Vinkkejä Amerikasta: kysy, pyydä apua ja innostu uudesta
Olen asunut Yhdysvalloissa Salt Lake Cityssä alkuvuoden ajan. Olen saanut uusia työkavereita yliopistolla, tutustunut muihin yrittäjiin ja paikalliseen elämänmenoon. Oma paikka alkaa pikku hiljaa löytyä. Salt Lake City on vähän kuin Helsinki, eli sen verran pieni kaupunki, että sen ottaa nopeasti omakseen.
Asia, joka on positiivisesti yllättänyt maahanmuuttajan, on amerikkalaisten avoimuus. Minne ikinä menenkin, minuun suhtaudutaan positiivisesti, kiinnostuneesti ja uteliaasti. Koen olevani tervetullut ja arvostettu, vaikka kysyn paljon tyhmiä, tai ainakin outoja, kysymyksiä.
Toki myös viestintäkulttuurissa on eroja. En varmasti koskaan opi, että ”how’s it going” ei ole kysymys vaan toteamus, johon ei kuulu vastata kirjaimellisesti. Minusta on edelleen huvittavaa, että kun poistun hissistä, minulle toivotetaan ”mahtavaa päivää”. Small talk keventää tunnelmaa ja vaikka se onkin pinnallista, se on kuitenkin vuorovaikutusta ihmisten välillä.
Puhun täällä huomattavasti enemmän naapureiden kanssa kuin Suomessa ja tiedän lähikahvilan ja kirjaston työntekijät nimeltä. Pinnallista tai ei, juuri nämä kohtaamiset ovat tutkitusti niitä, joiden määrä ja laatu erottavat pitkäikäiset ihmiset niistä, jotka kuolevat ennen aikojaan. Vuorovaikutus ei ole tärkeää ainoastaan henkiselle hyvinvoinnille vaan myös yleiselle terveydelle. Ei siis pidä väheksyä small talkin arvoa.
Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus oppimiseen
Mutta viestintätyyli on vain pintaa. Pinnan alla on myös perustavanlaatuisia asenne-eroja ,joista mielestäni kaksi erottaa amerikkalaiset suomalaisista: halu auttaa ja kyky innostua. Kyse ei ole siitä, että amerikkalainen kulttuuri tai ajattelutapa olisi parempi kuin suomalainenkaan, mutta nämä asenteet ovat todella hyödyllisiä muuttuvassa maailmassa ja erityisesti työelämässä.
Kerron muutaman esimerkin. Osallistuin startup-yrittäjien aamiaistilaisuuteen, jossa yrittäjät kertovat itsestään ja palvelustaan ja jakavat osaamistaan. Esitysten konseptiin kuului myös kertoa, mihin tarvitsisi apua. Avun pyytäminen on mielestäni yksinkertainen ja aivan mahtava idea! Mitäpä jos ottaisimme työpaikoilla tavaksi sanoa ääneen joka päivä tai edes joka viikko asioita, joissa muut voisivat meitä auttaa? Tekee hyvää pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä apua voisi ottaa vastaan. Lisäksi suurin osa meistä varmasti saa hyvän mielen siitä, että onnistuu auttamaan toista.
Kun tapaan uusia ihmisiä, hetken jutustelun jälkeen usein kuulen: ”sinun pitäisi tavata se ja se.” Samassa tämä uusi ihminen joko haetaan paikalle tai saan hänen yhteystietonsa. Näin olen tavannut kiinnostavia ihmisiä ja omat verkostoni ovat karttuneet kuin huomaamatta. Amerikkalaiset ovat mestareita tekemään esittelyistä kiinnostavia, mutta esittelyn ei tarvitse olla mikään ihmeellinen tapahtuma. Tuntemalla oikeat ihmiset moni solmu alkaa aueta.
Amerikassa kysytään paljon kysymyksiä, ja esitetään tiukkaakin kritiikkiäkin kysymysten muodossa. Mutta samalla se tehdään rakentavasti ja uteliaasti. Kysymykset ja kritiikki otetaan täällä vastaan kiinnostuneen uteliaasti. Hyvien kysymysten esittäminen on itse asiassa eräänlaista ajattelun apua. Haastaminen pakottaa pohtimaan asioita monelta kannalta ja hiomaan viestiä vakuuttavammaksi. Hyvien kysymysten esittäminen on mielestäni taito, jota pitäisi harjoitella jo koulussa.
Miksi koko koulujärjestelmämme muuten keskittyy oikeiden vastausten esittämiseen, kun oikeastaan hyvät kysymykset ovat paljon olennaisempia?
Innostuminen on taito
On sääli, että suomalaisessa kulttuurissa innostumista pidetään usein vähän nolona ja omituisena. Positiivisuus, asioista innostuminen ja kriittinen ajattelu eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia – päinvastoin. Kuka tahansa pystyy olemaan mörrimöykky, mutta omien tunteiden tunnistaminen ja johtaminen on taito, jota voi ja kannattaa harjoitella.
Vaikka ei aina tuntuisi siltä, kannattaa välillä taikoa jenkkihymy huulille ja haastaa itseään kohtaamaan uusia ihmisiä uteliaasti ja kiinnostuneesti. Nyt jos koskaan olisi tärkeää opetella innostumaan erityisesti asioista ja ihmisistä, joita emme vielä tunne. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja uuden opetteleminen on olennaisen tärkeää. Se on huomattavasti helpompaa ja hauskempaa, jos kykenemme innostumaan uudesta edes hiukan.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Parempi Vire on älypuhelimissa toimiva mobiilisovellus, jolla pidät huolta omasta työkyvystäsi ja parannat hyvinvointiasi. Asiakasetumme Ilmarisen YEL- ja TyEL-asiakkaille haastaa sinut tekemään tutkitusti parempia valintoja töissä ja vapaalla.
-
Tapani Vuola 11.4.2018 klo 21.00
Hyviä ajatuksia! Kiitos.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.