Miksi yhä useampi mielenterveyssyistä kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen? – Tässä kolme syytä

Työkyvyttömyyseläkettä haetaan eniten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Erityisesti nuorten työkyvyttömyyden pitkittyminen on huolestuttavaa, koska heillä olisi paljon työvuosia jäljellä. Miksi kuitenkin yhä useampi mielenterveyssyistä ammatillista kuntoutusta hakenut saa kielteisen päätöksen?

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja auttaa ihmisiä jaksamaan työelämässä sairaudesta huolimatta. Mielenterveyden häiriöissä ammatillinen kuntoutus on tuloksellisinta, kun se toteutuu riittävän ajoissa ja tiiviissä yhteydessä työhön.

Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan henkilön työhön pääsyä, työssä jatkamista tai työhön palaamista. Suomessa ammatillista kuntoutusta järjestävät useat eri tahot.

Työntekijän työssä jatkamista tai työhön paluuta sairausloman jälkeen voidaan tukea monin tavoin työpaikalla. Keinoja ovat esimerkiksi Kelan osasairauspäiväraha (kela.fi) sekä monet Kelan kuntoutuspalvelut (kela.fi). Lisäksi työterveyshuoltolain mukaisella työkokeilulla tai työtä muokkaamalla voi auttaa työntekijää palaamaan työhönsä sairausloman jälkeen tai jatkamaan työssään. 

Kenelle ja miten ammatillista kuntoutusta?

Työeläkeyhtiöiden järjestämä ammatillinen kuntoutus on tehokas keino tukea työntekijän työssä jatkamista, jos muut tukikeinot eivät auta. Vuosittain 80 prosenttia Ilmarisen ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista palaa takaisin työelämään.

Työeläkekuntoutuksen edellytyksiä ovat:

• Hakijalla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa lähivuosina todennäköisen uhan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
• Työkyvyttömyyden uhkaa voidaan siirtää tai estää työeläkekuntoutuksen avulla.
• Hakijalla on ansioita edeltävän kolmen kalenterivuoden ajalta.

Työeläkeyhtiöiden ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat työkokeilu, työhönvalmennus, uudelleenkoulutus ja elinkeinotuki. Kuntoutus voi olla myös täydennyskoulutusta – yleensä kuitenkin niin, että henkilön koulutustaso pysyy samana. Kuntoutuksen suunnittelussa auttaa tarvittaessa uravalmentaja.

Ammatillinen kuntoutus ei voi paikata psykiatrista hoitoa

Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja käynnistäminen toimivat parhaiten työterveyshuollon ja psykiatrian yhteistyönä. Ammatillinen kuntoutus ei voi kuitenkaan paikata puutteellista psykiatrista hoitoa, vaikka Suomessa julkisella sektorilla hoidon saatavuudessa onkin valitettavia puutteita. Ennen kuin kuntoutus alkaa, tulee mielenterveyshäiriöiden oireiden olla riittävästi hallinnassa.

Tyypillisin tuettava on toipumassa oleva, toistuvasta masennuksesta kärsivä henkilö, joka palaa työkokeilun avulla työhön. Lievä masennus, ahdistuneisuushäiriö tai lievä ADHD eivät yleensä täytä ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä.

Kuntoutussuunnitelmaa tehdessä on tärkeää varmistaa, että suunnitelma on terveydentilalle sopiva. Psykiatristen häiriöiden yhteydessä tulee harkita esimerkiksi sitä, onko opiskelu terveydentilalle sopivaa, jos häiriöön liittyy kognitiivisia oireita. Yrittäjyys, hoitoalalla toimiminen ja erittäin aikapaineinen, kiireinen, kognitiivisesti kuormittava tai paljon vuorovaikutustilanteita sisältävä työ saattaa myös aiheuttaa haasteita. Vuorotyö tai kuljetusala eivät yleensä ole terveydentilan kannalta sopivia esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai päihdehäiriötä sairastaville.

Miksi yhä useampi saa kielteisen päätöksen?

Mielenterveyssyistä ammatilliseen kuntoutukseen hakeneista yhä useampi saa kielteisen päätöksen. Hylkäysprosentti on yli kaksinkertaistunut vuosina 2018–2021. Muissa sairausryhmissä ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Vuonna 2022 hylkäysprosentti oli mielenterveydenhäiriöiden osalta 64 prosenttia.

Yleisin kuntoutushakemuksen hylkäyksen syy on se, ettei hakijalla katsottu olevan työkyvyttömyyden uhkaa. Näin oli usein lievissä mielenterveyshäiriöissä. Toisena hylkäyksen syynä on hoidon puute tai keskeneräisyys, jolloin ammatillinen kuntoutus ei ole oikea-aikaista. Kolmantena syynä hylkäyksille on pitkäaikainen ja toimintakykyä vaikeasti rajoittava sairaus, jossa ammatillisella kuntoutuksella ei voida vaikuttaa työkyvyttömyyden uhkaan.

Tiivis yhteistyö tuo parhaat tulokset

Ammatillinen kuntoutus on tuloksellisinta, kun se toteutuu riittävän ajoissa ja tiiviissä yhteydessä työhön. Myös mielenterveyden häiriöiden yhteydessä ammatillinen kuntoutus on vaikuttavaa, kun huomioidaan oikea-aikaisuus ja hakijan terveydentila. Tärkeää on myös tiivis yhteistyö potilaan sekä hoitoa ja kuntoutusta tarjoavien tahojen kanssa.

Veera Pohjolainen, LT, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, Ilmarinen
Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti, asiantuntijalääkäri, Ilmarinen

Lue lisää:

• Ammatillinen kuntoutus 
• TyökykyAreena
• Kurssi työnantajalle: Ammatillinen kuntoutus – polku takaisin työelämään
• Kurssi työntekijälle: Ammatillisen kuntoutuksen avulla takaisin työelämään

• Veera ja Kirsi kirjoittivat aiheesta myös Duodecim-lehdessä: Miksi mielenterveyshäiriöiden ammatillisen kuntoutuksen hakemuksia hylätään yhä enemmän? (duodecimlehti.fi)