Mihin läppärisi lasket, siellä on työsi
Olen viimeisen kolmen vuoden aikana tehnyt töitä kotona, yhdessä omassa toimistossa, ainakin kymmenen yrityksen tiloissa, lukuisissa coworking-tiloissa ja vielä useammassa kahvilassa. Lisäksi ollen tehnyt duunia kirjastoissa, junissa, lentokoneissa, autossa, asiakkaiden luona ja konferenssihuoneiden nurkissa (lattiatasossa, tätä en voi ergonomiasyistä suositella lainkaan). Viime vuosien liikkuvainen työ, vuosi toimistonomadina ja ulkomaille muutto ovatkin tehneet minusta varsinaisen työtilojen kokemusasiantuntijan.
Uskallan siis sanoa, että työympäristöllä todella on väliä. Myös useissa tutkimuksissa on todettu, että kasveilla, työpisteen siisteydellä ja sotkuisuudella, väreillä, kalusteilla ja huonekorkeudella on kaikilla vaikutusta työn tekemiseen ja/tai kognitiivisiin kykyihin.
Siinä missä hyvin suunniteltu työtila tukee tuottavuutta, työpaikoilla on myös paljon keskittymistä haittaavia keskeytyksiä. Moni kokeekin, että kotona keskittyminen on helpompaa. Etätyöllä on myös tutkitusti positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin.
Kotitoimiston hyödyt ja haitat
Toimiston hälyä paetaan usein kotitoimistoon. Kotona työskentelyssä on kuitenkin myös ongelmansa. Mark Morris on Salt Lake Cityn ensimmäisen coworking-tilan perustaja, joka perusti Work Hiven työskenneltyään ensin kolme vuotta kotona. Merkittävin haitta kotona työskentelyssä oli henkinen: kotona työn tekemistä ei tullut tauotettua ja työ oli aina läsnä. Asiakkaitakaan ei oikein voinut kutsua kotikäynnille.
Ei ole ihme, jos kotitoimistolla alkavat seinät kaatua päälle. Muista ihmisistä eristäminen on lähinnä vankiloista tuttu rangaistusmuoto. Kaupunkisuunnittelijana työskentelevä Morris kertoo, että pelkästään muiden ihmisten läsnäololla on energisoiva vaikutus. Tämän olen huomannut itsekin. Saman hyödyn saa työskentelemällä kahvilan tasaisessa hälyssä muiden ihmisten ympäröimänä, mutta vailla keskeytyksiä.
Coworking-tiloista uusia ajatuksia
Keskeytyksistä huolimatta työpaikalla yleensä parasta ovat työkaverit. Coworking-tiloissa yleensä jokainen työskentelee oman projektinsa parissa, mutta eri alojen asiantuntijoihin tutustuminen saattaa antaa omiin ajatuksiin aivan uusia, yllättäviäkin näkökulmia, jotka voivat olla työn tekemisen kannalta todella arvokkaita.
Vuorovaikutusta ei kuitenkaan tapahdu sattumalta. Monella työpaikalla saatetaan tehdä töitä todella yksin, vaikka oltaisiinkin näennäisesti yhdessä. Myös coworking-tilaan voi tulla tekemään omia juttujaan tutustumatta keneenkään. Tarvitaan myös yhteisiä tilaisuuksia ja rakenteita, joissa vuorovaikutus on mahdollista. Toimistonomadi vuoden tuoman kokemukseni mukaan yhteiset kahvitauot ovat toimivan työyhteisön liima. Jo tuo pieni yhteinen hetki päivässä synnyttää luottamusta, syventää suhteita ja luo rentoutta työyhteisöön.
Työtilojen suunnittelulla ja säätelyllä voidaan vaikuttaa työn kokemiseen paljon. Kannattaa siis kokeilla eri vaihtoehtoja, tehdä havaintoja ja muotoilla työpäiviä siten, että ne palvelevat työn tavoitteita ja omia tarpeita.
Aku Varamäki
työpäivämuotoilija, yrittäjä
@akuvaramaki
http://www.workdaydesigners.com/
Vuonna 2018 Aku tarkkailee suomalaista työelämää rapakon taka Yhdysvalloista, Salt Lake Citystä.
Paremman työelämän palveluja tarjoava Ilmarinen on muuttuvan työelämän ytimessä. Postitalo on yksi Ilmarisen omistamista rakennuksista, joihin luodaan nyt joustavan ja jaetun työn tiloja. Lue lisää!
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.