Miksi työpaikan kannattaa olla esteetön?
Esteettömässä ja saavutettavassa työympäristössä työnteko sujuu mutkattomasti. Liikkuminen on helppoa, kun kulkuväylät ovat leveitä. Ovet avautuvat kevyesti, eikä kynnyksiin kompastumista tarvitse varoa.
Kun työssä käytettävät tietojärjestelmät ja ohjelmat sekä viestintä toimivat saavutettavuuden periaatteet huomioiden, on niiden käyttäminen vaivatonta ja helposti ymmärrettävää kaikille. Samalla saavutettavuus mahdollistaa työnteon esimerkiksi näkövammaiselle työntekijälle.
Rakennetun ympäristön esteettömyydestä taas on hyötyä meille jokaiselle. Mutta liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävälle työntekijälle esteettömyys on edellytys työelämään osallistumiselle.
Arvot ja asenteet ratkaisevat
Esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioiminen on nykypäivää. Yritykset rekrytoivat oman alansa huippuosaajia. Sen, millä tavoin asiantuntija liikkuu, miten hän kuulee tai näkee, tulisi olla sivuseikka.
Toimitilojen tai teknologian ei pidä antaa rajoittaa osaamisen käyttöön saamista – niin fyysisestä kuin digitaalisesta ympäristöstä voi aina tehdä parempaa. Lisäksi on olemassa yksilöllisiä apuvälineitä, jotka voivat tukea työntekijän toimintakykyä.
Pitkälti kyse on työpaikalla vallitsevista asenteista ja arvoista. Ajatellaanko, että työntekijät ovat kuin samasta muotista vai sallitaanko moninaisuus? Työpaikan esteettömyys ja saavutettavuus ovat vahvoja signaaleja sekä henkilöstölle että yhteistyökumppaneille ja asiakkaille: arvostamme ihmisten moninaisuutta ja toimimme myös sen mukaisesti.
Kuinka esteetön ja saavutettava työpaikkasi on?
Invalidiliitossa kehitetyllä itsearviointimenetelmällä (invalidiliitto.fi) voit testata, kuinka esteetön ja saavutettava sinun työpaikkasi on.
Itsearviointi jakautuu neljään osa-alueeseen: palveluihin, strategiaan, henkilöstöön ja toimitiloihin. Toimitilojen esteettömyyttä arvioidaan havainnoimalla ja mittaamalla. Muita osa-alueita tarkastellaan kirjattujen tavoitteiden ja strategioiden kautta sekä haastattelemalla henkilöstöä.
Itsearvioinnin tuloksena saat selville mahdolliset kehittämiskohteet. Menetelmän avulla haluamme kannustaa organisaatioita hyödyntämään esteettömyyden ja saavutettavuuden mahdollisuudet ja lisäämään siten kilpailuetuaan.
Marika Nordlund
vastaava esteettömyysasiantuntija
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE
Tutustu myös:
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.