Töissä vain rahan takia?
Pizzalähetti kävi ovella. Pizzat vaihtoivat nopeasti omistajaa, ja ennen kuin ehdin sulkea oven, lähetti oli jo loikkinut kauas portaikkoon. Samanlainen kohtaaminen oli syksyllä pesutornin asentajan kanssa; pesutorni sisään, asennus, ulos. Siinä ei paljon kuulumisia vaihdeltu. Asentajalla oli jo kiire seuraavaan paikkaan.
Nämä kohtaamiset herättivät kollegan kanssa keskustelun työn merkityksestä. Eikö ole tylsää tehdä samaa työtä päivästä toiseen? Millaisia ovat työn haasteet ja koetaanko ne mielekkäinä? Jos asiakkaan kanssa ei ehdi juttelemaan mitään, voiko työn kokea merkityksellisenä? Vai onko vain hyvä asia, jos asiakkaan kanssa ei tarvitse puhua? Mistä pizzalähetti saa kiksit vai saako? Huomasimme, ettemme oikeastaan tiedä.
Me, jotka kehitämme työelämää työksemme, emme aina ymmärrä perusduunarin kokemusta. Sama koskee johtajia. Esimiesasemaan urallaan edenneet ihmiset ovat itse usein kaltaisiamme merkityksellisyyden metsästäjiä ja työyhteisön kehittäjiä, joiden odotukset työltä saattavat erota radikaalisti työntekijöiden odotuksista.
Kysy, älä oleta
LinkedIn-feediini osui hiljattain keskustelu siitä, voiko asiansa osaava putkimies olla tosissaan, kun hän sanoo tekevänsä työtä vain rahan takia. Osa keskustelijoista epäili, että putkimieskin tekisi töitä tyytyväisen asiakkaan vuoksi, mutta että hän ei ehkä vain osaa sanoittaa asiaa siten.
Mutta mitäpä jos putkimiehen ainoa motiivi onkin raha? Entäpä jos hän onkin täysin kykenevä sanoittamaan motiivinsa? Miksi monen on niin vaikeaa hyväksyä ajatusta, että joillekin työ on vain keino elättää perhe tai rahoittaa vapaa-aikaa? Tai että vaikka työ ei olisikaan koko elämä, voi sen silti tehdä innostuneesti, sitoutuneesti ja hyvin.
Esihenkilön tehtävänä tässä ajassa on harvoin kertoa työntekijöille valmiit vastaukset. Keskeisempää sen sijaan on tunnistaa työn tekemisen esteitä ja luoda edellytyksiä työssä onnistumiseen. Ensimmäinen askel matkalla tällaiseen palvelevaan johtamiseen on työntekijöiden tarpeiden ymmärtäminen. Se edellyttää avoimuutta tarkkailla ja rohkeutta kysyä. Ja silloin, kun ihminen vastaa, on syytä kuunnella: aina vastaus ei ole sitä, mitä odottaisi, mutta kyse ei ole välttämättä siitä, etteikö ihminen osaisi sanoittaa tarpeitaan. Vastaus voi kuitenkin tarjota oivalluksia siihen, miten työntekijää voi hänen työssään parhaiten tukea. Kannattaa kysyä – ja kuunnella!
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen työkykyjohtamisen palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
-
Nimetön 2.5.2019 klo 21.00
Työnteko toisen taloudelliseksi hyväksi ei voi perustua muuhun kuin rahanpulaan. Jos Kela maksaa elämisen kustannukset, niin miksi pitäisi tehdä työtä?Vastaa kommenttiin
- Mikko Vesterinen 2.5.2019 klo 21.00
Kyllä on niin vasemmistolaista ajattelua kommenttisi, että. Vain jos on oikea syy, esim. työkyvyttömyys jonkun vamman tai sairauden vuoksi, on hyväksyttävää olla työtön. Aina pitää ihmisellä olla halua tehdä töitä ja ansaita rahaa. Ei maailma laiskoja elätä. Jokainen on oman onnensa seppä.Vastaa kommenttiin
- Ari 3.5.2019 klo 21.00
Siksi, että Kelalla olisi rahaa millä maksaa!Vastaa kommenttiin
- Timo Totuus 5.5.2019 klo 21.00
Työntekijää voi tukea työssään parhaiten esim. maksamalla hänelle sitä oikeaa palkaa,josta kertyy myös eläkettä,eikä pitämällä orjatyössä. Suomessa on välillisesti 500 000 orjatyöntekijän kasvava joukko,joista osa ei pääse pois asemastaan. Sipilän hallitus vaan paukutteli henkseleitään,kun aiheutti tämän järjettömän eriarvoisuuden kuilun. Nyt raha liikkuu pois työtä tekeviltä ja kulutuksesta,joka on kulutusyhteiskunnassa tuhon tie. https://fi.wikipedia.org/wiki/OrjuusVastaa kommenttiin
- Mikko Vesterinen 2.5.2019 klo 21.00
-
Timo 3.5.2019 klo 21.00
Olisko niin että mainitsemiesi ammattiryhmien palkka muodostuu siitä kuinka nopea olet. Ei mm. pizzamies kanssasi juttelemalla tienaa. Alle 2€/toimitettu ateria😀Vastaa kommenttiin
- Jope 5.5.2019 klo 21.00
Psykoterapia on paljon kalliimpi palvelu kuin pizzan kuljetus.Vastaa kommenttiin
- Jope 5.5.2019 klo 21.00
-
Opa 5.5.2019 klo 21.00
Tein yli 15v tuotantotyötä ennen kuin luin itselleni insinöörin paperit. Koko tuon 15v aikana en tavannut ainoatakaan lattiatason työntekijää, joka olisi tehnyt työtään sekuntiakaan kauempaa kuin taloudelliset syyt edellyttivät. Nykyisessä työssäni olen tavannut muutaman ihmisen, jotka kuulemma nauttivat työstään, mutta eivät hekään sitä suostuisi tekemään, ellei rahallinen korvaus olisi riittävä. Helppo tapa jokaiselle miettiä, pitääkö työstään todella vai ei: Jos taloutesi on muutoin turvattu, tekisitkö työtäsi hyväntekeväisyytenä, ilmaiseksi? Jos vastaus on ei, todennäköisesti et tee työtäsi mistään suuresta kutsumuksesta. Itse en ainakaan tee.Vastaa kommenttiin
- Yksi monista 5.5.2019 klo 21.00
Emme me ihmiset niin erilaisia ole tässäkään! Kukapa tuntisi intohimoa työhön, joka koostuu toisiaan seuraavista toistoista loputtomiin? Kaikki me haluamme haasteita työssämme, mutta kaikki eivät vain pysty kouluttautumaan niin pitkälle, että voisivat toimia esim. asiantuntijatehtävissä. Joku sanoo: oma vika! - onhan koulutus Suomessa ilmaista. Ihmisen henkilöhistoria kuitenkin vaikuttaa hänen voimavaroihinsa ja mahdollisuuksiinsa kaikilla elämänalueilla. On onnetonta, jos työn kehittäjätkään eivät kykene ymmärtämään asioita syvällisemmin.Vastaa kommenttiin
- Yksi monista 5.5.2019 klo 21.00
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.