Miten johtaa verkostoja menestyksellisesti?

Pärjätäkseen liiketoiminnassa ja työelämässä tarvitsemme yhä enemmän osaamista hahmottaa oma asema nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Saman voi ajatella pätevän niin yritykseen kuin yksilöön. Verkostomainen toiminta onkin yksi keino tarjota asiakkaille ratkaisuja, jotka eivät olisi mahdollisia ilman yhteistyötä. Se tuo uusia mahdollisuuksia markkinointiin, oman statuksen nostamiseen sekä mahdollistaa nopeamman mukautumisen toimintaympäristön muutoksiin. Kyky toimia osana erilaisia verkostoja ja rakentaa toimivia kumppanuussuhteita on keskeinen taito – jo nyt, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa.

Verkostoja muodostuu erilaisissa paikoissa. Ne voivat olla organisaation sisäisiä projekteja, jossa yhteistyötä tehdään eri yksiköiden välillä tai liiketoiminnallisia, yhteistyöllä asiakkaalle arvon tuottamiseen perustuvia verkostoja. Voidaan myös ajatella, että jokaisen yrityksen asiakkaat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät muodostavat periaatteessa verkoston. Puhutaan myös ekosysteemistä

Perinteiset johtamismallit eivät toimi verkostomaisessa työssä

Perinteiset johtamismallit, joissa pyritään ennakoimaan, hallitsemaan ja toistamaan tehtäviä, toimintoja tai tapahtumia eivät toimi verkostomaisessa työssä. Verkostomaisessa toiminnassa projektit ovat usein monimuotoisia ja muuttuvia, joten etukäteen pitkälle tähtäävä suunnittelu on hankalaa, tai jopa mahdotonta.

Verkoston eri toimijoilla on toisiaan täydentäviä resursseja ja kyvykkyyksiä. Yhteisen tavoitteen lisäksi jokaisella toimijalla on omat tavoitteensa. Verkoston ja toimijoiden tavoitteet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Ristiriitoja ilmenee väistämättä aina myös siellä missä on ihmisiä. Tehokkaan ja tehottoman verkoston erottaakin toisistaan se, miten ongelmatilanteet käsitellään.

Eräässä hankkeessa projektipäällikön tärkein oivallus oli se, kuinka iso vaikutus yksittäisten henkilöiden henkilökohtaisella ajankäytöllä on koko verkoston onnistumisessa. Jokaisen verkostotoimijan täytyy ymmärtää olevansa osa kokonaisuutta, on osattava aikatauluttaa omat tehtävänsä huomioiden muiden osuus ja kokonaisuus.

Mahdollisuus oppia toisilta

Verkostojen etuna on tehokkuus, koska eri toimijat voivat keskittyä omiin ydinosaamisiinsa. Verkoston jäsenillä on mahdollisuus oppia toisiltaan yhteisten kokeilujen ja avoimen viestinnän kautta. Organisaatioiden sisäiset verkostot vähentävät siiloutumista ja mahdollistavat asiakaskeskeisen toiminnan.

Liian tiivis verkosto saattaa jäykistää toimintaa, eikä mahdollista muutoskyvykkyyttä. Verkoston toiminta voi olla tehotonta myös, jos kokeiluista ja kokemuksista ei opita tai suositaan tehottomia kumppaneita. Haasteena voi myös olla se, että verkoston jäsenet eivät aidosti sitoudu yhteisen tavoitteen eteen.

Tehokas ja hyvin toimiva verkosto tarvitsee syyn olemassaololleen, yhteisen arvopohjan sekä vision eli näkemyksen siitä, mikä verkoston päämäärä on. Tavoitteet ja toimintasuunnitelma auttavat verkoston jäseniä pitämään yhteisen suunnan. Lisäksi hyvässä verkoston johtamisessa toteutuvat samat asiat kuin muutenkin hyvässä johtamisessa: toimijoiden väliltä löytyy luottamusta, arvostusta ja avoimuutta sekä pyrkimys kaikkien yhteiseen hyvään.

Hyviä kysymyksiä verkostolle pohdittavaksi:

• Miksi verkosto on olemassa ja mikä on sen päämäärä?
• Minkälaisia erilaisia rooleja verkostossa tarvitaan?
• Millainen on verkoston rakenne?
• Tarvitaanko verkostolle johtohahmo, johon verkosto voi henkilöityä?
• Mitkä ovat verkostomaisen toiminnan tavoitteet?
• Tarvitaanko yhteisiä toimintaperiaatteita?
• Miten verkoston toiminnassa viestitään?
• Miten uusia toimijoita valitaan verkostoon?
• Millaisilla käytännöillä varmistetaan verkoston tehokas toiminta ja että se saavuttaa tavoitteensa?

Tärkeintä on lähteä liikkeelle siitä, mikä on verkoston tarkoitus ja tavoite, ja pohtia sen jälkeen millainen verkosto palvelisi tarkoitusta parhaiten. Johtamisessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että päätöksenteko ja ongelmanratkaisu pitää tehdä yhdessä verkoston solmukohdissa.

@Ulla VilkmanKirjoittaja on modernin työelämän kehittäjä, valmentaja ja tietokirjailija. Hän toimii toimitusjohtajana Timanttia Consultingissa ja vanhempana konsulttina Master Suomella. Yhteistyössä organisaatioiden kanssa Ulla vie eteenpäin uudenlaisiin työmalleihin sopivia johtamisja työskentelykäytäntöjä. Häneltä on myös ilmestynyt kirja Etäjohtaminen – Tulosta joustavalla työllä (Talentum 2016).

Kirjoittaja on Suomen Nuorkauppapakamarin jäsen. Ilmarinen ja Suomen nuorkauppakamari tekevät yhteistyötä suomalaisen työelämän ja yrittäjyyden tukemiseksi.

• Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
• Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin