Yksinäisyys satuttaa vanhusta – Seuralainen tuo iloa elämään

Pandemian myötä yhä kasvava joukko vanhuksia kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys voi masentaa ikäihmistä ja heikentää toimintakykyä. Seurana Oy työllistää seniorikansalaisia, jotka pitävät vanhuksille seuraa, järjestävät aktiviteettejä ja kertovat omaisille oman mummon tai papan hyvinvoinnista.

Seuranan perustajan ja toimitusjohtajan Mirka Saarisen idea yritykselle lähti omasta lähipiiristä. Saarisen 90-vuotias sotainvalidipappa oli hoivakodissa Tampereen seudulla. Saarinen itse asui pääkaupunkiseudulla pitkän välimatkan päässä papasta.

– Pappani oli aina ihmisten parissa viihtyvä sosiaalinen luonne. Oma mielikuvani oli, että hoivakodissa olisi tarjolla papalle sopivan virikkeellisen ympäristö. Totuus oli valitettavasti, että hoivakodissa asui paljon huonokuntoisia ihmisiä, joita hoitivat kiireiset hoitajat. Pappa oli seuran puutteessa passivoitumassa omaan huoneeseensa, Mirka Saarinen kertoo.

Mirka Saarinen sisuuntui nähdessään papan tilanteen ja päätti etsiä seuralaisen aktivoimaan pappaa.

– Minulla oli haave, että löytäisin papalle eläkeikäisen seuraksi, eli jonkun, jolla olisi aikaa, suuri sydän ja läsnäolon taito. He voisivat käydä Tammelan torilla kahveilla, ja pappa voisi kertoa hänelle muistojaan.

Vapaaehtoista seuralaista oli kuitenkin vaikea löytää eri järjestöjen kautta.

– Ruuhkat olivat ihan mahdottomat, eikä mahdolliselta vapaaehtoiselta voinut vaatia tapaamisten säännöllisyyttä. Ei myöskään löytynyt sellaista yritystä, joka olisi tällaista seuralaisuuteen perustuvaa palvelua tarjonnut.

Tästä ilmiselvästä tarpeesta alkoi liikeidea itämään. Samaan aikaan Saarinen opiskeli Jyväskylän yliopistossa gerontologiaa eli ikääntymisen tutkimusta.

– Teoriaa opiskellessani minulla heräsi halu ravistella vanhusten hoivaa ja tehdä asioita eri tavalla, mutta liiketoimintalähtöisesti. Fakta on, että Suomi ikääntyy ja samalla hoivan tarve lisääntyy, mikä yhtälönä on haastava, sanoo Saarinen.

Seuralainen menee vanhuksen luo

Seurana on vuodesta 2017 asti omalta osaltaan täyttänyt vanhusten hoidon tyhjiötä.

– On arvioitu, että pandemian myötä noin 400 000 vanhusta kokeen yksinäisyyden tunnetta, ja tätä haastetta me olemme Seuranassa lähtenee ratkomaan. Meidän missiomme on onnellinen vanhuus, jonka yritin aikanaan turvata myös omalle papalle, Mirka Saarinen sanoo.

Mirka Saarinen

Seuranan palvelussa aina sama, tuttu seuralainen menee vanhuksen luokse. Asiakkaista noin puolet asuu kotona ja puolet hoivakodeissa. Seuralainen ja vanhus keksivät yhdessä tekemistä, joka voi olla jutustelua, kävelyä tai vaikka lauleskelua. Tyypillinen palvelumalli on tapaaminen kerran viikossa, kaksi tuntia kerrallaan. Aina tapaamisten jälkeen seuralainen kirjoittaa viestin tapaamisen sujumisesta omaiselle. Myös Seuranan edustaja on mukana viestien vaihdossa varmistamassa palvelun sujuvuuden.

– Suorat raportit tapaamisista auttavat omaisia pysymään kärryillä vanhusten vireydestä. Olemme halunneet pitää omaisen mukana palvelun keskiössä vanhuksen lailla. Palaute on näin molemmin puolin välitöntä.

Seuranan palvelun hyödyntämistä on kokeiltu myös kuntatasolla muutamassa pilottihankkeessa.

– Ensimmäisenä oli Pellon kunta, jonka pilotissa kunta osti säännöllistä seuraa vanhuksille. Tarkoituksena oli testata, miten säännöllinen seura ja mielekäs tekeminen vähentävät yksinäisyyttä sekä lisäävät hyvinvointia vanhuksille.

Pilotin tuloksia seurattiin erilaisilla mittareilla.

– Yksi olennainen mittari on, miten palvelumme käyttö vähentää ikäihmisten usein turhaakin terveyspalveluiden käyttöä. Näin vanhuksen ei tarvitsisi tilata ambulanssia kotiin jonkin näennäisen vaivan vuoksi vain seuraa saadakseen, Saarinen kertoo.

Seniori ymmärtää vanhusta

Nykypäivänä vanhuksen omainen asuu usein toisella paikkakunnalla tai ulkomailla.

– Koronan aikana omaiset ovat huomanneet, miten yksinäisyys vaikuttaa muualla asuvan vanhuksen mielialaan ja toimintakykyyn. Palvelumme auttaa omaisia huolehtimaan vanhuksista, kun etäisyys estää säännölliset vierailut. Kaukaisimmat palveluamme hyödyntävät omaiset asuvat Australiassa.

Seuranan palveluksessa on noin sata seuralaista ympäri Suomen. Seuralaiset ovat useimmiten eläkeläisiä ja yli 55 vuoden ikäisiä. Tällä hetkellä seuralaisten ikähaitari on 50–84 vuotta, keski-iän ollessa 67 vuotta. Suurin osa seuralaisista on naisia.

– Eläkeläisillä on samantyyppinen kokemusmaailma, ja heidän on helpompi olla läsnä myös arkena kiireettömästi kohtaamisissa. Meidän tehtävämme on etsiä asiakkaillemme samanhenkisiä seuralaisia. Vähän kuin Tinderissä, mutta ei ihan, Saarinen nauraa.

Seuralaisten hakukriteereiksi Mirka Saarinen mainitsee suuren sydämen ja terveen maalaisjärjen.

– Me annamme seuralaisille tukea ja koulutusta, mutta ennen kaikkea Seuralaisilla pitää olla aito halu kohdata vanhuksia. On myös tärkeää painottaa, että me emme tarjoa hoidollisia palveluita tai siivousta. Silti palvelumme käytöstä voi tehdä kotitalousvähennyksen.

Mutta eikö yhteiskunnan pitäisi huolehtia vanhuksista ilman, että siihen tarvitaan mukaan maksullista palvelua?

– Tällä hetkellä resurssit eivät vain riitä. Eri alojen toimijat sekä yleishyödylliset ja vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestöt tekevät hienoa työtä ja arvostan heitä suunnattomasti. Eiväthän julkisetkaan palvelut tietenkään ole ilmaisia, vaikka moni saattaa niin ajatella. Palveluista maksetaan jokaisen kotihoidon ja muun tahon käynnin merkeissä, Saarinen vastaa.

Suomen väestö vanhenee vauhdilla ja työikäisten määrä vähenee, samalla kun vanhusten määrä kasvaa.

– Näen yrityksemme toiminnan vanhushoivaa täydentävänä palveluna. Mielestäni on pakko tehdä yhteistyötä matalalla kynnyksellä erilaisten yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken, jotta varmistetaan riittävät resurssit ikäihmisten hoitoon. 

Viikon paras päivä

Koronapandemia vaikutti myös Seuranaan toimintaan voimakkaasti. Iso osa asiakastapaamisista jäi tauolle.

– Kaikkemme teimme, jotta olisimme voineet olla pahimmankin pandemianvaiheen aikana asiakkaidemme elämässä läsnä. Kävimme muun muassa juttelemassa vanhuksille ikkunan läpi ja soittelimme puhelimella. Järjestimme myös laulaja Eino Grönin kanssa keväällä 2020 pihakonserttikiertueen. Oli kuitenkin pysäyttävää havaita, että monen vanhuksen kunto heikentyi lisääntyneen yksinäisyyden vuoksi.

Monella yrityksellä on käytössä sairaan lapsen hoitopalvelu työntekijöille. Seuranan palvelua tarjotaan myös yrityksille iäkkään vanhemman seurapalveluna.

– Suomessa on arviolta noin 700 000 työikäistä, jotka huolehtivat etänä omasta vanhemmastaan, ja osa käyttää siihen myös työaikaa. Eräs asiakas totesi, että tiistai on viikon paras päivä, koska silloin hänen muistisairas äitinsä ei jatkuvasti soita hänelle seuralaisen ollessa kylässä eikä hänen tarvitse olla huolissaan.

Seurana tarjoaa jo nyt palveluitaan valtakunnallisesti ja katseet ovat kääntyneet myös rajojen ulkopuolelle.

– Ikääntyminen ja arvokas vanhuus on globaali kysymys. Aivan varmasti palvelullemme on kysyntää myös muualla maailmassa, Mirka Saarinen pohtii.

Merkityksellinen työ lämmittää seuralaisen sydäntä

Pitkän uran pankkimaailmassa tehnyt Maija Niskala kaipasi eläkkeellä lisää tekemistä.

– Olen ollut aina aktiivinen ihminen, jolla paljon harrastuksia. Silti elämä tuntui vähän tylsältä oltuani muutaman vuoden eläkkeellä. Kun törmäsin Seuranaan Facebookissa, olin heti innostunut koittamaan seuralaisena oloa sijaispestin kautta. Tykkäsin kovasti työstä, ja sama sijaisuus jatkuu edelleen, Maija Niskala nauraa.

– Minulla on tällä hetkellä kolme asiakasta, jotta aikaa jää myös harrastamiselle. Työstä saatu palkka lämmittää, mutta paljon tärkeämpää on, että voin tehdä merkityksellistä työtä. Minusta on mukava olla myös osa työyhteisöä, vaikka olenkin virallisesti eläkkeellä.

Maija Niskala

Iso osa Niskalan asiakkaiden lähiomaisista asuu tällä hetkellä ulkomailla.

– Heille on äärimmäisen tärkeää saada tietää, mitä läheiselle kuuluu. Kun saan kiitosta omaisilta, minusta tuntuu, että olen ollut hyödyksi ja työlläni on merkitystä.

Maija Niskala kohtaa asiakkaita heidän kuntonsa mukaan. Yksi asiakas ei juuri pääse liikkumaan sängystä, mutta kahden muun kanssa Niskala käy kävelyllä, vierailee kahvilassa tai lähtee vaikka autoajelulle toiseen kaupunginosaan. Vanhusten kanssa katsellaan myös valokuvia, kuunnellaan musiikkia ja muistellaan menneitä.

Niskala painottaa, että aina ei tarvitse tehdä eikä edes puhua.

– Joskus pelkkä läsnäoloni ja silittely vanhuksen luona riittää ja rauhoittaa.

Lisätietoja

• Voit tehdä töitä eläkkeelläkin. Työnteko eläkkeellä kannattaa, sillä eläkettä kertyy lisää, kunnes täytät ylimmän vanhuuseläkeiän. Lue lisää työskentelystä eläkkeellä.