Miten työkykyä voi arvioida?
Työkykyjohtaminen on yrityksissä tärkeä aihe. Viime kuukausina on käyty keskustelua väestön ikääntymisen vaikutuksesta työvoiman saatavuuteen. Suurten ikäluokkien jälkeiset sukupolvet ovat edeltäviä pienempiä, joten työuran jatkamiseen liittyvät keinot ovat tärkeitä.
Ikäjohtamisen eri näkökulmat kuuluvat olennaisesti työkykyjohtamiseen. Työuransa keskivaiheilla olevat ihmiset painiskelevat esimerkiksi työn ja muun elämän yhteensovittamisen ja jaksamiseen liittyvien haasteiden kanssa. Nuorimpien ikäluokkien kohdalla huolta herättävät aiemmista sukupolvista poikkeavat odotukset työelämää kohtaan.
Työkykyä täytyykin seurata eri näkökulmista. Arkipäiväisimmillään havainnointi liittyy normaaliin työkavereiden jaksamisen seurantaan. Fiksusti toimivassa työpaikassa kaikki kantavat huolen työyhteisön toimivuudesta. Arjessa tapahtuva asioiden havainnointi on ensiarvoisen tärkeää, sillä sen avulla huomataan työkykyä vaarantavat tekijät mahdollisimman varhain. Ajoissa puuttuminen on samaan aikaan sekä vaikuttavaa että kustannustehokasta.
Kun työterveyshuolto on mukana kuvioissa, on työkyvyssä todennäköisesti tapahtunut selkeää heikentymistä. Tässä vaiheessa haasteet ovat usein jo merkittäviä, eikä niihin samalla tavalla enää löydy nopeita ja yksinkertaisia ratkaisuja. Työkykyjohtamisen ytimessä tulisikin olla vanha viisaus: ”Kun asia pitkittyvät, niin ne mutkistuvat”.
Työkykyjohtamiseen kuuluu mittaaminen ja seuranta
Hyvä työkykyjohtaminen ei ole pelkkää havainnointia, vaan tarvitaan myös mittaamista ja seurantaa. Henkilöstökyselyillä on perinteisesti saatu kattavaa tietoa, jota on voitu käyttää toimenpiteiden suunnittelun tukena. Kyselyjen ongelmana on, että ne ovat usein raskaita toteuttaa ja niiden tuottama näkymä perustuu tilanteeseen tietyssä hetkessä. Ilmarisella on tarjota avuksi Työvire-kartoitus, joka on nopea tapa mitata työyhteisön hyvinvointia säännöllisesti – ei vain kerran vuodessa. Toinen palveluvalikoimamme ketterä työkalu on Parempi Vire -sovellus, joka tuottaa jatkuvaa tietoa ihmisten aktiivisuudesta ja antaa myös hyvinvoinnin ja työkyvyn kehittämiseen soveltuvia vinkkejä. Pelkän tiedon keruun ohella on siis mahdollista jakaa tilanteeseen sopivaa tietoa ohjaavan vaikutuksen tukemiseksi.
Tulevaisuudessa erilaiset itsensä mittaamiseen (quantified self) liittyvät työkalut avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia oman vireen ja palautumisen seurantaan. Olennainen kysymys on, kuinka laajasti esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyviä tietoja olemme valmiita jakamaan työnantajan kanssa. Ehkä tässä suhteessa työnantajilta tarvitaan laajakatseista ajattelutapaa, joka tuo työkykyä edistäviä palveluja tarjolle ilman odotusta siitä, että kertyvä tieto pitäisi olla käytettävissä yksilötasolle asti.
Työkyvyn arviointi on lopulta jokaisen oma asia. Tämän päivän työelämässä edellytetään itsensä johtamista, ja omasta jaksamisesta huolehtiminen on tämän ytimessä. Työntekijän voimavarojen seuranta kuuluu kuitenkin jo työlainsäädännön kautta esimiehen vastuulle. Työelämän roolien hämärtyessä tavoitteiden asettamisen taito ja dialogin jatkuva ylläpitäminen tiivistävät alaisen ja esimiehen kanssakäymistä. Tämä kehitys luo entistä paremmat edellytykset paremman työkykyjohtamisen toteutumiselle.
Välittämisen kulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta
Uskon, että työyhteisöjen välittämisen kulttuuri tukee avointa vuorovaikutusta ja madaltaa kynnystä esittää myös epävarmalta tuntuvia uudenlaisia avauksia. Hyvin toimiva työyhteisö sietää paremmin epävarmuutta ja erilaisuutta ja vahvistaa innovatiivisuuden perustaa.
Ei ole sattumaa, että työkykyjohtaminen on tällä hetkellä isoilla kirjaimilla ylimmän johdon agendalla. Kustannussäästöjen ohella laadukkaaseen työkykyjohtamiseen liittyy myös merkittävää tuottavuuden kehittämisen potentiaalia. Parhaimmillaan työkykyjohtaminen onkin ongelmien ratkomisen ja (kasvavien) kustannusten ehkäisemisen lisäksi tuottavuusedellytysten vahvistamista.
Tomi Hussi
tutkimusjohtaja
Ilmarinen
@TomiHussi
Ilmarinen on mukana Work Goes Happy – tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa 15.3. Puhumassa myös Tomi Hussi. Ilmoittaudu maksuttomaan tapahtumaan heti mukaan!
Tee Ilmarisen testi ja tarkista, kuinka valmis sinä olet tulevaisuuden työelämään! futurescore.ilmarinen.fi
-
Kati Lahti 12.3.2018 klo 22.00
Ensin pitäisi mitata työn kuormittavuus, vasta sitten voidaan arvioida työkykyä, eli miten kuormittavuus ja työkyky kohtaavat.Vastaa kommenttiin
-
Lento Pro 12.3.2018 klo 22.00
Ja kuormittavuuteenhan sitten vaikuttavat radikaalisti monenlaiset sosiaaliset odotukset, joita ihmiset muihin ja itseensä kohdistavat. Pahimmillaan siitä, että toinen ei toimi oletusten mukaisesti, syntyy kiusaamista, häirintää tai syrjintää. Pomon tehtävä on kääntää väärinkäsitykset oikeinymmärryksiksi ja muutenkin huolehtia, ettei ketään sorsita tai suosita perusteetta. Työpaikka, joka ei ole hyvinvoiva ja tasa-arvoinen, synnyttää valtavasti sekä pahoinvointimenoja että tulonmenetyksiä.Vastaa kommenttiin
-
maire kiiveri 18.3.2018 klo 22.00
Suomi on jäljessä kehityksestä, tämä uusi digi-tarjonta olisi opetettava ala-asteen koulutuksessa ja nykyisellä tasolla siirrytään terveyskeskuksissa uuteen palveluun HUOM! Katso omakantapalvelut ja kelan palvelut ei ole tuttuja asioita suomen kansalaisille 15-70-100 vuotialle taitaa tulla aika taka pakki aikaan kuin 7veljekseen kun pänttäsivät aakkosia ja 10 käskyä päästäkseen vihille. Osaaminen kunniaan…ikäihmisille myös !!?? Herätys suomi OPPIA IKÄ KAIKKI MUTTA MITEN JA MISSÄ SITÄ SAA ( 5milj. kansa, Lääkäreitä ei olla kaikki eikä osata lukea lääke sanastoa esim. sitten englannin kieli sitähän ei opetettu rippikouluissa???Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.