Johda ihmisiä taitavasti – säilytä yrityksesi kilpailuetu
Tulevaisuuden työhön liittyy yhä enemmän tietotyön piirteitä, joten taitava ihmisten johtaminen muodostaa yritykselle entistä vahvemman kilpailuedun. Se lisää myös yrityksen houkuttelevuutta kilpailussa parhaista tekijöistä.
Ilmarisen työkykyjohtamisen vuosikellon toisen neljänneksen teema on johda ihmistä, joten tämänkertainen tutkimusbloggaukseni tarkastelee johtamisen käytäntöjä. Miltä ihmisten johtamiseen liittyvät taidot näyttävät Ilmarisen Future Score -testin yritysaineiston tulosten valossa?
Johtaminen ei tue innostusta
Suomalaista johtamista parjataan keskusteluissa usein, ja osaltaan kritiikille näyttäisi olevan aihettakin.
Esimiestyön kehittämisessä on nostettu vahvasti esiin valmentava johtajuus. Katsotaan, miltä Future Score -tulokset näyttävät:
- Yrityksistä 34 % kertoo, että niillä on selkeästi viestitty missio, joten peilipinta valmentavalle johtamiselle ei suinkaan ole joka paikassa kirkas.
- Esimiesten rooliksi on nostettu vahvasti valmentajana ja mahdollistajana toimiminen 23 %:ssa yrityksistä.
- 19 %:ssa yrityksistä esimiehet ovat sosiaalisilta taidoiltaan erittäin taitavia ja 16 %:ssa yrityksistä esimiehet antavat aktiivisesti palautetta.
Näin ollen ei ole kovinkaan suuri ihme, että vain 21 % vastanneista yrityksistä toteaa esimiesten ylipäätään olevan innostavia ja kannustavia.
Vaikutusmahdollisuudet lisäävät työn merkityksellisyyttä
Tutkimusten mukaan henkilöstön osallistumismahdollisuudet vaikuttavat keskeisesti siihen, miten merkitykselliseksi työ koetaan. On lohdullista huomata, että valtaosassa yrityksiä henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua työyhteisöjen arvojen ja strategian määrittämiseen. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 81 % osallistaa arvojen ja strategian määrittelyyn muitakin kuin pelkästään esimiehiä.
Silti vain joka viidennessä yrityksessä jokainen voi vaikuttaa oman roolinsa kehittymiseen. Vastaavasti vain 18 % yrityksistä toteaa, että työntekijät voivat itse vaikuttaa siihen, koska ja missä työskentelevät.
Luottamus on kokeilukulttuurin kivijalka
Yrityksistä 39 % kertoo, että heillä toiminnan lähtökohtana on luottamus. Työnteon seuraaminen käytetyn ajan kautta on kuitenkin yleistä. Vain reilu viidennes yrityksistä toteaa työpanoksen seurannan perustuvan tuloksiin eikä aikaan.
Kulttuurissa ja vuorovaikutuksessa petrattavaa on vielä paljon:
- Vain 14 %:ssa yrityksistä työyhteisön kulttuuri mahdollistaa itseohjautuvat tiimit ja virtuaaliorganisaatiot.
- 22 %:ssa yrityksistä on kokeiluun kannustava kulttuuri.
- 38 %:ssa yrityksistä vallitsevia toimintamalleja voidaan kyseenalaistaa vahvastikin.
- 33 %:ssa yrityksistä hierarkia on matala ja tiimit joustavat työn mukaan.
Kehittyvä työyhteisö vauhdittaa uudistumista
Uudet ajatukset syntyvät tyypillisesti erilaisten ajattelutapojen kohdatessa. Eri-ikäisten yhteistyö onkin onneksi varsin yleistä. Vastaajayrityksistä 57 % kertoo, että heillä työskentelee sekä junioreita että konkareita. Vajaa kolmannes yrityksistä toivottaa harjoittelijat, tukityöllistetyt ja osa-aikaiset tervetulleeksi työyhteisöönsä.
Vain joka kuudennessa vastaajayrityksessä tiimeihin haetaan mielellään henkilöitä, joilla on muilla aloilla ja eri yrityksissä hankittua kokemusta. Verkostoitumisen arvo sentään tunnustetaan kohtuullisen laajasti: kolmannes yrityksistä kannustaa henkilöstöään verkostoitumaan ja hyödyntää verkostojen kautta saatua osaamista työyhteisössä.
Osaamisen kehittämiseen liittyy myös vielä paljon tekemätöntä työtä. Valtaosa (60 %) yrityksistä olettaa toiminnan pysyvän samanlaisena eikä paineita henkilöstön koulutukselle ole. Neljännes tarjoaa työntekijöille aktiivisesti mahdollisuuksia opiskeluun.
Osa yrityksistä tunnistaa uudistumisen tarpeen
Muuttuva työelämä vaatii vääjäämättä uudistumista. Vain osa yrityksistä tunnistaa tämän. Joka neljäs yritys uskoo, että sen toimintamalli muuttuu merkittävästi seuraavan kolmen vuoden aikana. Joka viidennessä yrityksessä käydään aktiivista keskustelua siitä, mitkä työt lisääntyvät ja mitkä vähenevät tulevaisuudessa.
Teknologian hyödyntämiseen liittyy vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia: vain joka kymmenes yritys kokee, että teknologiaa hyödyntämällä on jäänyt merkittävästi enemmän aikaa keskittyä ihmisiin.
Teknologian kehittyminen muuttaa työelämää, ja rutiinitehtävät hoidetaan yhä laajemmin koneiden ja laitteiden avulla. Ihmisten tehtäväksi jää yhä keskeisemmin luova ongelmanratkaisu ja vuorovaikutus. Tämä muutos luo merkittävän paineen johtamiskäytäntöjen kehittämiselle.
Taitava ihmisten johtaminen on tärkein keino, jolla yritykset säilyttävät kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.
Tomi Hussi
tutkimusjohtaja, Ilmarinen
@TomiHussi
Tee testi
- Testaa, kuinka valmis olet tulevaisuuden työelämään
www.futurescore.ilmarinen.fi/
Lue lisää ja tutustu
- Työkykyjohtamisen vuosi – tutustu teemoihin ja hyödynnä arjessa
- Työkykyjohtamisen helpot kopit on jo otettu – mitä seuraavaksi?
Kirjoituksen lähteenä on käytetty Ilmarisen Future Score -testin yritysaineiston tuloksia vuodelta 2018.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.