Voiko työkyvyttömyyttä ennakoida?

Aloitin vastikään Ilmarisessa vastuualueenani työkykyriskien ennakointi ja tutkimus. Tutkimus on helppo ymmärtää olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämisenä, tutkimusyhteistyönä Ilmarisen ulkopuolisten tahojen kanssa sekä sen valtavan tietomassan analysointina, joka Ilmariseen suomalaisista työntekijöistä kertyy. Mutta miten työkykyriskien ennakointi liittyy työeläkeyhtiön toimintaan? 

Wikipedian mukaan ennakointi tarkoittaa tulevaisuuden luotausta (tulevaisuuden "näkemistä") ja tulevaisuuden suunnittelua (tulevaisuuden "tekemistä"). Työkykyriskeihin sovellettuna ennakoinnilla pyritään näkemään tässä hetkessä tunnistettavat tekijät, joilla on merkitystä henkilöstön työkyvylle nyt ja tulevaisuudessa. Useimpiin tekijöistä voidaan vaikuttaa, jolloin luodaan työkyvylle ja työn tekemiselle parhaat mahdolliset olosuhteet.

Ennakoinnin yksilö- ja työpaikkatasot

Työkyvyn elinkaari on pitkä, kestäähän se parhaimmillaan varhaisesta aikuisuudesta vanhuuseläkkeelle asti. Työkykyriskejä voidaan ennakoida lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikajänteellä. Sattuman vaikutusta ei voi kokonaan poissulkea – vakavia sairauksia puhkeaa ennaltaehkäisystä huolimatta – mutta heikkojen signaalien avulla niitäkin voidaan yrittää tunnistaa. Tärkeintä on huomata, että lääketiede on vain yksi avain työkykyriskien ennakointiin.

Lyhyen aikajänteen työkykyriskit näkyvät sairauspoissaoloseurannassa. Aikaisemmat sairauslomat ennustavat tulevia, mikäli sairaudessa tai työn vaatimuksissa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Siksi näiden henkilöiden kohdalla tulevaisuuden työkyvyn varmistamista on panostaa lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen lisäksi työssä jatkamisen tukeen. Tässä tärkeintä on joko nykyisen työn muokkaaminen tai ammatillinen kuntoutus sopivampaan työhön.

Keskipitkän aikajänteen riskien ennakoinnissa korostuu työn piirteiden tarkastelu työntekijöiden näkökulmasta. Tiedämme tutkimusten pohjalta, että tietyillä toimialoilla, ammateissa ja työpaikan tilanteissa työkyvyttömyysriskien realisoituminen on tavallista todennäköisempää. Ruumiillisen kuormituksen töissä työntekijöiden sietokyky vaihtelee yksilöittäin ja ikäryhmittäin. Henkisellä puolella kuormittumiseen vaikuttavat useat samanaikaiset ilmiöt, joita voidaan jäsentää työpsykologisilla teorioilla.

Tulevaisuutta tehdään jo nyt

Tutkimuksiin perustuvia validoituja kyselyitä voidaan hyödyntää työkykyriskien arvioinnissa. Ennen ilmiön mittaamista on kuitenkin mietittävä, minkälaisiin korjaaviin ja edistäviin toimenpiteisiin yrityksellä on valmiutta. Kannattaa muistaa, että useat hyödylliset ideat tulevaisuudesta voivat tuntua nykyhetkessä naurettavilta. On kuitenkin tärkeää kuunnella myös ihmisiä, jotka ajattelevat täysin eri tavalla ja selvittää, mitä he pitävät tärkeänä ja miksi.

Pitkällä aikajänteellä työkykyriskien ennakointi liittyy yhteiskunnallisiin trendeihin, joilla on merkitystä työkyvylle väestötasolla. Miten palkkatyö tulee kehittymään? Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus? Korostuuko sosiaaliturvassa keppi vai porkkana? Riittääkö työvoima? Kestääkö työkyky nousevaan vanhuuseläkeikään asti? Ei ole kuitenkaan syytä jäädä pelkästään odottamaan, miten näissä kysymyksissä käy.

Tulevaisuutta rakennetaan jo tämän päivän päätöksillä. Niissä talkoissa myös Ilmarinen haluaa olla mukana.

Kari-Pekka Martimo
LT, dos., työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus
@kp_martimo

Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin 

Kirjoituksen lähteet: Wikipedia ja sitra.fi