Kolme keinoa kohti parempaa virettä
Sain valmentajaurani hienoimman mahdollisuuden Ilmariselta, kun pääsin valmentamaan vuoden 2018 aikana ihmisiä koko päivän mittaisissa hyvinvointisessioissa ympäri Suomen. Helsinki-Tampere-Oulu-Turku-Kuopio-Lahti -akselin ja satoja osallistujia kattanut Parempaa työelämää -kiertue on nyt saatu päätökseen. On paikallaan summata, mitä vuodesta jäi käteen.
Valmennuspäivien hienous oli siinä, että kahdeksan tunnin esitys mahdollistaa perusteellisen syväsukelluksen omaan terveyteen, hyvinvointiin ja arjen jaksamiseen. Workshop-osiot ja koko päivän jatkunut dialogi antoi mahdollisuuden antaa lähes kaiken, mitä hyvinvointiin liittyen minulla on annettavaa. Osallistujat saivat lähteä kotiin tuhdin hyvinvointityökalupakin kanssa.
Kaikki alkaa arvomaailmasta
Sain jokaista valmennuskertaa edeltävinä päivinä osallistujilta pitkän listan kysymyksiä ja toiveita. Niitä oli tietysti yhtä monta erilaista kombinaatioita kuin oli osallistujiakin, mutta kaksi teemaa nousi ylivoimaisesti ylitse muiden:
-
- “Miten ihmeessä tämän kaiken kiireen keskellä pystyy pitämään itsestään huolta?”
- “Tiedän kyllä mitä pitäisi tehdä mutta jotenkin en vaan saa aikaiseksi…”
Kuulostaako tutulta? Jos vastaus on kyllä ja haluat omatoimisesti tai työyhteisön kanssa selättää nämä ongelmat, niin tässä tärkeimmät poiminnat valmennuspäivistä.
1. Kaikki alkaa arvomaailmasta. Arvomaailman päivittäminen on onnistuessaan ja parhaimmillaan huomattavasti pidempi prosessi kuin 8 tunnin valmennuspäivä tai tämän blogin lukuaika. Mutta tärkeintä on muistaa se, että oman terveyden, hyvinvoinnin ja arjen jaksamisen vaaliminen pitää nostaa omassa arvomaailmassa riittävän ylös, jotta se hoituu niin myötä- kuin vastamäessäkin
Koko elämän ei tietenkään tarvitse alkaa pyöriä kuntosalitreenin ja maitorahkan ympärillä mutta jos terveyden ja hyvinvoinnin huoltaminen on elämäsi 27. arvokkain asia, on nykyajan maailmanmenossa suuri vaara, että ne lähtevät jonkinasteiseen alamäkeen ennemmin tai myöhemmin. Elämään saa ja pitää edelleen mahtua työtä, perhe-elämää ja sosiaalisia suhteita mutta tuo sinne mukaan myös säännöllistä ja fiksua ravintoa, monipuolista liikuntaa ja riittävästi yöunta.
2. Laadi konkreettinen suunnitelma. Valmennuksissani näin monta ihmistä, joiden pään päällä syttyi oivalluslamppu ja inspiraation kipinä leimahti liekkiin. Tämä on tietysti erinomainen asia mutta on tärkeä muistaa, että “nyt alan kyllä panostamaan siihen aamupalaan” ja “pitää kyllä huolehtia tästä eteenpäin, että unta tulee se 8h yössä” ovat ideoina mahtavia mutta eivät välttämättä saa aikaan uudenlaista parempaa tekemistä, kun se muutoksen hetki koittaa.
Valmennuksissa kävimme teorian lisäksi läpi myös konkreettisia esimerkkejä kuvien ja keskustelujen avulla aamupalaresepteistä, treeniohjelmista, kestävyysliikunnasta ja pitkän listan uneen ja palautumiseen vaikuttavista työkaluista. Tätä kautta jokaiselle selvisi myös se, että mitä ne kaikki hyvät ideat tarkoittavat käytännössä keskellä arjen aherrusta. Siten saimme jokaiselle yksinkertaisia, selkeitä ja toteutuskelpoisia työkaluja, joiden avulla valmistuu fiksu aamupala, kun marssitaan 6.00 aamulla keittiöön tai valmistellaan ilta niin, että 22.30 alkaa laadukas ja riittävä yöuni.
3. Tekemisen pitää olla mukavaa, monipuolista ja merkityksellistä. Päivän tärkein tavoite oli antaa osallistujille sekä teoreettista ymmärrystä oleellisimmista asioista sekä kokonaisvaltaset työkalut itsestään huolehtimiseen ympäri vuoden ja loppuelämäksi. Puhuimme siis paljon pitkäjänteisemmästä tekemisestä kuin “kympin karistamisesta kesään mennessä” ja mietimme miten päästään eroon kurinalaisesta hampaat irvessä -puurtamisesta kohti sujuvia ja leppoisia elämäntapoja.
Ensimmäisenä pitää muistaa, että pitäisi olla mukavaa. Etsi itsellesi mielekäs liikuntalaji, kokkaile terveellistä mutta myös hyvältä maistuvaa ruokaa ja palaudu niin, että nautit palautumisen lajista tai muodosta. Toiseksi on tärkeää, että tekeminen on monipuolista. Toki yksi liikuntalaji on tehokkaampi kuin toinen mutta lopulta paras laji liikkua on se, joka saa sinut sohvalta ylös ympäri vuoden ja läpi elämän. Vaihtele lajeja, viritä reseptejä ja nauti itsestäsi huolehtimisesta. Kolmas ja ehkä tärkein asia on merkityksellisyys. Vaikealla hetkellä meidät auttaa liikkeelle, jos meitä on vauhdittamassa myös jokin meitä itseämme ja vain tätä hetkeä suurempi tarkoitus. Ehkä pidät itsesi kunnossa, jotta jaksat olla parempi johtaja tai hoitaa oman roolisi yhteisessä projektissa. Tai ehkä pidät itsesi liikkeellä, syöt fiksusti ja palaudut, jotta voit olla hyvä puoliso, isä tai äiti?
Tekemisen yksityiskohdat ovat toki tärkeitä mutta ensin pitää valaa perusta: arvomaailma ja parempi ymmärrys kokonaisuudesta. Vasta sen jälkeen on mahdollista kasata vankalla pohjalla istuva arki ja ympärivuotinen itsestään huolehtiminen.
Olkoon vuosi 2019 täynnä voimaa, jaksamista ja menestystä!
Joni Jaakkola
@Joni_Jaakkola
DI, yritysvalmentaja, hyvinvointialan yrittäjä
Tutustu Ilmarisen vuoden 2019 valmennuksiin ja ilmoittaudu mukaan!
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.