Tilastoilla toivoa – hyviä uutisia eläkejärjestelmästä

Lokakuun 20. päivänä vietetään vuosittain Euroopan tilastopäivää. Se on EU:n tilastoviranomaisten vuonna 2016 aloittama perinne, jonka tavoitteena on korostaa hyvän datan ja luotettavien tilastojen roolia päätöksenteossa. Päivän kunniaksi nostimme esiin Ilmarisen laajasta datasta hyviä uutisia.

Tilastot paljastavat usein ongelmia, ja hyvä niin. Me työeläkevakuutusyhtiössä tunnistamme työksemme riskejä ja mietimme, miten niitä hallitaan. Tänään haluamme kuitenkin nostaa esiin toisenlaisen näkökulman: tilastojen voiman kertoa myös hyviä uutisia työkyvystä ja työelämästä. Hyvät uutiset ansaitsevat tulla nähdyiksi.

Eläkejärjestelmässä on paljon hyvää, joka jää usein piiloon

Suomen eläkejärjestelmä ja siihen liittyvä taloudellinen kehitys tarjoavat monta syytä optimismiin. Suomalaiset ovat nyt rikkaampia kuin koskaan aiemmin eläkevarallisuudessa mitattuna.

Eläkevarallisuus on lähes kolminkertaistunut kahdessakymmenessä vuodessa: vuoden 2004 noin 84 miljardista eurosta noin 274 miljardiin vuonna 2024[1]. Suomella on muihin Euroopan unionin maihin verrattuna poikkeuksellisen suuret eläkevakuutusrahastot, ja jos nämä rahastot huomioitaisiin kansantalouden nettovarallisuutta laskettaessa, Suomi olisi velaton maa. Työeläkejärjestelmän varoja ei voi kuitenkaan käyttää julkisen talouden rahoittamiseen, vaan ne ovat korvamerkitty tulevien eläkkeiden maksamista varten. 

Monissa muissa EU-maissa nettovarallisuus on negatiivinen, sillä valtionvelka ylittää rahastojen arvot. Eläkejärjestelmämme rahastointi on ollut tietoinen pitkän aikavälin valinta, joka vakauttaa taloutta ja sosiaaliturvaa.

Myös palkkatulot ovat kasvaneet merkittävästi. Vuonna 2004 suomalaisten palkkatulot olivat noin 60 miljardia euroa ja vuonna 2024 jo 110 miljardia euroa, eli lähes kaksinkertainen summa[2]. Samalla työkyky on vahvistunut: työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on puolittunut vuoden 2002 jälkeen[3]. 2000-luvun alussa vain noin joka kymmenes palkansaaja jaksoi työelämässä alimpaan vanhuuseläkeikäänsä saakka, kun nyt luku on jo 70 prosenttia.[4][5]

Kaiken lisäksi suomalaiset elävät pidempään kuin koskaan ennen, mikä tarjoaa lisää eläkevuosia, vaikka osa niistä kuluisikin edelleen työn parissa. Kun työeläkejärjestelmä luotiin 1960-luvun alussa, 65-vuotiaaksi odotettiin selviävän elossa vain puolet miehistä. Nyt vastasyntyneen pojan odotetaan elävän lähes 80 vuoden ikään.

Ilmarisen omasta datasta löytyy lisää toivoa

Ilmarisen data kattaa noin 36 prosenttia Suomen yksityisen sektorin työntekijöistä, ja se kertoo myös monesta myönteisestä kehityssuunnasta.

Nuorilla, alle 35-vuotiailla työntekijöillä menee hyvin: mielenterveyden häiriöiden takia saapuneiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on laskenut viiden viime vuoden aikana.[6] Ylipäätään mielenterveyden häiriöiden takia pysyviä työkyvyttömyyseläkkeitä alkaa yhtä paljon niin asiantuntija- kuin fyysisen työn aloilla, mikä murtaa myytiin asiantuntijatyön muita aloja suuremmasta psyykkisestä kuormituksesta.[7]

Suomalaiset ovat lisäksi sisukkaita työntekijöitä: jopa kolmasosa alimman vanhuuseläkeiän ylittäneistä jatkaa työtä omasta halustaan vielä puolen vuoden kuluttua eläkkeelle siirtymisen mahdollisuudesta, ja kahden vuoden päästä töissä on edelleen 11 prosenttia.[8] On myös hyvä muistaa, että ikääntyneissä ja jo eläköityneissä työntekijöissä on iso työvoimapotentiaali. Tutkimuksemme mukaan jopa kuusi kymmenestä tuoreesta eläkeläisestä haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä osa-aikaisesti. Toivottavasti tätä konkareiden potentiaalia hyödynnetään jatkossa yhä enemmän.

Tieto syntyy asiantuntemuksesta

Tilastot eivät synny itsestään. Vaikka tekoäly tarjoaa uusia välineitä datan käsittelyyn ja mallintamiseen, tarvitaan aina myös asiantuntijoita, jotka ymmärtävät ilmiöiden taustan ja tulkitsevat luvut oikein. Tekoäly ei myöskään pääse käsiksi kaikkeen tilastotietoon.

Me Ilmarisessa varmistamme, että datamme ja tilastomme ovat luotettavia ja tulkittavissa oikein. Julkaisemme säännöllisesti tuoreita tilastoja ja indeksejä, joiden avulla seuraamme työkyvyn, työelämän ja talouden kehitystä. Työnantajan palveluissamme yritykset voivat verrata omaa kehitystään muun muassa toimialaansa ja saada näin tietoa työkykyjohtamisensa tueksi.

Tilastot auttavat näkemään kokonaisuuden ja muistuttavat, että eläkejärjestelmässä suunta on monella mittarilla parempi kuin usein ylidramaattiset uutiset antavat ymmärtää. Suomen eläkejärjestelmän luotettavuus on myös juuri arvioitu edelleen maailman parhaaksi.[10] Lukujen takana on suomalainen työ, ahkeruus, osaaminen ja luottamus, ja se jos mikä on hyvä uutinen tänäkin tilastopäivänä.

Anssi Smedlund, johtava asiantuntija
Jouni Vatanen, tutkija
Simo Levanto, asiantuntijapsykologi

Kirjoittajat tulkitsevat ja hyödyntävät dataa työssään Ilmarisessa.

Tutustu lisää:

• Ilmarisen indeksit 

[1]ETK tilastotietokanta PxWeb - Valitse taulukko (etk.fi)
[2] ETK tilastotietokanta, Palkkasummat ja työtulot, milj. euroa PxWeb - Valitse taulukko (etk.fi) 
[3] Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus puoliintunut 2000-luvulla – tiedot nyt tilastotietokannassa (etk.fi) 
[4] Havakka, P., Niemelä, M. and Uusitalo, H., 2017. Sosiaalivakuutus.
[5] Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä (etk.fi)
[6] Nuorten työkyky (pdf)
[7] Mielenterveyden sairaudet uhkaavat työkykyä kaikilla toimialoilla
[8] Työuraindeksi - Ilmarinen
[9] Tutkimus: Yhä harvempi eläkeläinen haluaisi tehdä töitä
[10] Kansainvälinen vertailu: Suomen eläkejärjestelmä kahdeksanneksi paras, luotettavuudessa huippuluokka