Milloin työstä tuli ongelma?
Kun kuljin talvella illalla kotiin, maa peittyi tuoreesta lumesta. Sen alle jäivät nukkumaan Salt Lake Cityn kodittomat, minun naapurini. En tiennyt mihin katsoa, kun ohi kulkiessani sinisen pressun alta, lumesta, pilkistivät lenkkarit. En voi kuin ihmetellä, miten maassa, jossa on niin paljon vaurautta, on myös niin paljon osattomuutta ja köyhyyttä.
Vanha klisee on totta: joskus tosiaan täytyy mennä kauas nähdäkseen lähelle. Moni asia Suomessa näyttäytyy täältä Amerikasta katsottuna uskomattoman upeana. Objektiivisesti tarkasteltuna Suomi nousee yhdessä jos toisessakin vertailussa toistuvasti maailman parhaiden maiden joukkoon.
Myös suomalainen työelämä on monin eri tavoin omassa sarjassaan. Kun Suomea vertaa Utahiin, osavaltioon, jossa palkkaero miesten ja naisten välillä on Yhdysvaltojen toiseksi suurin, Suomi näyttäytyy utopistisena tasa-arvon mallimaana. Täällä naiset hoitavat lapset ja miehet bisnekset. Suomessa on myös näin amerikkalaisittain tarkasteltuna aivan satumaisia työelämään liittyviä etuja, kuten palkalliset vanhempainvapaat, vuorottelu- ja opintovapaat, ilmainen koulutus ja opintotuki, starttirahat, pitkät lomat, lomarahat ja tessit. Unbelievable.
Maailma on täynnä mahdollisuuksia
Vaikka moni asia Suomessa maailman mittakaavassa uskomattoman hyvin, juuri työhön liittyvä keskustelu on Suomessa täältä katsottuna valtavan ongelmakeskeistä. On stressiä, uupumista, kiusaamista, kiire, management by perkele, liian lyhyet lomat, liikaa veroja, johtajien väärin ansaitut bonukset, pätkätöitä, paskaduuneja ja liikaa töitä – ja robotit vievät kohta nekin.
Tavallisesta työstä on tullut ongelma, vaikka sen pitäisi olla vain osa elämää. Ei tietenkään työ ole kaiken aikaa helppoa, mutta voisi myös kysyä, olisiko helpompaa, jos työtä ei olisi?
Osallistuin täällä yrittäjien tapahtumaan, jossa kouluttaja kysyi, kuinka moni huoneessa olevista uskoi, että maailma on täynnä mahdollisuuksia. Joka ikinen käsi nousi heti. Mietin, kuinka moni käsi olisi Suomessa noussut yhtä rivakasti. Tuntuu, että Suomi on vajonnut jonkinlaiseen kollektiiviseen lamaannukseen ja työhön kohdistuvaan vihapuheeseen.
Yhteiskunta ei kehity, jos emme puutu epäkohtiin ja pidä niistä meteliä. Emme ole Suomessakaan saavuttaneet tasa-arvoa, valitettavasti. On myös totta, että suomalaisessakin työelämässä on paljon kehitettävää. Mutta se, mitä emme osaa arvostaa on se, että amerikkalainen unelma, tarina ryysyistä rikkauksiin nousemisesta, on huomattavasti todennäköisempi tasa-arvoisessa Suomessa kuin täällä. Meillä on mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta. Silti keskitymme lillukanvarsiin.
Koditon, mutta ei toivoton
Se, mistä suomalaiset voisivat täältä ottaa oppia, on yritteliäisyys, optimismi ja usko omaan tekemiseen. Täällä yhteiskunta ei kannattele hädän hetkellä kuten Suomessa, mutta ihmiset ovat neuvokkaita luovimaan erilaisissa elämän vastoinkäymisistä. ”Ai työt loppui? No problem, ajan hetken aikaa Uberia!” Tällaista mahdollisuuksiin tarttumista täällä ihailen, vaikka yhteiskunta ei pysty aina huolehtimaan heikoimmistaan.
Kadullamme asuu mies, joka kerjää rahaa risteyksessä. Hänellä on kyltti: ”Homeless, but not hopeless”. Se pistää miettimään. Miksi tuo koditon mies on toiveikas ja me suomalaiset niin kovin toivottomia? Meillä suomalaisilla jos kenellä on kaikki edellytykset toiveikkuuteen oman tulevaisuutemme suhteen. Suomessa, jos missä, mahdollisuuksia on kaikille.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Lue lisää:
– Miten säilyttää yrittämisen into vaikeidenkin aikojen keskellä?
– Kuusi vinkkiä tilitoimistoilta yrittäjälle – näin teet arjestasi helpompaa
– Yrittäjä, näin vähennät YEL-vakuutusmaksusi verotuksessa
– Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.