Monimuotoisuuden huomioiminen on yritysvastuuta – ja hyvää bisnestä
Erilaiset yhteiskunnalliset muutokset ja niiden ennakointi haastavat yritykset kehittämään johtamistaan, toimintakulttuuriaan ja asiakaspalveluaan monimuotoisuuden näkökulmasta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi väestön ikääntyminen ja toisaalta asiakkaiden ja muiden sidosryhmien asettamat uudenlaiset odotukset yritystoiminnan vastuullisuudesta. Toki myös lainsäädännöllä on tässä oma osansa.
Työni puolesta keskustelen paljon yritysten kanssa siitä, mitä monimuotoisuus ja sen huomioiminen tarkoittavat heidän liiketoiminnassaan, miten sitä voisi kehittää ja miten näistä asioista viestitään ulospäin. Osalle yrityksistä nämä teemat ovat vielä uusia, osa on jo hieman pidemmällä.
Ilokseni olen huomannut, että Ilmarinen on tällä saralla tehnyt jo paljon työtä eri foorumeilla: muun muassa kartoittamalla ja kehittämällä omistamiensa asuinrakennusten esteettömyyttä ja lähtemällä mukaan ”Maanantai kuuluu kaikille” –kampanjaan. Nämä ovat esimerkkejä sellaisista konkreettisista yritysvastuuteoista, joiden toivoisi yleistyvän laajemminkin.
Mitä monimuotoisuuden huomioiminen tarkoittaa käytännössä?
Asiakkaiden kannalta katsottuna monimuotoisuuden huomioiminen merkitsee esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä sekä viestinnän ja rakennetun ympäristön esteettömyyttä.
Yritysten näkökulmasta henkilöstön erilainen koulutus, kokemus ja työnteon tavat voivat puolestaan tarjota monenlaista osaamista, näkemystä ja ideoita sekä uudenlaista työn tekemisen mallia. Näitä kaikkia yrityksellä on mahdollisuus hyödyntää liiketoiminnassaan.
Avainasemassa on sellaisen työ- ja toimintakulttuurin luominen, jossa jokainen tuntee olevansa arvostettu niin työntekijänä, asiakkaana kuin sidosryhmän jäsenenäkin. Tämä on moninaisuuden johtamista parhaimmillaan.
Yhdenvertaisuussuunnitelma – konkreettinen työkalu yhdenvertaisuuden edistämiseen työpaikalla
Yhdenvertaisuuslain 7§ velvoittaa työantajaa, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on suunnitelma toimenpiteistä, joilla yhdenvertaisuutta edistetään organisaatiossa.
Sitä ei kannata nähdä pakkona tai yhtenä paperina muiden joukossa. Se on nimittäin myös keino lisätä työhyvinvointia ja työssä viihtymistä. Monimuotoisuuden kartoittaminen ja sitä kunnioittava työilmapiiri kun antaa jokaiselle mahdollisuuden keskittyä täysipainoisesti työtekoon: ihmiset voivat hyvin, ovat luovempia ja tulos paranee.
Yhdenvertainen ja monimuotoinen yritys on menestyvä yritys.
Marko Jääskeläinen
Yrittäjä ja toimitusjohtaja Accessia Consulting:ssa, joka on rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja asiakaspalvelukokemuksen kehittämiseen keskittynyt konsultointitoimisto.
http://www.accessiaconsulting.fi/
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.