa työsuhteen alussa ja sen jälkeen yleensä 1–3 vuoden välein.

  3. Terveyden ja työkyvyn edistämiseen liittyvät tarkastukset ovat vapaaehtoisia. Niitä ovat esimerkiksi ikäkausitarkastukset sekä työhöntulotarkastukset sellaisissa töissä, joihin ei sisälly edellä kerrottuja lakisääteisiä terveystarkastuksia.

  4. Muita työterveystarkastuksia ovat

    • tarkastukset, joissa seurataan pitkällä sairauslomalla olevan työntekijän toipumista
    • kuntoutustarvearviot
    • osatyökykyisten henkilöiden terveystarkastukset (työkyvyn seuranta)
    • työkykyarviot
    • erilaisten työhön liittyvien lääkärinlausuntojen saamiseksi tehtävät tarkastukset.

Haluatko oppia lisää työterveyden toiminnasta?

Työterveys työkykysi tukena -kurssilla opit, missä tilanteissa ja millä tavoin työterveys on apunasi. Voit käyttää oppimisympäristöä ilmaiseksi, jos työnantajasi on vakuuttanut sinut Ilmarisessa.

Kirjaudu oppimisympäristöön

Saat apua eri alojen ammattilaisilta

Työterveyshuollossa työpaikallesi on oma nimetty työterveystiimi. Siihen kuuluu monen eri alan ammattilaisia, jotka kaikki ovat käytössäsi tarpeittesi mukaan.

  1. Työterveyshoitaja on yhteyshenkilösi työterveyshuollossa. Hänen kanssaan asioit monissa käytännön asioissa, kuten terveystarkastuksessa ja rokotuksissa.

  2. Työterveyslääkäri hoitaa tarvittaessa sairauksiasi, arvioi työkykyäsi ja mahdollista tarvetta kuntoutukselle. Hän tekee lähetteitä ja kirjoittaa lääkärinlausuntoja, jos tarvitset niitä. Työterveyslääkäriä tarvitaan myös silloin, kun työsi sisältää sellaisia vaaroja, joiden terveysvaikutusten arvioimisessa tarvitaan työlääketieteellistä osaamista. Sellaisia ovat esimerkiksi vaaralliset kemikaalit, pölyt tai käsiin kohdistuva tärinä.

  3. Työn hallinnan, henkisen jaksamisen, mielenterveyden sekä psyykkisen kuormituksen asioissa työterveyshoitaja tai -lääkäri saattaa ohjata sinut työterveyspsykologille. Työterveyspsykologi osaa tukea sinua työssä jaksamisessa. Hän auttaa sinua pitämään huolta henkisestä jaksamisestasi, jotta työkykyyn vaikuttavia vaikeita ongelmia ei pääsisi syntymään.

    Lue lisää mielenterveydestä

  4. Voit itse hakeutua työfysioterapeutille tai joku muu työterveyden ammattihenkilö voi ohjata sinut hänen vastaanotolleen. Työfysioterapeutti auttaa sinua, kun työ on fyysisesti kuormittavaa, sinulla on tuki- ja liikuntaelinten oireita tai tarvitset kuntoutusta.  Hän antaa neuvoja ja ohjausta työasennoista ja -tavoista, työ- ja apuvälineistä sekä siitä, kuinka voit parantaa ja ylläpitää fyysistä työkuntoasi.  Työfysioterapeutti voi myös laatia sinulle kuntoutumisohjelman, jotta toipuminen olisi nopeampaa.

    Lue lisää tuki- ja liikuntaelinten terveydestä

  5. Sosiaalialan asiantuntija (työvalmentaja tai työkykyvalmentaja) neuvoo sinua, jos tarvitset ohjeita esimerkiksi erilaisten etuuksien hakemisessa, hakemusten täyttämisessä tai kuntoutukseen hakeutumisessa. Käynnille tarvitset yleensä lähetteen työterveyshoitajalta tai työterveyslääkäriltä.

Mikä on työpaikkaselvitys?

Työterveyshuolto tekee työpaikallasi työpaikkaselvityksiä. Niihin kuuluvat tavallisesti

  • esikysely
  • käynti työpaikallasi
  • palautetilaisuus tuloksista
  • kirjallinen raportti.

Voimassa olevan työpaikkaselvitysraportin pitää olla työpaikalla kaikkien työntekijöiden saatavillla. Työterveyshoitaja ja/tai -lääkäri (joskus myös työfysioterapeutti tai -työterveyspsykologi) tulevat työpaikallesi ja ehkä myös sinun työpisteeseesi käymään. He pyrkivät saamaan mahdollisimman laajan käsityksen työpaikallasi tehtävästä työstä ja työoloista.

He arvioivat työpaikallasi tehtävän työn ja työympäristön 

  • vaara- ja kuormitustekijät sekä keinot niiltä suojautumiseen 
  • voimavaratekijät  
  • niiden merkityksen terveydelle ja työkyvylle.

Työpaikkaselvityksessä saatte myös ehdotuksia toimenpiteistä, joilla voitte vähentää ja poistaa työn mahdollisia vaaroja ja kuormitusta sekä edistää työn sujuvuutta ja työyhteisön toimintaa.

  1. Työpaikkaselvityksen perusteella työnantajasi suunnittelee yhdessä työterveyden kanssa, millaisia terveystarkastuksia on tarpeen tehdä ja millaista ohjausta ja neuvontaa työpaikallasi tarvitaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että vastaat työpaikkaselvitykseen liittyviin kysymyksiin ja kerrot työstäsi. Mitä enemmän työterveyshuolto tietää työstäsi ja työoloistasi, sitä parempaa ja osuvampaa apua voit sieltä saada.

    Jos et tiedä, miten laajat työterveyspalvelut työpaikallasi on tai mitä vaara- ja kuormitustekijöitä työssäsi on, kysy niistä esihenkilöltäsi.

Varhainen tuki on sinua varten

Varhainen tuki tunnetaan myös termeillä varhainen välittäminen tai varhainen puuttuminen. Sen tarkoitus on tukea työkykyäsi ja ehkäistä sen heikkenemistä. Isolla osalla työpaikoista on käytössä niin sanottu varhaisen tuen malli, jossa kuvataan siihen littyvät toimintatavat ja jokaisen tehtävät. Varhainen tuki toimii parhaiten, kun siihen osallistuvat esihenkilöt, työterveyshuolto ja työntekijät kaikki yhdessä.

Ongelmiin on helpointa löytää ratkaisuja, kun ne ovat vielä pieniä. Siksi varhaisen tuen tavoitteena on havaita työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhain ja pyrkiä vaikuttamaan niihin järjestelmällisesti. Sitä ei ole kehitetty kenenkään kiusaksi, vaan kyse on välittämisestä ja tuesta.

Lue lisää varhaisesta tuesta

Mitä ovat työkykyarvio ja -neuvottelu?

Jos työnantajallasi herää huoli terveydentilastasi tai työkyvystäsi, hän voi pyytää työterveyshuollosta työkykyarviota sinusta. Työkykyarvio tehdään yleensä työnantajan pyynnöstä, mutta myös sinä voit pyytää itsestäsi työkykyarvion. Työkykyarvio on myös tehtävä viimeistään silloin, jos olet ollut sairauslomalla vähintään 90 arkipäivää yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa. Moni voi säikähtää, kun esihenkilö pyytää keskustelemaan, kertoo huolestaan ja ohjaa työkykyarvioon. Siihen ei ole syytä, sillä työkykyarvio on varsin tavallinen toimi, jonka tarkoitus on tukea sinua ja työkykyäsi.

Kuka tekee työkykyarvion?

  1. Yleensä työpaikkasi oma työterveyshoitaja haastattelee sinut ensin huolellisesti ja kerää yhteen tiedot työkykyysi vaikuttavista oireista ja sairauksista. Samalla sovitte jatkotoimista, joihin sisältyy ainakin työterveyslääkärin vastaanotto.

  2. Työterveyslääkäri tekee yhdessä kanssasi kokonaisvaltaisen arvion työkyvystäsi ja terveydentilastasi. Joskus se sujuu nopeasti, toisinaan tarvitaan jatkotutkimuksia, eli muiden erikoislääkärien, työfysioterapeutin tai työterveyspsykologin arvioita. Silloin selvitys voi viedä pidempään. On tärkeää, että kerrot työterveyslääkärillesi oman näkemyksesi työstä ja siinä pärjäämisestä. Olet oman itsesi ja työsi paras asiantuntija.

    Työterveyshuoltoa sitoo vaitiolovelvollisuus myös työkykyarvioita tehdessä. Voit siis kertoa avoimesti asioistasi pelkäämättä, että terveystietosi menevät työnantajalle ilman lupaasi.

  3. Tavallinen käytäntö on, että lopuksi keskustelette työkykyarvion johtopäätöksistä ja tarpeellisista toimenpiteistä työkyky- eli työterveysneuvottelussa yhdessä esihenkilösi ja työterveystiimin edustajan kanssa. Työterveydestä neuvotteluun osallistuu tavallisesti työterveyslääkäri, joskus työterveyshoitaja. Tilanteen mukaan neuvotteluun voi osallistua myös työterveyspsykologi tai työfysioterapeutti. Saat ottaa mukaan tukihenkilön, jos haluat.

    Saako työterveyslääkäri kertoa työnantajalle sairauksistasi?

    Työterveysneuvottelussa ei keskustella sinun terveydentilastasi, ellet itse anna siihen lupaa. Pääpaino keskustelussa on siinä, millaisin työjärjestelyin työkykyäsi voidaan tukea. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi osasairauspäiväraha, työn keventäminen ja muokkaaminen tai jonkin apuvälineen hankinta. Tavallinen tilanne, joissa työkykyneuvotteluja käydään, on työkykyarvion lisäksi pitkältä sairauslomalta palaaminen. Voit tehdä aloitteen työterveysneuvottelun pitämiseen itse, tai sen voi tehdä esihenkilösi tai työterveys.

    Katso video tyypillisestä työterveysneuvottelutilanteesta (youtube.com)

  4. Kun työkykyarvio on valmis, työterveyslääkärisi kirjoittaa sinulle lausunnon työkyvystäsi. Sinun tehtäväsi on viedä se esihenkilöllesi. Lausuntoon ei kirjoiteta tietoja sairauksistasi tai hoidosta, vaan ainoastaan kannanotto työkykyysi. Työterveyslääkäri voi kirjata lausuntoon myös ehdotuksia siitä, miten työtäsi voitaisiin muokata. Hän voi ehdottaa myös esimerkiksi jonkin apuvälineen hankkimista tai työtehtävien keventämistä.

Työterveys organisoi kuntoutusasioita

Jos sairastut tai terveydentilasi heikkenee muista syistä, saatat tarvita erilaisia kuntoutuspalveluita. Työterveyslääkäri arvioi kuntoutustarpeesi ja miettii yhdessä muun työterveystiimin kanssa, millaista kuntoutusta juuri sinä tarvitset. Hän myös laatii lähetteet ja tarvittavat lääkärilausunnot.

Kuntoutus voi olla esimerkiksi

  • lääkinnällistä kuntoutusta jonkin vamman tai sairauden vuoksi 
  • päihdekuntoutusta 
  • ammatillista kuntoutusta työkokeilun muodossa tai jopa uudelleenkoulutusta, jos sairaus tai ammattitauti estää jatkamisen nykyisessä työssäsi.  

Osa kuntoutuksesta tapahtuu työterveyshuollossa, osa työpaikalla. Joskus tarvitaan ulkopuolisia kuntoutuspalveluiden tuottajia. Työterveyshuolto organisoi ja seuraa kuntoutumistasi yhdessä kanssasi.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta

Tutustu myös muihin teemoihin

  1. Pidä huolta mielenterveydestäsi

    Mielenterveys ja sen edistäminen ovat tärkeä osa työkykyäsi.

    Lue mielenterveyden tukemisesta

  2. Keskustele esihenkilösi kanssa

    Jos työkykysi huolestuttaa sinua, ota asia puheeksi esihenkilösi kanssa.

    Lue varhaisesta tuesta

  3. Tue fyysistä toimintakykyäsi

    Pidä huolta tuki- ja liikuntaelinten (TULE) terveydestä.

    Lue tuki- ja liikuntaelinten terveydestä

Artikkeleita sinulle

  1. Sairausloma – mitä työntekijän tulisi tietää?

    Sairauslomista puhutaan paljon ja sanoma riippuu siitä, kuka puhuu. puhuu. Artikkeli on kirjoitettu sairastuneen työntekijän näkökulmasta.

    Lue artikkeli sairauslomista

  2. Työkokeilu – mitä, milloin ja kenelle?

    Työssä jatkamista ja työhön paluuta voi tukea monin tavoin. Työkokeilu on hyvä vaihtoehto monessa tilanteessa. Mitä työkokeilu tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi tietää?

    Lue artikkeli työkokeilusta

  3. Kuntoutus auttoi uudelle uralle

    Kun terveysongelmat pakottivat jäämään pois palkkatöistä, uusi yrittäjäura alkoi entuudestaan täysin oudolla alalla. Ammatillinen kuntoutus auttoi muokkaamaan työtä omaan terveyteen sopivaksi.

    Lue kuntoutujan tarina

Sivu päivitetty viimeksi