Työelämän ulkopuolelle jää osaavia ja motivoituneita vammaisia
Koko väestöstä vammaisia ihmisiä on noin 15 %. Heistä vain noin 20 % on työelämässä, eli vailla työtä on noin 100 000 ikäluokasta 18–65-vuotiaat.
Työttömänä työnhakijana on noin 10 000 henkilöä, joilla on diagnoosimerkintänä tuki- ja liikuntaelinten tai sidekudoksen sairaudet. Työkyvyttömyyseläkkeellä on noin 40 000 ihmistä tuolla diagnoosimerkinnällä. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että jopa 1,9 miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä ja työllistymismahdollisuuksiin.
Työllisyysasteen noston ja Suomen tulevaisuuden kannalta nämä luvut ovat suuria. Puhumattakaan millainen vaikutus tällä on ihmisten henkilökohtaiseen hyvinvointiin.
Ilmarinen on arvioinut, että osatyökykyisten, joissa mukana on myös vammaisia, työllistymiseen liittyy iso hyödyntämätön potentiaali. Laskelmissa arvioidaan näin menetettävän jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa. Mukana ei ole työpanoksen synnyttämää arvonlisäystä tai maksamatta jääviä etuuksia.
Invalidiliitto on käynnistänyt laajan, alkuvaiheessa erityisesti fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä edistävän konseptin Sopivaa työtä kaikille. Sen avulla tavoitellaan tuhansia henkilöitä mukaan työelämään. Invalidiliitto on valinnut kumppaneikseen kolme palveluntuottajaa: Spring House Oy, Ammattiopisto Spesia ja Work Pilots Oy. Nämä toimijat on valjastettu aktiivisesti etsimään mukaan ilmoittautuneille vammaisille ihmisille työtä tai esimerkiksi opiskelupaikan.
Asennetta!
Työllisyyden parantaminen on pääministeri Marinin hallituksen keskeisiä tavoitteita, ja koronapandemia on lisännyt painetta työllisyyden tukemiseen ja parantamiseen. Niin julkisten kuin yksityistenkin työnantajien strategioihin on nousemassa laajasti vastuullisuuden ja esteettömyyden teemat. Invalidiliitto on Sopivaa työtä kaikille -konseptin avulla tukemassa yritysten yhteiskuntavastuullista ajattelua vammaisia työnhakijoita paremmin huomioivaksi.
Teema on otettu hyvin vastaan. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on käynnistynyt ripeästi ja kontaktoidut yritykset näkevät hyvinä yhteistyön mahdollisuudet saada osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa. Miten auttaa vammaisia ja osatyökykyisiä töihin? Kyse ei ole pakottamisesta eikä ”ohituskaistoista”. Kaikille on löydettävissä sopivaa työtä, jos vain asenteet ja osaaminen kohtaavat. Jatkossa tarvitaan entistä enemmän kontaktointia suoraan työnantajiin. Elokuun alussa on käynnistynyt vauhditusohjelma, jossa julkisilla hankinnoilla tuetaan myös osatyökykyisten työhön pääsyä.
Yrityksetkin tarvitsevat yksilöllistä tukea
Vammaisjärjestön rooli ovien aukojana, vammaisuuden ymmärtäjänä ja vammaisten henkilöiden etsijänä sekä löytäjänä on olennaista. Työllistymisen edistäminen tarvitsee yksilöllistä tukea niin yritykselle kuin työllistyvälle, tietoa palkkatuesta, työolosuhteiden muutostuesta, perehtymistä asiakkaan tilanteeseen, ”rimakauhun” (asenteiden) voittamista jne.
Koronavirus pisti toimenpiteemme osin jäihin, mutta aivan alun onnistumiset kannustavat jatkotyöhön. Organisoimme vuoden 2020 alussa kuudella paikkakunnalla rekrytointia edistävät kohtaamistapahtumat ja yhden MessiLive online-lähetyksen. Kaikkiaan on tavoitettu noin 1 300 innokasta työnhakijaa ja työelämän asiantuntijaa sekä yrityksiä noin 700.
Sopivaa työtä kaikille -konseptissa on toistaiseksi ollut mukana yli 200 vammaista ja onnistuneita työllistymisiä on tähän asti syntynyt noin 50. Kymmenille on löytynyt oma jatkopolku, kuten esimerkiksi opiskelu.
Hyviä tarinoita on siis syntynyt
Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen on noussut voimakkaammin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Selvityksistä tiedämme, että vammaisissa on osaavia ja motivoituneita ihmisiä. Aikaansa seuraavat työyhteisöt palkkaavat heitä joukkoonsa. Ei siksi, että he ovat vammaisia, vaan siksi, että he ovat osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.
Tärkeää myös on, että viranomaiset sitoutuvat jatkotyöhön. Nyt tarvitaan kaikilta avointa ja esteetöntä asennetta!
Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja
Sopivaa työtä kaikille -neuvottelukunnan puheenjohtaja
Petri Pohjonen
Invalidiliiton pääjohtaja
Vieraskynä: Olli-Pekka Heinonen & Petri Pohjonen
Olli-Pekka Heinonen on Opetushallituksen pääjohtaja ja Petri Pohjonen on Invalidiliiton pääjohtaja. Muut blogikirjoitukset kirjoittajaltaLisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.