Mitä sitä isona tekisi???
Mikä ammatti työllistäisi ja mitä töitä on enää jäljellä muutaman vuoden päästä? Mitä sitä isona tekisi? Näin tuumaili minulle kuntoutusasiakkaamme, pihalaatoittaja, jonka työnteko ei enää polvivaivojen takia onnistunut.
Samaa kysymystä taidamme kaikki pohtia: työssä olevat ja sinne palaajat, koulutuksen parissa työskentelevät, työtä välittävät tahot, työhönpaluun tukien rahoittajat, kuntoutujat sekä maamme hallitus.
Lueskelin taannoin Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa. Se on keskustelunavaus liittyen työn murroksen haasteisiin. Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Minkälaisia töitä on tarjolla? Miten voisimme varautua muutokseen?
Moottorisahan varresta toimisto-olosuhteisiin
Työ ja työelämä ovat murroksessa. Monet ammatit muuttuvat tai häviävät. Esimerkiksi metsurin työnkuva on muuttunut fyysisestä moottorisahan kanssa työskentelystä metsäkoneen hoitajaksi, joka työskentelee melkeinpä toimisto-olosuhteissa.
Rutiinitöitä halutaan siirtää robotin ja automaatin tehtäväksi, ja ihmiselle jää vuorovaikutusta ja kinkkisten ongelmien selvittämistä vaativat tehtävät.
Syntyy ihan uusia ammatteja, kuten esimerkiksi robottiautojen reittikoordinoija. Perinteisten käsityöammattien kysyntä voi nousta, ja hoivaa sekä ravintoa ihmiset tarvitsevat myös jatkossa.
Entistä vahvempia digi- ja metataitoja
Osaamisen kehittäminen, koulutus ja elinikäinen oppiminen auttavat työn murroksessa. Olen kuullut ehdotuksia esimerkiksi henkilökohtaisista oppimistileistä, erilaisista digitaalisista oppimisalustoista sekä tiiviimmästä yhteistyöstä oppilaitosten, oppijoiden ja työnantajien välillä. Uudistuksia on jo tehtykin, ja esimerkiksi työssäoppiminen on merkittävä osa ammatillista koulutusta.
Koulutuksen ja oppimisen painopistettä pyritään siirtämään yhä enemmän perusvalmiuksiin, kuten digi- ja metataitoihin. Metataitoja ovat muun muassa elämän- ja tiedonhallintataidot, verkostoitumistaidot sekä kyky luovaan ongelmanratkaisuun.
Lemin murretta ja rintamamiestalon elämää
Osaamisen kehittämien nähdään laajempana kokonaisuutena kuin vain varsinaisessa koulutuksessa opitut asiat. Myös kokemusten ja harrastusten kautta syntynyt osaaminen on tärkeää.
Mietin, mitä olen itse opiskellut viime vuosina: esimiestyötä, vanhan rintamamiestalon sielunelämää, työnohjausta, hopeakorujen tekemistä, Lemin murretta, organisaatiopsykologiaa ja työoikeutta. Yhdistääkö näitä mikään ja voinko näitä taitoja hyödyntää myös ammatillisesti? Väitän, että käytän nykyisessä työssäni joka alueelta joitakin taitoja.
Palataanpa laatoittaja-asiakkaamme tilanteeseen. Hänelle löytyi nopeasti ja läheltä uusi, kelpo ratkaisu. Hän hyödynsi aikaisempaa kokemustaan rakennusalalla ja aloitti kosteusvaurioiden kuntotutkijan opinnot. Tähän työhön hän myös työllistyi.
Ammatillinen kuntoutus on oiva ratkaisu silloin, kun työkyky heikkenee. Polku takaisin työelämään voi löytyä esimerkiksi työkokeilun, työhönvalmennuksen tai uudelleenkoulutuksen avulla. Tulokset ovat olleet hyviä: viime vuonna noin 74 prosenttia kuntoutujistamme palasi takaisin työelämään.
Työelämä muuttuu, ja monenlaista osaamista tarvitaan myös jatkossa. Muutoksessa oma innostus ja uteliaisuus uuden oppimiseen kantavat pitkälle.
Tuire Hakonen
osastopäällikkö, kuntoutuspalvelut
Ilmarinen
@TuireHakonen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.