Salli, älä syrji
Pride-viikko nostaa yhdenvertaisuuden valokeilaan. Sallivuuden ilmapiiri on onneksi vahvistunut vuosi vuodelta ja moniarvoisuus on entistä hyväksytympää. Suvaitsevuutta tarvitaan välttämättä myös työelämässä.
Yhdenvertaisuus on tullut kaapista
Vietin juhannusviikon perheeni kanssa Isossa Omenassa. Oli kiva ja samaan aikaan aika jännäkin nähdä jo lentokentällä mainoskylttejä ”You are in a Pride country now”. Ainakin New Yorkissa yhdenvertaisuus oli katukuvassa vahvasti esillä. Emme näyttäisi Suomessa olevan juurikaan isoa maailmaa perässä ainakaan some -keskustelujen valossa. Ja hyvä niin!
Terveen työyhteisön tunnuspiirre on tänä päivänä se, että jokaista arvostetaan juuri sellaisena kuin hän on. Ahdistus kahlitsee ihmistä, kun taas avoin vuorovaikutus edistää samaan aikaan sekä yksilön hyvinvointia että yrityksen uusiutumisen kannalta olennaista uusien ideoiden syntymistä. Muun muassa luovan luokan käsitteen luonut Richard Florida on puhunut paljon avoimen ja suvaitsevan ilmapiirin merkityksestä innovatiivisuuden taustalla.
Sekä-että ei ole mahdollista
Yrityksen yhdenvertaisuuslinjaukset ovat ohjenuora sille, miten ihmisten odotetaan työyhteisössä käyttäytyvän – ne voivat näkyä esimerkiksi yrityksen arvoissa tai henkilöstöpolitiikan dokumenteissa. Tarvitaan hyvää johtamista, jotta arvot näkyvät arjessa. Toisaalta jokaisella työyhteisön jäsenellä on myös velvoite toimia yhteisten pelisääntöjen mukaisesti. Organisaatiokulttuuri ohjaa käyttäytymistämme osaltaan myös tiedostamattamme.
Hienoimmillakaan lupauksilla ei ole kuitenkaan käytännön tasolla mitään merkitystä, jos ne eivät näy arjen vuorovaikutustilanteissa. Sallivuus, suvaitsevuus ja moninaisuuden arvostaminen ovat lopulta sangen mustavalkoisia asioita – ne joko toteutuvat tai jäävät toteutumatta.
Hyvä työelämä kuuluu kaikille
Näin Pride-viikollakin on hyvä muistaa, että syrjinnän taustalla on monenlaisia syitä. Seksuaalisen suuntautuneisuuden ohella esimerkiksi osatyökykyisyys, etninen tausta ja ikä voivat yhtä lailla olla syrjinnän taustalla. Minkäänlainen syrjintä millään perusteella ei ole oikein – piste. Paitsi epäoikeudenmukaista, se on myös haitaksi liiketoiminnalle.
Hyvän ja sallivan työelämän tulisi olla jokaisen perusoikeus. Siksi on erinomaista, että nämä teemat nousevat taas kerran laajempaankin keskusteluun.
Tomi Hussi
tutkimusjohtaja
Ilmarinen
@TomiHussi
-
Juhani Nissilä 7.7.2019 klo 14.19
No, voihan sitä tämmöstäki kirjoittaa, jos ei ole muita kiiruita !Vastaa kommenttiin
-
Marccus 9.7.2019 klo 02.31
Koskeekohan sama ajattelu myös niitä kasvottomia vakuutuslääkäreitä, jotka määräävät ihmisten hyvinvoinnista noin yleensä pelkkien papereiden ja tulosajattelun pohjalta?Vastaa kommenttiin
-
Patarouva 7.6.2022 klo 11.48
Kannattaisko viedä tämäkin arvopohja sinne oman firman juoksuhautoihin asti? Perähikiän meininkiä vielä vuonna 2022Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.