Artikkelit

Kilometrikisa paransi työkykyä ja suojeli ympäristöä

Pyöräilyn Kilometrikisa sai taas ilmarislaiset liikkumaan ja parantamaan polkemalla työkykyä. Kilometrikisa auttoi lisäksi vähentämään päästöjä ja säästämään energiaa. Ilmarislaiset osallistuivat pyöräillen myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanjaan.

Pyöräilyn Kilometrikisa (kilometrikisa.fi) loppui tältä vuodelta syyskuun 22. päivä. Kilometrikisa on leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Kisan järjestää Pyöräilykuntien verkosto ry.

Ilmarinen on ollut joukkueellaan mukana Kilometrikisassa vuodesta 2013. Samasta vuodesta asti olemme osallistuneet myös Suomen Punaisen Ristin hyväntekeväisyyskampanja Ketjureaktioon.

Pitkän perinteen Ilmarisessa omaavalla Kilometrikisalla on strategiaamme tukeva tavoite: se tukee ilmarislaisten yhdessä menestymisestä. Pyöräily myös auttaa ylläpitämään kuntoa ja hyvää työkykyä.

– Pandemian otteen hiipuessa olemme viettäneet enemmän aikaa toimistolla yhdessä töitä tehden. Näin myös työmatkapyöräilyn merkitys on taas korostunut, sanoo Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä.

Keräsimme tänäkin vuonna Kilometrikisan kautta varoja Suomen Punaisen Ristin Ketjureaktiolle (punainenristi.fi), jossa jokaisesta henkilöstön polkemasta 25 kilometristä lahjoitetaan yksi euro hyväntekeväisyyskampanjaan. Ketjureaktion kautta apu suunnataan ilmastonmuutokseen varautumiseen ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen sekä kotimaassa että maailmalla. Tänä vuonna avustukset kohdistuvat erityisen rankasta kuivuudesta kärsivään Itä-Afrikkaan.

– Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, joka vaikuttaa olennaisesti ympäristöömme ja elinolosuhteisiin. On hienoa, että voimme Kilometrikisan ja Ketjureaktion kautta tehdä pieniä, mutta konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Pyöräily on hyvä tapa vähentää päästöjä ja myös säästää polttoainetta tänä nousevien energiakustannusten aikana, sanoo Sami Ärilä.

Sata polkijaa yhteisellä asialla

Tänä vuonna Ilmarisen joukkue polki 100 aktiivisen polkijan voimin yli 61 000 kilometriä. Kaikkiaan Suomessa oli mukana oli yhteensä 33 585 polkijaa, joiden yhteenlaskettu kokonaiskilometrimäärä oli huikeat 24 445 277 kilometriä! Mukaan kisaan laskettiin työmatkapyöräilyn lisäksi myös vapaa-ajan pyöräily.

Ilmarinen on tukenut henkilöstön pyöräilyä vuosien varrella muun muassa tilavilla ja laadukkailla sosiaalitiloilla, työpaikalla järjestetyillä pyörähuolloilla ja pienillä kannustimilla sekä mahdollisuudella hankkia työsuhdepolkupyöräksi myös sähköpyörän.

– Sähköpyöräily madaltaa entisestään kynnystä työmatkapyöräilyyn. Sähköpyörällä voi pyöräillä toimistolle nopeammin vähemmällä hikoilulla. Pyöräillessä voi myös haukata happea ja välttää liikenneruuhkat, sanoo Sami Ärilä.

Ilmarisen pyöräilijöille asetettiin myös yhteinen kilometritavoite. Tämän vuoden tavoitteeksi tuli 70 000 kilometriä, josta siis jäimme hieman. Ilmarisen joukkueen poljettujen kilometrien keskiarvo oli tänä vuonna noin 689 km per polkija. Säästimme kisan kautta laskennallisesti polttoainetta noin 4 300 litraa ja hiilidioksidipäästöjä yli 10 700 kiloa.

– Hiukan jäimme tavoitteesta tänä vuonna, mutta sehän vain kannustaa meitä polkemaan lisää ensi vuonna. Uskon, että entistä useampi meistä pohtii oman auton kotiin jättämistä ja töihin matkaamista julkisilla tai pyöräillä, jos se vain on mahdollista.

Lisää aiheesta

Artikkelit 6.5.2025

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Ilmarisen toimitilat sijaitsevat Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1. Toimitalo tunnetaan myös nimellä Lepakko. Tontilla aiemmin sijannut kiinteistö, eli alkuperäinen Lepakkoluola, valmistui varastoksi vuonna 1940. Nykypäivän Lepakko tarjoaa joustavat ja innovatiivisuutta tukevat toimitilat usealla yrityksille, joista yksi on Sofigate.

Lepakkoluolasta moderniksi toimitaloksi

Artikkelit 28.4.2025

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta

Neuromoninaisuus kuvaa ihmisten erilaisia kognitiivisia toimintatapoja. Koko väestömme sijoittuu neurodiversiteetin spektrille, jossa noin 70–80 prosenttia on neurotyypillisiä ja noin 20 prosenttia kuuluu neuroepätyypilliseen vähemmistöön. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi ADHD- ja autismikirjon henkilöt, dyslektikot ja muut erityispiirteitä omaavat yksilöt. Neuromoninaisuudella on oma vaikutuksensa myös työntekoomme, ja siihen miten osaamme toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Neuromoninaisuuden huomioiminen lisää hyvinvointia ja tuottavuutta
Lisää ajankohtaisia artikkeleita