Nuoret naiset ovat koronakriisin kärsijöitä
Ilmariseen tuli taannoin eräältä toimittajalta yhteydenotto, jossa hän kaipasi tietoja koronakriisin vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Lomautus- ja irtisanomisuutiset olivat juuri silloin näkyvästi uutisotsikoissa. Työuransa loppupuolella olevien asemasta työmarkkinoilla on mediassa maalailtu aika ajoin negatiiviseen sävyyn, joten toimittajan kysymys tähän nähden vaikutti johdonmukaiselta. Ehkäpä säästökuureilla olevien yritysten ensimmäisinä poislähtijöinä ovat ikääntyneet?
Toimittajan kysely päätyi omalle työlistalleni ja sainkin koostettua raportin Ilmarisen datasta eri ikäisten palkka- ja työntekijämääristä. Toimittajan kyselyyn verrattuna asia oli kuitenkin toisin päin: 50-60 -vuotiaat olivat yksi vähiten koronan vaikutuksista kärsinyt ikäluokka, kun taas nuorimpien palkat olivat huomattavasti alhaisemmat verrattuna vuodentakaiseen.
Lopulta toimittajan juttu taisi kuivua kasaan, mutta asia jäi kaivamaan mieltäni. Nyt kun saatavilla oli tietoja koko vuodelta, päätin palata tarkastelemaan palkkatietoja ikäryhmittäin.
Korona on puraissut naisvaltaisia aloja
Miksi ikääntyneille on maksettu palkkoja enemmän kuin vuotta aiemmin? Suurin syy on palkkojen vuosikorotusten lisäksi eläkeiän nousu. Eläkeikä on sovittu nousevan asteittain 65 ikävuoteen asti, jonka jälkeen se muuttuu elinajan odotetta myötäileväksi. Näin palkkoja maksetaan enemmän koska työvuosienkin määrä kasvaa.
Entä miten on käynyt alle 30-vuotiaille nuorille? Ikäryhmittäisessä tarkastelussa etenkin nuorten naisten työttömyys on noussut ja palkat laskeneet verrattuna vuodentakaiseen. Syy löytyy tässäkin tarkastelemalla tilastoja tarkemmin. Nuoria naisia on selvä enemmistö koronan pahasti runtelemalla matkailu- ja ravintola-alalla sekä palvelualalla yleensäkin. Korona ei sen sijaan ole puraissut yhtä pahasti miesvaltaisia teollisuus- ja rakentamisaloja.
Nuorten luottamus tulevaan kaipaa vahvistusta
Nuorilla ei usein ole vakituista työtä, jolloin voidaan olettaa, että yritykset karsivat ensisijaisesti joustavammaksi koetusta työvoimastaan. Varsinkin opiskelijat ovat rahoittaneet elämistään tekemällä usein palvelualalla sivutoimisia töitä opintojen ohella.
Eläkeyhtiön edustajana on syytä muistuttaa, että jokainen palkaksi saatu euro kasvattaa nuoren tulevaa eläkettä, jota nykyisessä järjestelmässä kertyy tasaisesti koko työuran ajalta. Tai siis ei kerry koronasta kärsineillä aloilla ja ikäryhmissä.
Myös ahdistuksen ja mielenterveysongelmien on todettu lisääntyneen etenkin nuorilla koronakriisin aikana, ja työ on yksi tapa edistää heidän hyvinvointiaan ja työkykyään. Väitänkin, että koronakriisissä sivuosaan joutuneet nuoret ovatkin yksi koronakriisin pahimpia tragedioita. Onneksi nuoret ovat myös toivoakseni yksi nopeimmin taas ”normaaliin” rytmiin sopeutuvista ikäryhmistä siirtyessämme koronan jälkeiseen aikaan. Nuorten uskoa parempaan huomiseen on syytä tukea ja vahvistaa.
Miika Aromaa
suurasiakasvakuutuspäällikkö
Ilmarinen
Lisätietoja
Lisää aiheesta
Tarvitseeko tehdä mitään, jos nuorilla on keskimäärin kaikki hyvin?
Oletko huolissasi nuorten työelämätaidoista ja vastoinkäymisten sietokyvystä? Tuntuuko siltä, että työelämässä tarvittavia taitoja ja sinnikkyyttä ei opeteta kotona tai koulussa? Jokaisen sukupolven mielestä nuoriso on ollut pilalla, ja tämä vanha totuus tuntuu tälläkin hetkellä värittävän keskustelua nuorten työelämätaidoista.
Apua! Pomo kutsui minut varhaisen tuen keskusteluun – mitä teen?
Otsikon kaltainen reaktio syntyy harmillisen usein, kun esihenkilö sanoo ”Tavataan varhaisen tuen keskustelussa ja jutellaan tilanteestasi.”. Varhaisen tuen keskustelut eivät välttämättä ole entuudestaan tuttuja ja esihenkilön kutsu keskusteluun voi jännittää tai jopa pelottaa. Älä huoli: keskustelun tavoitteena on tukea sinua.
Geopolitiikka tuhoaa talouskasvua
Maailma on liukunut avoimesta taloudesta kohti protektionismia jo pitkään, joidenkin arvioiden mukaan jo noin vuosikymmenen ajan. Maailmantalouden yhteenlasketun viennin määrä suhteessa kokonaistuotantoon on ollut laskussa. Viime aikoina on otettu jälleen määrätietoisia askelia tällä polulla – edelleen kohti aiempaa sulkeutuneempaa maailmantaloutta. Mihin olemme siis menossa ja miksi?