Työeläkekuntoutus on ottanut monta askelta eteenpäin – vaikutusten jatkotutkimusta tarvitaan vaikutusten parantamiseksi

Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä pysymistä, kun työkyky heikkenee. Järjestelmän kehittäminen on tärkeää, koska onnistuessaan työeläkekuntoutus pienentää työkyvyttömyyden kustannuksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle.

Lääketieteellisen tutkimuksen Duodecim-lehti julkaisi lokakuun alkupuolella Työterveyslaitoksen tutkijaryhmän tuloksia. Niiden mukaan työeläkekuntoutus vähensi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä mutta lisäsi osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Tutkijoiden johtopäätös oli, että työeläkekuntoutus ei aineiston valossa näytä vähentävän tulevia työkyvyttömyyseläkevuosia.

Rekisteritutkimuksessa verrattiin vuosina 2008–2010 työeläkekuntoutuksen aloittaneita henkilöitä verrokkiryhmään, joka ei ollut ohjautunut ammatilliseen kuntoutukseen.

Kuten tutkijat toteavat, tarvitaan jatkotutkimuksia selvittämään, millaisilla keinoilla voimme parhaiten edistää työkyvyn säilymistä. Julkaistu tutkimus antaa hyvän pohjan jatkotutkimuksille.

Lisätutkimukselle on tarvetta monesta syystä. Kuntoutujamäärät ja kustannukset ovat kasvaneet merkittäviksi vuosien mittaan. Lisäksi kuntoutusta on kehitetty ja keinovalikoima on laajentunut.

Onnistuessaan työeläkekuntoutuksella on myönteinen vaikutus kuntoutujan loppuelämän tuloihin. Jos kuntoutuja pysyy työssä, hän kerryttää itselleen suurempaa eläkettä. Työeläkejärjestelmän näkökulmasta eläkemeno pienenee ja eläketulo kasvaa.

Kehittämällä toimintaa voimme kohdentaa kuntoutukseen varattuja varoja mahdollisimman vaikuttavasti ja tehokkaasti, tutkitusti toimiviin kohteisiin. Tämä on ollut myös tavoitteena monissa uudistuksissa, joita on tehty tutkimuksen kattaman jakson jälkeen eli viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Mitä aikaisemmin aloitetaan, sen paremmat tulokset

Kuntoutusohjelmien tavoitteena on pitkäkestoinen vaikuttavuus.

Työeläkekuntoutuksen onnistumisessa keskeistä on, että kuntoutus alkaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Varhaisen vaiheen keinoja puuttua työkyvyn heikkenemiseen ovat esimerkiksi työn muokkaus, ja osasairauspäiväraha. Näiden käytössä on vielä paljon parannettavaa.

Nyt työeläkekuntoutusta voidaan myöntää vasta, kun sitä hakevalla on työkyvyttömyyden uhka jo lähivuosina. Käytännössä ollaan siis jo lähellä työkyvyttömyyseläkettä. Tämä näkyy myös Työterveyslaitoksen tutkimuksen tuloksissa.

Työpaikkakuntoutuksesta monipuolisempaan keinovalikoimaan

Kymmenen vuotta sitten kuntoutus oli pääosin työpaikkakuntoutusta kuten työkokeiluja. Nämä toimenpiteet painottuivat tutkimuksessakin. Viime vuosina työkokeilujen rinnalle on liitetty erilaisia täydennyskoulutuksia ja muita koulutuksia pitkäkestoisempien ratkaisujen turvaamiseksi.

Kehitystä on tapahtunut niin työhön paluun malleissa kuin työeläkekuntoutuksen toimenpiteiden tukemisen kriteereissä. Arvioimme kuntoutuksen tarvetta aina, kun arvioimme saamaamme työkyvyttömyyseläkehakemusta. Voimme antaa hakijalle päätöksen oikeudesta työeläkekuntoutukseen ilman erillistä hakemusta.

Kokonaisuudessaan kuntoutujien saama tuki ja aktivointi on lisääntynyt. Kuntoutujan motivaatio vaikuttaa olennaisesti kuntoutuksen onnistumiseen.

Yhteistyö työterveyshuollon ja Kelan palvelujen kanssa on parantunut. Työpaikoilla on kehitetty varhaisen välittämisen rakenteita ja työpaikoilla pyritään tukemaan työhön palaamista. Esimiehen roolia ja vastuuta on korostettu. Eri toimijoiden yhteispeliä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin tarvitaan edelleen lisää.

Vireillä on yhteistyön tiivistäminen entisestään Kelan kanssa niin, että työeläkekuntoutukseen ohjautuminen ei viivästyisi pitkän sairauspäivärahakauden loppupuolelle. Näin kuntoutus alkaisi ilman viiveitä vaiheessa, jossa kuntoutujan toipuminen on edistynyt ja kuntoutustoimet voidaan käynnistää.

Tavoitteena on, että sairauden diagnoosi ja hoito, lääkinnällinen kuntoutus kuten fysioterapia ja ammatillinen kuntoutus muodostaisivat saumattoman ja sujuvan ketjun. Tämä tukisi hakijan paluuta terveydentilalle sopivaan työhön tapauksissa, joissa terveysongelmat uhkaavat työuran jatkumista.

Kuntoutujan tilanteen riittävän monipuolinen kartoitus kuntoutusohjelmaa suunniteltaessa on onnistuneen kuntoutuksen edellytys.

Kuntoutusohjelmat pyritään toteuttamaan mahdollisimman lähellä työelämää. Esimerkiksi työkokeilun jälkeinen työssä oppiminen työpaikassa, joka todennäköisesti voisi työllistää kuntoutujan kuntoutusohjelman jälkeen, johtaa usein hyvään ja kauaskantoiseen lopputulokseen.

Vaikuttavuutta seurataan säännöllisesti

Eläkeyhtiöt seuraavat itse kuntoutuksen tuloksellisuutta eli vaikuttavuutta. Keskitymme tässä vaikutuksiin heti kuntoutusohjelman päätyttyä. Lisäksi Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti kolmen vuoden seurantarekisteritutkimusta kuntoutuksessa olleista.

Vuonna 2016 kaikista työeläkekuntoutuksen päättäneistä ja työelämästä kuntoutukseen tulleista kaksi kolmesta oli työssä joko kokopäiväisesti tai työssäkäyvinä eläkeläisinä. Vastaavasti kuntoutustuelta hakeutuneista reilut puolet palasi töihin. Kolmen seurantavuoden aikana työssä olevien osuus pysyi vakaana ja työttömien osuus laski.

Seuraamme onnistuneen kuntoutuksen kustannuksia vuosittain koko työeläkealalla. Vuonna 2018 onnistuneen työeläkekuntoutuksen kustannukseksi arvioitiin keskimäärin 19 500 euroa. Tämä vastasi noin vuoden työkyvyttömyyseläkemenoa.

Tutustu ammatilliseen kuntoutukseen