Blogit

Oletko tunneosaaja? – Parempaa työelämää tunnetaidoilla

Työ on monille yksi elämän suurimmista ilon lähteistä. Työn kautta voit kehittyä, ilmaista itseäsi, toteuttaa intohimojasi, kuulua joukkoon, kokea syvää merkitystä ja kokeilla, mihin kaikkeen omat rahkeet riittävät. Työ voi olla elämän suola ja myös taloudellisen turvan tuoja. Miksi työelämä tuntuu kuitenkin välillä rasitteelta?

Moni työlleen paljon antanut suorittaja alkaa jossain vaiheessa elämäänsä pohtia, mihin kaikki tämä suorittaminen lopulta johtaa. Kun elämä on vuodesta toiseen täynnä palavereja, sähköposteja ja asiasta toiseen juoksemista, voi mieleen nousta kysymyksiä. Miksi en enää nauti työstäni kuten ennen? Miksi olen entistä ärtyisämpi ja väsyneempi, vaikka periaatteessa kaiken pitäisi olla hyvin?

Viime vuosina tilanne työpaikoilla on kärjistynyt. Pandemian myötä lisääntynyt etätyö on tuonut työhön lisää joustoa, mutta samalla johtanut työyhteisöjen hajoamiseen ja yksinäisyyden tunteen lisääntymiseen. Samaan aikaan maailman muut kriisit, kuten Ukrainan tilanne ja ilmastomuutos, koskettavat monia syvästi ja tuovat perustavanlaatuista turvattomuutta, voimattomuutta ja patoutunutta vihaisuutta.

Globaalit kriisit lisäävät myös pahoinvointia työssä

Kriisien keskellä miljoonat ihmiset ovat pohtineet elämäänsä ja työtään syvemmin. Puhumme ilmiöistä kuten ”suuri irtisanoutumisaalto” (The Great Resignation)” ja ”hiljaiset loparit” (quiet quitting), joilla viitataan työhön sitoutumisen vähentämiseen ja haluun etsiä mielekkäämpää tekemistä.

Tämä kaikki on tuonut entistä selvemmin näkyväksi sen, mitä ihmiset työssään todella kaipaavat. Haluamme kuulua joukkoon, tulla nähdyksi, olla arvostettuja muiden silmissä ja kokea, että meillä on merkitystä. Työntekijät kaipaavat työssään uudenlaista mielekkyyttä, merkityksellisiä kohtaamisia ja syvempää tunnetta siitä, että kaikessa tekemisessä on lopulta järkeä.

Tunnetoimijuudella parempaa työelämää ja hyvinvointia

Meillä kirjoittajilla on ollut ilo olla mukana käynnistämässä ja toteuttamassa kahta merkittävää suomalaista tutkimushanketta tunnetaitovalmennusten vaikutuksista työelämässä: TUNTO hankkeessa (tuntojy.wordpress.com) tutkittiin tunnetoimijuutta organisaatiomuutoksissa ja TUNTO2 – hankkeessa (aalto.fi) tunnetaitojen merkitystä strategian toimeenpanossa. Näissä hankkeissa täsmentyi myös tunnetoimijuuden (emotional agency) käsite.

Tunnetoimijuudella tarkoitetaan tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä ja huomioonottamista sekä tunteisiin vaikuttamista organisaation toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Kun työpaikalla opiskellaan tunnetaitoja yhdessä ja otetaan ne mukaan osaksi työpaikan normaalia arkea, tunnetaidot muuntuvat tunnetoimijuudeksi. Tunneosaamisesta tulee työpaikan yhteistä osaamista, jolloin kukaan ei ole yksin vastuussa, mutta samaan aikaan jokainen ymmärtää oman vastuunsa ja vaikutuksensa työpaikan asioiden kehittymisessä. Olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua?

Tutkimuksissa on myös käynyt selvästi ilmi, että lisääntynyt tunnetoimijuus vahvistaa työhön sitoutumista, vähentää poissaoloja ja parantaa tunneilmastoa ja hyvinvointia työssä. Kun opimme yhdessä huomioimaan omat ja toistemme tunteet, siitä syntyy parempia kohtaamisia ja mielekkäämpää tekemistä. On kiva mennä töihin, kun työpaikalla voidaan aidosti kohdata, keskustella, ratkoa rakentavasti vastaantulevia haasteita ja keskittyä mielekkääseen tekemiseen. Ja samalla jokainen työyhteisön jäsen oppii ymmärtämään ja ottaa aktiivisemmin vastuuta oman toimintansa vaikutuksista muihin.

Miten pääsen alkuun?

Miten voisit siis parantaa omaa hyvinvointiasi ja jaksamistasi töissä? Aloita kuuntelemalla rehellisesti omia tunteitasi – miten sinä ihan aidosti voit nykyisin? Jos jaksamisesi on koetuksella, varmista ensin riittävä palautuminen. Pidätkö työpäivän aikana lyhyitä mikropalautumisen hetkiä? Entä osaatko iltaisin ja viikonloppuisin tehdä asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli ja energiavarasi palautuvat?

Opettele kertomaan rakentavasti tarpeistasi. Tietävätkö esihenkilösi ja kollegasi mitä sinä tarvitset, jotta voisit tehdä työsi hyvin ja voida töissäsi hyvin? Entä tiedätkö, mitä he sinulta odottavat ja toivovat? Usein oletamme, että muiden pitäisi lukea ajatuksiamme sen sijaan, että itse kertoisimme omista tarpeistamme.

Katso myös työpaikkasi tunneilmastoa – mitä tunteita teillä koetaan paljon? Osataanko teillä keskustella työhön, tavoitteisiin, jaksamiseen, ja hyvinvointiin liittyvistä asioista rehellisesti? Osaatko sinä? Mitäpä jos kokeilisit?

Jarkko Rantanen ja Ira Leppänen

Kirjoittajat ovat työelämän tunnetoimijuuden valmentamiseen, kehittämiseen ja tutkimiseen erikoistuneen Emergy Oy:n osakkaita ja tunnetaitovalmentajia.

  • Ilmarisen TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen. 

Lisää aiheesta

Blogit 20.3.2025

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita