Salli, älä syrji
Pride-viikko nostaa yhdenvertaisuuden valokeilaan. Sallivuuden ilmapiiri on onneksi vahvistunut vuosi vuodelta ja moniarvoisuus on entistä hyväksytympää. Suvaitsevuutta tarvitaan välttämättä myös työelämässä.
Yhdenvertaisuus on tullut kaapista
Vietin juhannusviikon perheeni kanssa Isossa Omenassa. Oli kiva ja samaan aikaan aika jännäkin nähdä jo lentokentällä mainoskylttejä ”You are in a Pride country now”. Ainakin New Yorkissa yhdenvertaisuus oli katukuvassa vahvasti esillä. Emme näyttäisi Suomessa olevan juurikaan isoa maailmaa perässä ainakaan some -keskustelujen valossa. Ja hyvä niin!
Terveen työyhteisön tunnuspiirre on tänä päivänä se, että jokaista arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Ahdistus kahlitsee ihmistä, kun taas avoin vuorovaikutus edistää samaan aikaan sekä yksilön hyvinvointia että yrityksen uusiutumisen kannalta olennaista uusien ideoiden syntymistä. Muun muassa luovan luokan käsitteen luonut Richard Florida on puhunut paljon avoimen ja suvaitsevan ilmapiirin merkityksestä innovatiivisuuden taustalla.
Sekä-että ei ole mahdollista
Yrityksen yhdenvertaisuuslinjaukset ovat ohjenuora sille, miten ihmisten odotetaan työyhteisössä käyttäytyvän – ne voivat näkyä esimerkiksi yrityksen arvoissa tai henkilöstöpolitiikan dokumenteissa. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta arvot näkyvät arjessa. Toisaalta jokaisella työyhteisön jäsenellä on myös velvoite toimia yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Organisaatiokulttuuri ohjaa käyttäytymistämme osaltaan myös tiedostamattamme.
Hienoimmillakaan lupauksilla ei ole kuitenkaan käytännön tasolla mitään merkitystä, jos ne eivät näy arjen vuorovaikutustilanteissa. Sallivuus, suvaitsevuus ja moninaisuuden arvostaminen ovat lopulta sangen mustavalkoisia asioita – ne joko toteutuvat tai jäävät toteutumatta.
Hyvä työelämä kuuluu kaikille
Näin Pride-viikollakin on hyvä muistaa, että syrjinnän taustalla on monenlaisia syitä. Seksuaalisen suuntautuneisuuden ohella esimerkiksi osatyökykyisyys, etninen tausta ja ikä voivat yhtä lailla olla syrjinnän taustalla. Minkäänlainen syrjintä millään perusteella ei ole oikein – piste. Paitsi epäoikeudenmukaista, se on myös haitaksi liiketoiminnalle.
Hyvän ja sallivan työelämän tulisi olla jokaisen perusoikeus. Siksi on erinomaista, että nämä teemat nousevat taas kerran laajempaankin keskusteluun.
Tomi Hussi
tutkimusjohtaja
Ilmarinen
@TomiHussi
-
Juhani Nissilä 7.7.2019 klo 14.19
No, voihan sitä tämmöstäki kirjoittaa, jos ei ole muita kiiruita !Vastaa kommenttiin
-
Marccus 9.7.2019 klo 02.31
Koskeekohan sama ajattelu myös niitä kasvottomia vakuutuslääkäreitä, jotka määräävät ihmisten hyvinvoinnista noin yleensä pelkkien papereiden ja tulosajattelun pohjalta?Vastaa kommenttiin
-
Patarouva 7.6.2022 klo 11.48
Kannattaisko viedä tämäkin arvopohja sinne oman firman juoksuhautoihin asti? Perähikiän meininkiä vielä vuonna 2022Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.