Artikkelit

Vihreän siirtymän rahoitus on muutakin kuin sijoittamista valmiiksi kestäviin sijoituskohteisiin

Sijoittajat tarvitsevat viitekehyksiä ja sääntelyä sille, millainen on sijoituskohteen uskottava siirtymäsuunnitelma. Siten voidaan laajemmin mahdollistaa vihreän siirtymän kipeästi tarvitsema rahoitus ja luoda todellisia vaikutuksia.

Tarvitsemme laajan siirtymän kestävään, turvalliseen ja oikeudenmukaiseen ympäristöön ja yhteiskuntaan. Mutta sen, mihin rahaa tarvitaan, jotta päästään kestävään maailmaan ja mihin EU-sääntely keskittyy, välissä on kuilu.

– Se huolestuttaa meitä, Ilmarisen vastuullisen sijoittamisen senior asiantuntija Niina Arkko ja hollantilaisen rahastoyhtiön Cardanon sijoitusjohtaja Hilde Veelaert kirjottavat.

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA esimerkiksi suunnittelee ohjeistusta rahastojen käyttämiin vastuullisuus- tai kestävyysnimiin. Ohjeistuksessa annetaan hyvin vähän huomiota rahastoille, jotka sijoittavat yhtiöihin, jotka ovat vielä siirtymässä ympäristön kannalta kestävään toimintaan. Se saattaa hidastaa sijoituksia siirtymää tekeviin yhtiöihin, koska kestävyysluokitukset ovat nykyisin tärkeä pääomavirtojen ajuri, Arkko ja Veelaert toteavat.

He kirjoittivat aiheesta artikkelin (pdf, englanniksi).

Oikeudenmukainen siirtymä vaatii sijoituksia kahdenlaisiin yhtiöihin

Oikeudenmukainen siirtymä kestävään maailmaan vaatii sijoituksia kahdenlaisiin yhtiöihin: ratkaisuja tarjoaviin sekä niihin, jotka ovat vasta muutoksessa. Näin saadaan maksimoitua todelliset vaikutukset, Arkko ja Veelaert kirjoittavat.

– Tämä vaatii sijoittajilta paljon pääomia ja aktiivisuutta esimerkiksi vaikuttamisprosessien tai yhtiökokousäänestysten kautta, Arkko selittää.

Instituutionaalisen sijoittajan näkökulmasta myös hajauttaminen on tärkeää, ja kestäviksi luokitellut sijoituskohteet ovat vielä rajallisia. Myös muutoksessa oleviin yhtiöihin sijoittaminen laajentaa sijoituskenttää.

Arkon ja Veelaertin mukaan tarvitaan parempia viitekehyksiä siihen, mikä lasketaan uskottavaksi siirtymäsuunnitelmaksi, jotta sijoittajat voivat tehokkaammin ohjata paljon tarvittavia pääomia muutosyhtiöihin ja vaikuttaa niihin.

Arkko ja Veelaert ovat mukana kansainvälisen CFA-instituutin vastuullisuustyöryhmässä. Sen muodostavat CFA-yhdistysten eurooppalaiset jäsenet, joilla on asiantuntemusta ESG-sijoittamisesta. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja jakaa näkemyksiä, jotka liittyvät kestävää rahoitusta koskevaan EU:n lainsäädäntöön ja ehdotettuihin eurooppalaisiin tai kansallisiin ESG-ohjeistuksiin.

Lue lisää: 

Lisää aiheesta

Artikkelit 6.5.2025

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Artikkelit 28.4.2025

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Lisää ajankohtaisia artikkeleita