Mitä Amerikka opetti työelämästä?
Olin puolen vuoden ajan kirjeenvaihtajananne Salt Lake Cityssä, Utahissa. Päällimmäiseksi ajasta on jäänyt mieleen kiitollisuus uusista ihmisistä, kaikesta koetusta ja kuvankauniista kansallispuistoista. Palasimme Suomeen kesäloman jälkeen, joten nyt on hyvä aika kiteyttää oppeja ja havaintoja työelämästä. Mitä jäi mieleen puolen vuoden komennukselta?
Amerikkalaisten kilpailuhenkisyys on myytti
Osasin pelätä selkäänpuukottavia amerikkalaisia (ajatus, joka oli muodostunut kaksikymmentä vuotta sitten lähinnä Ally McBealinpohjalta). Työelämä näyttäytyy Suomen mediassa todella kilpailuhenkisenä ja retoriikka sitä usein onkin. Mutta todellisuus ainakin Salt Lakessa oli aivan muuta. Ihmiset ovat avuliaita, yhteistyöhaluisia ja ystävällisiä. Kilpailu etenkin startup-skenessä on kovaa, mutta se saa vain yrittämään kovemmin. Kyynärpäämeininkiin en törmännyt missään. Sen sijaan unelmoida saa ja yrittää isosti. Draiville ei naureskella, vaan sitä ihaillaan ja tekijöitä todella kannustetaan.
Työkavereiden kanssa viihdytään
Ilahduttavaa oli, että meidät otettiin mieheni kanssa molemmat avosylin vastaan molempien työyhteisöissä yliopistolla. Työkavereita kutsutaan kotiin syömään ja leikkimään lasten kanssa. Yhteisillä lounailla käydään samaan tapaan kuin Suomessakin, mutta lisäksi perhettä kutsutaan mukaan valmistujaisjuhliin ja muihin juhlahetkiin. Näin myös työkavereiden puolisot ja perheet tulevat tutuiksi.
Amerikkalainen hallitsee myynnin
Olipa kyse oman tutkimusalueen esittelystä tai tuotteen myynnistä, amerikkalainen osaa myynnin. Hän osaa kertoa tuotteesta kiinnostavasti ja innostavasti ja kaivaa vakuuttavat faktat tuekseen. Esimerkiksi tutkijoiden houkuttelemiseksi yliopistolle todella nähdään vaivaa: haastattelujen ja opetusnäytteiden lisäksi heille esitellään yliopistoa ja kaupunkia monipuolisesti ja varataan aikaa heidän kysymyksilleen. Kun osaajapula syvenee, näille taidoille tulee olisi todella käyttöä Suomessakin!
Uraan suhtaudutaan joustavasti
Talomme huoltomies oli yliopistosta valmistunut taidemaalari, toinen tuttu vaihtoi pelikehittämisen osakekauppaan kotitoimistossa, kolmas jätti työnsä kirjanpitäjänä ja työllistää nyt itsensä podcastaajana ja sisällöntuottajana, neljäs asuu osan vuodesta aavikolla ja tekee siellä arkkitehtuuriprojekteja Navajo-intiaanien kanssa.
Tittelit tai roolit eivät määritä ketään eivätkä kerro osaamisesta. Työpaikkaa voi vaihtaa helposti, jopa toiselle paikkakunnalle. Vanhojen kokemusten varaan voi rakentaa aina uutta. Koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan, mutta kaikesta selvitään. Amerikkalaisten optimistisuus on täyttä totta. Heille kaikki on mahdollista. Ja se on mahtavaa.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuoden 2018 alun Aku tarkkaili suomalaista työelämää rapakon takaa Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
- Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
- Tutustu Ilmarisen Parempaa työelämää -palveluihin
- Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Ilmarisen Parempaa työelämää -valmennuksiin.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.