Blogit ja artikkelit

Taksonomia eli kestävyysluokittelu on vielä monilta osin keskeneräinen uudistus, joka voi onnistuessaan hyödyttää kaikkia osapuolia luomalla nykyistä yhdenmukaisempaa ymmärrystä kestävyydestä. Taksonomia on vielä alkuvaiheessa ja kapea-alainen, joten se ei vielä tällä hetkellä vaikuta Ilmarisen sijoituspäätöksiin. Seuraamme kuitenkin taksonomian kehitystä tarkasti.

Koronakriisissä vuoristorataa kulkenut osakemarkkina osoittautui sijoittajan tieverkoston keskipisteessä nököttäväksi ikuiseksi kaupungiksi. Mutta jatkuuko sen asema, vai onko uusi vuosi tuonut sille haastajaa?

”Onko tästä sairaudesta koskaan kukaan toipunut?” Tähän kysymykseen olen vastannut usean masentuneen kohdalla. Moni hoitamani nuori kysyy, voisiko nähdä jonkun ihmisen, joka on ihan oikeasti toipunut.

Yhä useampi eläkeläinen tekee töitä eläkkeellä ollessaan. Työtä tekevien eläkeläisten määrä on reilussa kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut, joskin ihan viime vuosina nousu on tasaantunut. Jo noin joka kymmenes eläkeläinen tekee töitä eläkkeellä.

Vuosi 2020 oli esihenkilöille hankala. Venymistä vaadittiin ja tuli kasoittain uusia tehtäviä entisten vaatimusten päälle. Vuoden päätteeksi totesin, että moni esihenkilö tuntui olevan kovin väsynyt ja vailla tukea. Kevät 2021 tuntui olevan edelleen raskas, mutta kesän koittaessa ja koronan hellittäessä lisääntyi puhe normaaliin palaamisesta ja joku totesi, että vihdoin voisi alkaa itse höllätä. Kuten tiedämme, paluu normaaliin peruttiin myöhemmin.

Yhtä asiaa olen koko työterveyslääkärin urani ajan ihmetellyt. Tilastojen mukaan 47 prosenttia suomalaisista miehistä ja 25 prosenttia naisista käyttää liikaa alkoholia*. Tämän päälle tulevat muut päihteet. Silti kun olen kysynyt työterveydessä yritysten johdolta, miten päihdeasioita heillä hoidetaan, olen saanut kovin usein iloisen vastauksen: ”Onneksi meillä ei ole ollut sellaisia ongelmia.” Joko tilastot valehtelevat tai todella moni sulkee silmänsä.

Suomessa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Se on hyvä asia, koska eläketurva koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista, ja eläkejärjestelmän kehittämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä. Työeläkejärjestelmää on Suomessa kehitetty 1960-luvulta lähtien systemaattisesti ja pitkäjänteisesti työnantajien, työntekijöiden ja valtiovallan kolmikantayhteistyönä.

Keväällä 2019 asetimme Ilmarisen strategiseksi tavoitteeksi olla vetovoimaisin työelämän kumppani – vastuullisesti sinua varten. Strategian toteuttaminen on edennyt hyvin kaikilla osa-alueilla. Ensimmäisen tavoitekauden päättyessä on hyvä summata mennyttä ja suunnata katse tulevaan.

Työ sinänsä ei ollut työtä kummempaa ja hetkittäin työkavereiden kanssa oli jopa mukavaa. Silti pääsääntöisesti oma työ tuntui samalta kuin täillä tervassa, ja aamuisin ei olisi millään jaksanut aloittaa uutta työpäivää. Motivaatio työhön oli lähes kokonaan kadonnut. Niitä hetkiä, jotka tekivät työssä käynnistä mukavaa, oli viimeisen neljän vuoden aikana ollut todella harvassa.