Ammatillinen käyttäytyminen – siinä kaikki
Jos saisin antaa yhden neuvon aloittelevalle esimiehelle, työntekijälle tai poliitikolle, se olisi: käyttäydy aina ammatillisesti. Näin parhaiten takaat työssä onnistumisen, työuralla etenemisen, hyvän mielen ja työmoraalin, toimivat yhteistyösuhteet ja jaksamisen.
Ammatillinen käytös sisältää monia taitoja ja vaatimuksia. Se lähtee ammattitaidosta ja sen aktiivisesta kehittämisestä. Työelämän kovassa muutoksessa pitää olla valmis opettelemaan aivan uusia asioita, työmenetelmiä ja tehtäviä.
Vastuunotto on myös keskeinen osa ammatillista toimintaa. Se kattaa omien tehtävien lisäksi koko tiimin onnistumisen. Ylipäätään kyky toimia yhteistyössä muiden kanssa edellyttää sosiaalisten taitojen kehittämistä. Niissä keskeistä on tiedon jakaminen, ongelmien ratkominen sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Ammattilainen ei ota hernettä nenään, vaikka saa kriittistä palautetta tai joutuu ristiriitaan työkavereidensa kanssa.
Työrooli suojaa työnsä tekijää
Asiallinen ja ystävällinen käytös on itsestään selvä ammatillisen käytöksen perusasia. Kotonaan jokainen saa murjottaa tai pitää mykkäkoulua, mutta työpaikalla se ei ole luvallista. Työssä pitää toimia työroolissa, johon kohdistuu tietynlaiset odotukset: lähtien käytöstavoista ja ulottuen erilaisiin määräyksiin, lakeihin ja ammattieettisiin säädöksiin. Esimerkiksi kansanedustajalta edellytetään ”vakaata ja arvokasta” käytöstä ja juristilta ammattikunnan yhteisten moraaliperiaatteiden noudattamista.
Työrooli ei vain rajaa vaan myös suojaa työnsä tekijää. Se määrittelee, mistä pitää kantaa vastuuta ja huolta ja mitkä asiat kuuluvat muille. Yrityksen työntekijän ei tarvitse kantaa toimitusjohtajan murheita tai vatvoa työkavereidensa yksityiselämän pulmia.
Nykyinen trendi, joka korostaa läheisiä kaverillisia suhteita työpaikoilla, voi johtaa ajatuksia epäammatilliseen suuntaan. Luullaan, että hyvä työyhteisö on ystäväpiiri, ja unohtuu, että hankalia työasioita ei voi aina käsitellä hymyssä suin. Pahimmillaan hämärtyy se tosiasia, että työpaikalla ei tarvitse tykätä työkavereista, mutta työasiat pitää pystyä käsittelemään kaikkien kanssa.
Ammatillinen käytös vaatii tunnetaitoja
On ilo kohdata ammatillisesti toimiva tiimi. Työasioissa voidaan ottaa rajaustikin yhteen, väitellä ja kyseenalaistaa, mutta keskustelun jälkeen ihmissuhteet jatkuvat kuten ennenkin.
Ammatillinen käytös edellyttää tunnetaitoja. Vaikka joskus tekisi mieli sanoa ilkeästi tai suorat sanat, ei kuitenkaan sitä tee. Jos tunnetaidot ovat heikot, silloin on vaarana, että työntekijä, esimies tai poliitikko sanoo, kirjoittaa tai tekee jotakin sellaista, joka on asiatonta. Pahimmillaan harkitsemattomasta kommentista voi tulla iso soppa tai julkinen haloo.
Ammatillisuuteen kuuluu tänä päivänä myös omasta elpymisestä huolehtiminen. Koska raja työn ja vapaa-ajan välillä on hämärtynyt, on kyettävä riittävästi irrottautumaan työstä ja lepäämään. Moni löytää tasapainon työn ja muun elämän välillä sydänoireiden, vatsavaivojen tai univaikeuksien kautta. Vasta ylitettyään omat rajansa, löytää ne.
Ammatillinen käyttäytyminen sisältää monenlaisia kykyjä, joissa kaikissa kukaan ei ole mestari. Vaikka työelämässä pärjääminen on vaativaa, se myös antaa mahdollisuuksia oppia ja kehittää sekä sosiaalisia että psykologisia taitoja, joista on hyötyä elämän moninaisissa haasteissa.
Pekka Järvinen
organisaatiopsykologi, psykologian lisensiaatti
Organisaatiokonsultointi Praxis Oy
Pekka Järvisen ”Ihmisten johtamisen perusteet” -valmennus järjestetään osana Ilmarisen valmennuskokonaisuutta. Ilmarisen laadukkaat Parempaa työelämää -valmennukset ovat tarjolla kaikille asiakkaillemme. Valmennuksia järjestetään eri puolilla Suomea. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan syksyn valmennuksiin! www.ilmarinen.fi/tilaisuudet
-
kari 12.11.2024 klo 08.47
paskaa tekstiaVastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.