Vaikuta ilman sanoja – Miten tulla sanattoman viestinnän mestariksi?
Tiesitkö, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa palaverien ilmapiiriin sanattomasti jo ihan muutamassa sekunnissa? Voit siis vaikuttaa tilanteiden ja keskustelujen kehittymiseen sanomatta sanaakaan ja vahvistaa sanojasi kehonkielellä. Jokainen voi myös oppia lukemaan sanatonta viestintää, ja näin vuorovaikutustilanteissa on käytössä enemmän informaatiota. Toivon, että tämän blogin innoittamana sinusta tulee työpaikkasi ilmapiiriin myönteisesti vaikuttava taikuri!
1920-luvun mykkäelokuvissa Charlie Chaplin tulkitsi elokuvissaan sanattomasti juonenkäänteet ja mahdollisti katsojille tunteiden vuoristoradan. Emme siis välttämättä tarvitse sanoja tullaksemme ymmärretyksi.
Sanattoman viestinnän pioneeri, antropologi Ray L. Birdwhistell arvioi, että ihminen pystyy havaitsemaan ja toteuttamaan noin 250 000 ilmettä. Hieman myöhemmin psykologian professori Paul Ekmanin tutkimuksessa määritettiin 10 000 ilmettä, joista 3 000 liittyy tunteisiin. Esiintymisvalmennuksissa kehonkielen harjoituksissa minulle on selvinnyt, että aikuiset onnistuvat tekemään keskimäärin vain viisi ilmettä, joiden tunnetilan vastapuoli tunnistaa. Ajattele, miten monipuolisesti meillä olisi mahdollisuus ilmaista itseämme, jos ottaisimme kymmeniä ilmeitä käyttöön?
Miten sanot, on vähintään yhtä tärkeää kuin mitä sanot
Eri tutkimusten mukaan sanattoman viestinnän vaikutus tapahtumien kulkuun, tai mielipiteeseen viestivästä henkilöstä voi olla jopa kaksi kolmasosaa. Erityisesti tutkimuksissa on keskitytty neuvottelu- ja myyntitilanteisiin, joissa sanojen merkitys lopputulokseen jää reiluun 30 prosenttiin. Eikö siis ole erikoista, ettemme opiskele jo peruskoulussa, tai harjoittele viimeistään jatko-opintojen aikana sanatonta viestintää?
Olemme vastuussa sanattomasta viestinnästämme samoin kuin sanoista ja lauseista, joita käytämme. Kuvittele tilanne, jossa työkaverisi tokaisisi kävellessään huoneesi ohitse äkäisellä äänensävyllä, nopeasti sinua vilkaisten, hymyilemättä “hyvää huomenta”. Ja tilanne, jossa hän pysähtyisi ovellesi, katsoisi sinua silmiin ja sanoisi “hyvää huomenta” hymyillen, kiireettömästi ja lempeällä äänellä. Millaiselta toivotukset sinusta tuntuisivat ja miten tilanteet jatkuisivat?
Moni väärinkäsitys tai konflikti voisi selvitä nopeasti, kun tilanteeseen liittynyt ja viestiä vahingoittanut sanaton viesti otettaisiin puheeksi. Tiedostatko tukevatko sinun sanattomat viestisi sanomaasi oikeaan suuntaan?
Tunteet ovat kuin virukset: ne tarttuvat
Oletko joskus ollut hyvällä tuulella kahvihuoneessa, kun paikalle saapuu henkilö, jonka olemuksesta huokuu kiire ja stressi? Oivallat välittömästi, ettei häneltä kannata kysyä kuinka päivä on alkanut, sillä vastauksena saisit todennäköisesti kuunnella jotain negatiivista. Tai oletko odottanut palaverin alkamista neuvotteluhuoneessa ja sisään on rauhallisesti astellut iloisesti hymyilevä työkaveri? Tilanteessa on vaikea olla kysymättä, mikä on hyväntuulisuuden syy. Tunteet tarttuvat ilmeiden ja eleiden myötä aivoissamme olevien peilisolujen avulla halusimme sitä tai emme. Peilisolujen vaikutusta vuorovaikutustilanteissa onkin tutkittu aktiivisesti 1980-luvulta. Millaisen tunteen sinä haluat tuoda huoneeseen?
Tutkijat ovat tunnistaneet tähän päivään mennessä jo lähes miljoona sanatonta signaalia. Naisten on havaittu tunnistavan sanattomat viestit ja lukevan kehonkieltä huomattavasti paremmin kuin miesten. Harvardin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan naiset analysoivat äänettömänä seuratuista tilanteista 87 prosenttia oikein, kun miehistä vain 42 prosenttia ymmärsi tilanteen oikein.
Jokainen voi kehittyä sanattoman viestinnän lukijana sekä oppia hyödyntämään kehonkieltä viestinnän tehokeinona. Esiintymisvalmennuksessa molempia taitoja harjoitellaan videointia hyödyntäen. Omat sanattomat viestit yhdistettynä sanomaan saattaa yllättää kokeneenkin esiintyjän. Pienet lapset ovat erinomaisia kehonkielen opettajia. Lasten kyky kommunikoida kokonaisvaltaisesti sanoin ja sanattomasti on huikea ja heiltä saa varmasti rehellistä palautetta omasta viestinnästä!
Haluatko sanattoman viestinnän mestariksi?
Aikuistuessamme ilmeiden määrä vähenee ja luonnollinen kehonkielemme muuttuu tilanteissa soveliaaksi käyttäytymiseksi. Se on mielestäni harmillista, sillä näin sanat ja sanaton viestintä voivat viestiä eri sanomaa. Myös tietokoneiden ja puhelinten jatkuva läsnäolo palavereissa on vähentänyt oleellisesti katsekontaktia ja käsillä viestien vahvistamista. Emme vielä tiedä miten etäpalavereissa vuorovaikuttamisen erityiset haasteet vaikuttavat meihin pitkällä tähtäimellä. Moni meistä on varmasti kokenut, miten uuvuttavasta etäpalaverist siirtyminen samaan neuvottelutilaan virkistää mieltä, aktivoi keskustelua ja lisää ideoita.
Jokainen voi vaikuttaa myönteisen ilmapiirin syntymiseen sanattomin viestein. Tässä kymmenen vinkkiä, joita noudattamalla luot vuorovaikutustilanteissa läheisillesi hyvää.
- Etsi sinulle sopiva tapa muuttaa ikävät tunnetilat myönteisiksi ennen saapumistasi työpaikalle, tai ennen kun aloitat etäpalavereita sisältävän työpäivän. Hyvissä tunnetiloissa kanssakäyminen vahvistuu automaattisesti myönteisin sanattomin viestein!
- Opettele ja keskity olemaan positiivisen utelias ja läsnä kohtaamistilanteissa.
- Hae aina katsekontaktia henkilöön, jolle puhut tai jota kuuntelet.
- Venyttele ja virkistä kehosi ja liikuttele kasvolihaksiasi ennen palaveriin menemistä. Näin sinun on helppo istua ryhdikkäästi ja olemuksestasi huokuu hyvä energia, itsevarmuus ja levollisuus. Sinun on myös helppo ilmaista ajatuksiasi ilmeillä, kun kasvolihakset ovat aktivoituneet.
- Katso työkavereitasi arvostaen ja kiinnostuneena heidän esittäessään asioita.
- Kuuntele ja havainnoi keskustelutilanteita aktivoiden mielesi myönteisiin ajatuksiin ja kasvosi hyväntuuliseen ilmeeseen.
- Kohota kulmiasi, kun haluat osoittaa työkaverillesi, että olet kiinnostunut kuuntelemaan hänen asiaansa.
- Puhu mahdollisuuksien mukaan kiireettömästi, kuuluvalla äänellä ja hivenen hymyillen, näin äänensävysi on lempeä eikä puhetyylisi aiheuta muille negatiivista tunnetta.
- Keskity palavereissa puhujiin ja keskusteluun teknisten laitteiden sijaan.
- Etäpalavereissa pidä aina kamera auki ja katso aineistoja sekä työkavereita siitä näytöstä, missä kamerasi sijaitsee. Kysyessäsi katso suoraan kameraan.
Niina Sainius
Kirjoittaja on sanattomasta viestinnästä ja kehonkielestä inspiroitunut, yli 30 000 ammattilaista vuodesta 2004 valmentanut esiintymisvalmentaja. Lisää Sainiuksen vinkkejä löydät hänen Nyt on sinun vuorosi loistaa - Esiintymisen kielen opas -kirjastaan.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.