Taksonomia ei yhtäkkiä mullista sijoittajien ilmastotoimia
Taksonomia eli kestävyysluokittelu on vielä monilta osin keskeneräinen uudistus, joka voi onnistuessaan hyödyttää kaikkia osapuolia luomalla nykyistä yhdenmukaisempaa ymmärrystä kestävyydestä. Taksonomia on vielä alkuvaiheessa ja kapea-alainen, joten se ei vielä tällä hetkellä vaikuta Ilmarisen sijoituspäätöksiin. Seuraamme kuitenkin taksonomian kehitystä tarkasti.
Taksonomia eli kestävien taloudellisten toimintojen luokittelujärjestelmä on osa EU:n kestävän rahoituksen sääntelyä. Taksonomialla on tärkeä tavoite: se pyrkii lisäämään markkinatoimijoiden yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on kestävää taloudellista toimintaa. Mikäli taksonomia onnistuu tavoitteessaan, se auttaa markkinatoimijoita tunnistamaan ja vertailemaan kestäviä sijoituskohteita aiempaa yhdenmukaisemmalla tavalla.
Tärkeistä tavoitteista huolimatta on kuitenkin vielä epäselvää, miten taksonomia vaikuttaa tulevina vuosina erilaisten sijoittajien toimintaan. Taksonomia ei kerro, onko sijoituskohde kannattava sijoituskohteena vai ei. Kuka tahansa voi edelleen sijoittaa taksonomialuokittelun ulkopuolelle jääviin yrityksiin. Sen sijaan kyse on yritysten velvollisuudesta raportoida sijoittajille ja sijoittajien velvollisuudesta raportoida sidosryhmilleen. Se, miten tämä eri toimijoiden käyttäytymistä ohjaa, määrittelee lopulta taksonomian vaikutuksia rahavirroille ja ilmastotoimille.
Tällä hetkellä taksonomialla ei ole suoria vaikutuksia Ilmarisen sijoituspäätöksiin. Suurilla instituutionaalisilla sijoittajilla on jo aiemmin ollut käytössään erilaisia keinoja ohjata sijoituksia vastuullisiin ja kestäviin kohteisiin. Eläkeyhtiön tulee sijoittaa tuottavasti ja turvaavasti, joten kestävyys on sen toiminnassa yksi näkökulma osana kokonaisvaltaista harkintaa. Ilmastoasioissa toimintaamme ohjaa Ilmarisen ilmastotiekartta (pdf). Onnistuessaan taksonomia voi jatkossa olla esimerkiksi yksi ilmastotiekarttamme työkalu tunnistaa vähähiilistä taloutta tukevia ratkaisuja, ja siksi sen kehitystä kannattaa seurata tarkasti.
Eläkevarojen ohjautumista taksonomian perusteella rajoittavat vaatimukset siitä, että varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Tämä vaatii laajaa hajautusta, eikä sijoituksia voi ohjata vain tietyille, ainoastaan taksonomiakelpoisille sektoreille. Taksonomialuokittelu on vielä kapea-alainen ja kattaa vasta ilmastonmuutoksen, eli se ei vielä kata suurta osaa laajasti hajauttavan sijoittajan kohdevalikoimasta. Mikäli taksonomialla on sijoittajia ohjaava vaikutus, se voi myös johtaa taksonomiakelpoisten kohteiden suureen kysyntään. Tämä taas voi nostaa kohteiden arvostusta suhteettomasti verrattuna tuottopotentiaaliin.
Uudistukseen liittyy monia haasteita
Kuten moniin muihinkin suuriin ja nopealla tahdilla tehtäviin uudistuksiin, myös taksonomiaan liittyy monenlaista epäselvyyttä ja kipuilua. Uudistuksen haasteita ovat muun muassa valmistelun nopeus sekä eripura siitä, mitä luokitteluun tulisi sisällyttää. Riskinä on, että esimerkiksi Eurooppaan syntyy paljon erilaisia taksonomioita, kun jäsenvaltiot eivät erilaisista syistä hyväksy yhdenmukaista kestävyysluokittelua. Tällöin saattaa syntyä enemmän sekavuutta kuin selkeyttä markkinatoimijoille sekä raportointitaakkaa yrityksille. Asetelmaa mutkistaa entisestään se, että samanaikaisesti myös useat maat EU:n ulkopuolella ovat luomassa omia taksonomioitaan.
Euroopan komissio on päättänyt esittää maakaasun ja ydinvoiman sisällyttämistä kestävien energiamuotojen listalle 20–30 vuoden siirtymäajaksi. Asia on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja muun muassa Yle uutisoi (yle.fi) viime viikolla sijoittajien näkemyksistä päätökseen. Monen muun finanssisektorin toimijan tavoin katsomme, että taksonomian tulisi perustua tieteeseen.
Toimien tulee olla johdonmukaisia ja huomioida erilaiset toimijat
Työeläkevakuuttajat kuuluvat taksonomia-asetuksen mukaisessa luokittelussa kategoriaan ”muut kuin rahoitusalan yritykset”. Muuna kuin rahoitusalan yrityksenä raportoiminen ei tuota välttämättä kovinkaan kuvaavaa tai olennaista tietoa eläkeyhtiön toiminnasta. Haluamme kuitenkin tarjota toiminnastamme mahdollisimman paljon tietoa sidosryhmillemme. Siksi Ilmarinen raportoi pakollisten tietojen lisäksi sijoitustoiminnan osalta vapaaehtoista taksonomialuokitteluun liittyvää tietoa.
Yksityisen eläkeyhtiön näkökulmasta on huomioitava, että kestävän rahoituksen kokonaisuus luo uudenlaisia raportointivaateita, jotka eivät ole tällä hetkellä kaikin osin tarkoituksenmukaisia ja aiheuttavat mahdollisesti merkittäviä kustannuksia.
On keskeistä, että kestävän rahoituksen strategian toimet ottavat huomioon erilaiset toimijat, toimintaympäristöt ja yrityskoot. Toimien tulee olla keskenään johdonmukaisia, ja markkinatoimijoilla tulee olla riittävästi aikaa varautua toimenpiteisiin. Tie toimivaan taksonomiaan on pitkä ja mahdollisesti kivinen, mutta se kannattaa kulkea, jos tien varrelta tai sen päästä löytyy loppuratkaisu, joka tuo markkinatoimijoille lisäarvoa.
Karoliina Lindroos
vastuullisen sijoittamisen päällikkö
Ilmarinen
@LindroosAK (Twitter.com)
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Yli viisikymppisten syrjintä on työelämän pahinta myrkkyä
Suomessa väestörakenne on suuressa muutoksessa. Syntyvät ikäluokat ovat yhä pienempiä, työikäisten suhteellinen määrä vähenee ja vanhempien ikäryhmien osuus kasvaa. Samaan aikaan kun työuria pitäisi pidentää, suomalaisessa työelämässä ikäsyrjitään edelleen yli 55-vuotiaita. Tarvitsemme laajaa asennemuutosta ja monimuotoisuuden tunnistamista työpaikoilla – myös johtamisen pitää muuttua.
Tilannekuvasta toimeen – Näin tieto ohjaa parempaan työkykyjohtamiseen
Useissa yrityksissä pohditaan, miten parhaiten suunnistaa erilaisen henkilöstön työkykyyn liittyvän datan keskellä. Mikä data on tärkeämpää kuin toinen ja mitä johtopäätöksiä datasta voi tehdä? Tiedolla johtamisen palvelumme tilannekuva antaa kuvan kokonaisuudesta ja auttaa eteenpäin.
Uskalla puhua eläkkeestä
Kuinka moni miettii eläkettä 17-vuotiaana, kun ensimmäisistä työansioista alkaa kertyä eläkettä? Palkkalaskelmalla kyllä näkyy työeläkemaksun osuus, mutta eläke tuntuu kaukaiselta vanhusten jutulta. Työelämän, opiskelun ja perhe-elämän muutoskohdissa on kuitenkin hyvä tietää, millaista turvaa lakisääteinen työeläkejärjestelmä meille kaikille tuottaa ja miten siihen voi itse vaikuttaa.