Työelämä

Kesätyöntekijät ovat parhaillaan työn touhussa työpaikoilla. Tärkeintä on tietenkin perehdyttää uusi tekijä työhön, mutta on muutakin, mistä työelämän tulokkaan on hyvä tietää.

Kesän (ja kesäloman) aikana arjen liikkumisrutiineihin tulee helposti muutoksia. Esimerkiksi mökille tai lomareissulle suunnatessa kuntosalikortti jää hyllylle ja loman alkaessa työmatkapyöräilijänä kilometrejä ei enää kerry päivittäin. Pitääkö potea huonoa omaatuntoa?

Työurat muuttuvat monipuolisemmiksi. Työelämässä tapahtuu esimerkiksi siirtymiä ammattien välillä. Yhä useammat yhdistelevät myös palkkatyötä ja yrittäjyyttä eri muodoissaan. Pysyykö työeläkevakuuttaminen työelämän muutosten tahdissa?

Loma on ihmisen parasta aikaa, sanotaan. Pitkäkään loma ei kuitenkaan riitä voimavarojen palauttamiseen, jos arki lomien välissä tuntuu päättömältä paahtamiselta. Loman ei myöskään olisi suotavaa kulua pelkästään akkujen lataamiseen, vaan sen aikana olisi hyvä jaksaa myös nauttia elämästä.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa luottamukseen perustuvaa työyhteisön ja organisaation toimintakulttuuria, jossa jokainen työntekijä kokee itsensä arvostetuksi ja tervetulleeksi. Se tarkoittaa myös keskusteluilmapiiriä, jossa eriäviä mielipiteitä osataan käsitellä rakentavasti ja henkilökohtaisuuksiin menemättä. Miten psykologisesti turvallinen ilmapiiri rakennetaan työpaikalle? Entä mitä se vaatii johdolta, esihenkilöiltä ja työntekijöiltä?

Työkyky ei ole sama asia kuin terveys, vaikka terveydentila työkykyyn vaikuttaakin. Ihminen voi sairaudestaan huolimatta olla työkykyinen sopivaan työhön. Työkykyä arvioidaan monissa erilaisissa tilanteissa, kuten sairastumisen, kuntoutuksen tai eläkkeen hakemisen yhteydessä. Miten työkykyä voi mitata ja miten arviointi etenee?

Työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä on jopa nelinkertainen ero eri toimialojen välillä. Uusi työkyvyttömyyseläkeindeksimme ennustaa työkyvyttömyyden yleisyyttä. Voidaanko tarkemmilla ennusteilla taklata työkyvyttömyyttä entistä paremmin?

Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.

Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.