Oletko tunneosaaja? – Parempaa työelämää tunnetaidoilla
Työ on monille yksi elämän suurimmista ilon lähteistä. Työn kautta voit kehittyä, ilmaista itseäsi, toteuttaa intohimojasi, kuulua joukkoon, kokea syvää merkitystä ja kokeilla, mihin kaikkeen omat rahkeet riittävät. Työ voi olla elämän suola ja myös taloudellisen turvan tuoja. Miksi työelämä tuntuu kuitenkin välillä rasitteelta?
Moni työlleen paljon antanut suorittaja alkaa jossain vaiheessa elämäänsä pohtia, mihin kaikki tämä suorittaminen lopulta johtaa. Kun elämä on vuodesta toiseen täynnä palavereja, sähköposteja ja asiasta toiseen juoksemista, voi mieleen nousta kysymyksiä. Miksi en enää nauti työstäni kuten ennen? Miksi olen entistä ärtyisämpi ja väsyneempi, vaikka periaatteessa kaiken pitäisi olla hyvin?
Viime vuosina tilanne työpaikoilla on kärjistynyt. Pandemian myötä lisääntynyt etätyö on tuonut työhön lisää joustoa, mutta samalla johtanut työyhteisöjen hajoamiseen ja yksinäisyyden tunteen lisääntymiseen. Samaan aikaan maailman muut kriisit, kuten Ukrainan tilanne ja ilmastomuutos, koskettavat monia syvästi ja tuovat perustavanlaatuista turvattomuutta, voimattomuutta ja patoutunutta vihaisuutta.
Globaalit kriisit lisäävät myös pahoinvointia työssä
Kriisien keskellä miljoonat ihmiset ovat pohtineet elämäänsä ja työtään syvemmin. Puhumme ilmiöistä kuten ”suuri irtisanoutumisaalto” (The Great Resignation)” ja ”hiljaiset loparit” (quiet quitting), joilla viitataan työhön sitoutumisen vähentämiseen ja haluun etsiä mielekkäämpää tekemistä.
Tämä kaikki on tuonut entistä selvemmin näkyväksi sen, mitä ihmiset työssään todella kaipaavat. Haluamme kuulua joukkoon, tulla nähdyksi, olla arvostettuja muiden silmissä ja kokea, että meillä on merkitystä. Työntekijät kaipaavat työssään uudenlaista mielekkyyttä, merkityksellisiä kohtaamisia ja syvempää tunnetta siitä, että kaikessa tekemisessä on lopulta järkeä.
Tunnetoimijuudella parempaa työelämää ja hyvinvointia
Meillä kirjoittajilla on ollut ilo olla mukana käynnistämässä ja toteuttamassa kahta merkittävää suomalaista tutkimushanketta tunnetaitovalmennusten vaikutuksista työelämässä: TUNTO hankkeessa (tuntojy.wordpress.com) tutkittiin tunnetoimijuutta organisaatiomuutoksissa ja TUNTO2 – hankkeessa (aalto.fi) tunnetaitojen merkitystä strategian toimeenpanossa. Näissä hankkeissa täsmentyi myös tunnetoimijuuden (emotional agency) käsite.
Tunnetoimijuudella tarkoitetaan tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä ja huomioonottamista sekä tunteisiin vaikuttamista organisaation toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Kun työpaikalla opiskellaan tunnetaitoja yhdessä ja otetaan ne mukaan osaksi työpaikan normaalia arkea, tunnetaidot muuntuvat tunnetoimijuudeksi. Tunneosaamisesta tulee työpaikan yhteistä osaamista, jolloin kukaan ei ole yksin vastuussa, mutta samaan aikaan jokainen ymmärtää oman vastuunsa ja vaikutuksensa työpaikan asioiden kehittymisessä. Olenko osa ongelmaa vai osa ratkaisua?
Tutkimuksissa on myös käynyt selvästi ilmi, että lisääntynyt tunnetoimijuus vahvistaa työhön sitoutumista, vähentää poissaoloja ja parantaa tunneilmastoa ja hyvinvointia työssä. Kun opimme yhdessä huomioimaan omat ja toistemme tunteet, siitä syntyy parempia kohtaamisia ja mielekkäämpää tekemistä. On kiva mennä töihin, kun työpaikalla voidaan aidosti kohdata, keskustella, ratkoa rakentavasti vastaantulevia haasteita ja keskittyä mielekkääseen tekemiseen. Ja samalla jokainen työyhteisön jäsen oppii ymmärtämään ja ottaa aktiivisemmin vastuuta oman toimintansa vaikutuksista muihin.
Miten pääsen alkuun?
Miten voisit siis parantaa omaa hyvinvointiasi ja jaksamistasi töissä? Aloita kuuntelemalla rehellisesti omia tunteitasi – miten sinä ihan aidosti voit nykyisin? Jos jaksamisesi on koetuksella, varmista ensin riittävä palautuminen. Pidätkö työpäivän aikana lyhyitä mikropalautumisen hetkiä? Entä osaatko iltaisin ja viikonloppuisin tehdä asioita, joista sinulle tulee hyvä mieli ja energiavarasi palautuvat?
Opettele kertomaan rakentavasti tarpeistasi. Tietävätkö esihenkilösi ja kollegasi mitä sinä tarvitset, jotta voisit tehdä työsi hyvin ja voida töissäsi hyvin? Entä tiedätkö, mitä he sinulta odottavat ja toivovat? Usein oletamme, että muiden pitäisi lukea ajatuksiamme sen sijaan, että itse kertoisimme omista tarpeistamme.
Katso myös työpaikkasi tunneilmastoa – mitä tunteita teillä koetaan paljon? Osataanko teillä keskustella työhön, tavoitteisiin, jaksamiseen, ja hyvinvointiin liittyvistä asioista rehellisesti? Osaatko sinä? Mitäpä jos kokeilisit?
Jarkko Rantanen ja Ira Leppänen
Kirjoittajat ovat työelämän tunnetoimijuuden valmentamiseen, kehittämiseen ja tutkimiseen erikoistuneen Emergy Oy:n osakkaita ja tunnetaitovalmentajia.
- Ilmarisen TyökykyAreenasta löydät tietoa ja työkaluja työkykyjohtamisen tueksi. Tutustu ja poimi vinkit työpaikkasi arkeen.
-
Tietoisuus 3.5.2023 klo 11.51
Tunteet ovat todellisuudessa vain viestejä itseltämme itsellemme. Eivät siis mitään manipulaation kohteita. Tunteet toimivat siis kompassina korkemmalta tietoisuudeltamme päivätajunnallemme. Harva vain enää aikuisena on yhteydessä kokonaisvaltaisesti itseensä ja näin unohtaneet elämän todellisen tarkoituksen. Mutta, aina voi alkaa "kuoria sipulia" jotta pääsisi taas yhteyteen. Eikä tarvitse muuta kuin pois-oppia kaikesta täysin turhasta. Yksi ainoa kysymys ratkaisee, oletko valmis? Vihjeenä, taivas ja helvetti on juuri täällä maanpäällä. Valinta on puhtaasti juuri sinun, joka luet tämån. Joko aktiivinen, tai reaktiivinen.Vastaa kommenttiin
-
Ville Vallaton 4.5.2023 klo 05.47
Täällä on valittu taivas. 42 vuotta putkeen kokoaikatyötä ilman vikinöitä ja sitäkin ennen päivä kerrallaan juhlien nuoruuden huumassa. Nyt saa elää vaurasta työeläkeläisen elämää kunhan muistaa vain hengittää, muuta ei tarvi tehdä sen eteen. Ilmarinen hyvin pyrkii näyttää samaa suuntaa nuorille hienohelmoille sekä lökäpöksyille. Kun henki on vahva, on luominenkin helppoa😁Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 4.5.2023 klo 08.14
Hienoa taas Ville! Olet selkeästi ymmärtänyt elämäsi tarkoituksen. Pysynyt lapsenkaltaisena lapsuudestasi asti, et siis pysynyt lapsellisena lapsuudestasi asti. Suurin osa muuttuu sisältä kuolleiksi kun eivät kykene pysymään yhteydessä itseensä, ja sitä kautta pyrkivät vain täyttämään elämänsä roinalla, huumeille, alkoholilla, urheilulla, pikasuhteilla ym. Säännöllinen, pieteetillä tehty päivittäinen meditaatio on parasta vastalääkettä näille pystyyn lahonneille egoille. Koskaan ei ole liian myöhäistä uudelleenmuistaa mikä ihmiselämän todellinen tarkoitus on.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.