Blogit

Millaiselta näyttää Rinteen hallituksen eläkepolitiikka?

Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on useita kohtia, joissa viitataan väestön ikääntymiseen ja eläkkeisiin. Eniten puhutti jo ennen vaaleja Rinteen aloite pienten eläkkeiden korottamisesta. Ehdotus päätyi myös hallitusohjelmaan, jossa hallitus lupaa korottaa 1.1.2020 alkaen 308 000 pienituloisimman eläkeläisen kuukausittaista eläkettä nettona 50 eurolla.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eläkeläiset, joiden eläke on tällä hetkellä alle 1000 euroa, saisivat joka kuukausi 50 euroa lisää. Kyseessä on siten merkittävä yli 5 prosentin korotus pieniin eläkkeisiin. Useimmiten kyseessä ovat pienet työeläkkeet, joita täydennetään kansaneläkkeellä tai takuueläkkeellä. Uudistus lisää lähinnä Kelan menoja noin 180 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallitus haluaa myös korottaa taitelija- ja urheilijaeläkkeitä.

Pienimpien eläkkeiden korottamista monimutkaisemmasta asiasta on kysymys hallitusohjelman kirjauksessa, jossa hallitus lupaa aloittaa kolmikantaisen valmistelun siitä, että myös pienimpiä työeläkkeitä voitaisiin korottaa. Tavoitteena olisi Rinteen aiemman aloitteen mukaisesti nostaa eläkettä kaikilla niillä, joiden eläke jää tällä hetkellä alle 1 400 euroon kuukaudessa. Lisäksi muutos pitäisi toteuttaa niin, että tästä ei aiheudu paineita työeläkemaksujen korottamiseen. Toimeksiantoa voi pitää haastavana, koska lähtökohtaisesti työeläkkeet perustuvat ansiohistoriaan.

Työllisyysasteen nostaminen keskeistä

Eläkkeiden tason lisäksi hallitusohjelmassa on muitakin mainintoja eläkejärjestelmästä. Hallitus lupaa jatkaa valmistelutyötä, jolla tähdätään kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämiseen. Uudistushankkeen taustalla on yksimielinen työryhmätyö, jossa ehdotettiin Kevan muuttamista työeläkeyhtiöksi.

Työllisyysasteen nostaminen on keskeisessä osassa hallituksen talouspolitiikassa. Tätä tavoitetta pyritään edistämään myös parantamalla osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Hallitus aikoo käynnistää uuden työkykyohjelman ja uudistaa kuntoutusjärjestelmää. Lisäksi luvataan purkaa työllistymistä estäviä kannustinloukkuja ottamalla käyttöön osatyökyvyttömyyseläkkeen lineaarisen mallin.

Yrittäjien sosiaali- ja eläketurva

Hallitus aikoo myös selvittää vaihtoehtoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseksi. Tämä työ on jatkoa edellisen hallituksen aikana toimineelle työryhmälle, joka selvitti yrittäjäeläkkeiden uudistamista. Työryhmä jäi kuitenkin erimieliseksi ja siksi selvitys jatkuu.

Työmarkkinajärjestöt toivat myös uusia asioita hallituksen työlistalle. Järjestöt saavuttivat tällä viikolla neuvottelutuloksen työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan muuttamisesta ja perhe-eläkkeiden uudistamisesta. Seuraavaksi nämä asiat siirtyvät lainvalmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon.

Jaakko Kiander
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilmarinen
@KianderJaakko

Lisää aiheesta

Blogit 30.4.2025

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Blogit 24.4.2025

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Blogit 16.4.2025

Saikkupäivä vai peittopäivä?

Sairauspoissaoloista 25–30 prosenttia on jotain muuta kuin sairastamista. Asiaa on vaikea tutkia, mutta tämä arvio on tullut vastaan eri yhteyksissä. Kun kuulin tämän ensimmäisen kerran, en ollut uskoa korviani. Sittemmin olen ajatellut, ettei se ehkä sittenkään ole mahdoton ajatus.

Saikkupäivä vai peittopäivä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita