Blogit

Millaista työelämän tulevaisuutta haluamme luoda?

Oletko luontevasti virtuaaliheimoissa sukkuloiva huippuasiantuntija, joka opiskelee jatkuvasti uutta, suhtautuu työhönsä yrittäjämäisesti ja pitää huolen omasta henkilöbrändistään samalla kun muistaa hengittää syvään ja keskittyy intensiivisesti juuri olennaisiin asioihin? Hyvä, tulevaisuuden työelämä on sinun!

Jos tämä kuvaus ei puhuttele, niin et ole yksin.

Tulevaisuuden työelämä voi näyttäytyä vaativana ja se totisesti vaatiikin paljon uutta. Globaaleissa arvoverkostoissa toimiminen tekee työstä itsenäisempää, yrittäjämäisempää – ja epävarmempaa. Teknologiasta tulee yhä olennaisempi ja huomaamattomampi osa lähes kaikkea työtä. Käytännössä se tarkoittaa isoa muutosta moniin työtehtäviin.

Työ on jo irronnut paikasta paikasta ja globaaleissa verkostoissa toimiminen on periaatteessa mahdollistanut työn tekemisen missä vain jo pitkään.

Minäkin kirjoitan tätä tekstiä Yhdysvaltojen lounaisosassa, saltlakecityläisessä kahvilassa. Tässä kuussa palkkani tulee yliopistolta ja satunnaisista kirjoitushommista, ensi kuussa en tiedä mistä. Itse valittu ulkomaille muutto aiheuttaa toki ylimääräistä epävarmuutta omassa elämässäni, mutta tämäkin epätyypillisyys on kai tulevaisuudelle tyypillistä.

Suomalainen työelämä näyttäytyy edistyksellisenä

Kuulun kuitenkin niihin onnellisiin, joille työelämän murros näyttäytyy enemmän mahdollisuutena kuin uhkana. Se on mahdollistanut minulla aivan uutta liiketoimintaa samalla, kun monet perinteiset toimialat natisevat liitoksissaan ja yrittävät sopeutua muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Täällä Utahissa monen ihmisen tulevaisuus näyttää erilaisena. Kaupoissa on hyörii kielitaidotonta henkilökuntaa, parkkipaikkojen sisääntuloväylillä istuu pienissä kopeissa ihmisiä, joiden tehtävänä on painaa nappia, jotta puomi nousee. Täällä edelleen mennään pankkiin maksamaan laskuja ja toimittamaan shekkejä (!). Moni työ näyttää tehottomalta ja olisi nykyteknologialla helposti automatisoitavissa. Suomessa näitä töitä ei ole ollut enää aikoihin.

Olennaista ei ole osaaminen vaan oppiminen

Suomen koulutettu väestö on maailman mittakaavassa hyvässä asemassa, mutta työn murros tulee koskettamaan meitäkin. Asiantuntijuus ja ongelmanratkaisu monialaisissa tiimeissä korostuvat. Myös itsensä johtamisen taidot korostuvat. Esihenkilön rooli muuttuu sparraavaksi mahdollistajaksi, jonka tehtävänä on osoittaa suuntaa ja raivata työn tekemisen esteitä tiimiläisten tieltä. Uskon, että tasa-arvoinen ja itsenäisyyteen kannustava suomalainen työelämä voi luoda aivan fantastisia kukoistuksen tiloja.

Epävarmassa työelämässä pärjäävät varmimmin epävarmuutta sietävät yksilöt, joilla on relevanttia osaamista. Osaavien työntekijöiden puute on kuitenkin useilla toimialoilla yksi suurimmista kasvun haasteista. Kunhan vain muistamme jatkuvasti oppia uutta, suomalaiset ovat globaalissa kisassa vahvoilla.

Millaista tulevaisuutta haluamme olla luomassa?

Ennen kuin kaikki siirrymme tekemään ”tulevaisuuden” töitä, elämme varmasti rinnakkaisissa todellisuuksissa vielä pitkään.

Suuri kysymys on tekoäly ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Vapauttaako tekoäly meidät rutiinitehtävistä ja mahdollistaa lisääntyneen vapaa-ajan, vai tekeekö se meistä täysin tarpeettomia? Kerääntyvätkö pääomat yhä harvemmille vai onnistummeko luomaan vaurautta ja hyvinvointia kaikille kansallisesti ja globaalisti?

Miten yhteiskuntamme kykenee muuttumaan, jos työtä – sellaisena kuin sen nyt ymmärrämme – tekevät yhä harvemmat? Ja miten käytämme lisääntyneen vapaa-ajan? Mikä on tulevaisuus, jota haluamme tavoitella? Nämä ovat isoja kysymyksiä, joihin kukaan ei tunnu tietävän vastausta.

Siinä missä työelämä asettaa paljon vaatimuksia ja heittää suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä, on se myös täynnä mahdollisuuksia yksilöille. Koskaan aiemmin emme ole voineet käyttää luovuuttamme yhtä monipuolisesti tai pystyttää globaalia markkinapaikkaa yhtä alhaisilla kustannuksilla kuin nyt.

Siinä missä tulevaisuudessa tekoälyllä on varmasti merkittävämpi rooli, korostuvat ihmisosaamisessa pehmeät taidot. Tässä piilee mielestäni ison muutoksen kauneus ja suuri mahdollisuus. Tarvitsemme yhä enemmän yhteistyötaitoja, luovuutta, sinnikkyyttä, kykyä tarkastella asioita uusista näkökulmista, halua oppia jatkuvasti uutta ja ennen kaikkea halua ja kykyä kohdata toisemme ihmisinä.

Tarvitsemme myös rutkasti empatiaa niitä kohtaan, jotka eivät hyödy globalisaatiosta, robotisaatiosta ja tekoälystä, ja keskustelua siitä, millaista työtä haluamme tehdä tulevaisuudessa ja mitä mahdollisuuksia teknologia tarjoaa meille.

Voit testata omat valmiutesi pärjätä tulevaisuuden työelämässä tekemällä Ilmarisen Future Score –testin: futurescore.ilmarinen.fi.

Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/ 

Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä. 

Tee Ilmarisen testi ja tarkista, oletko sinä ja organisaatiosi valmis tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita