Huono johtaminen voi maksaa yrityksille miljoonia
Kirjoitukseni otsikko saattaa vaikuttaa provosoivalta kärjistykseltä, mutta voin todistaa sen paikkansapitävyyden tuoreilla tiedoilla.
Ilmarinen on ollut mukana toteuttamassa tutkimusta, jossa yhdistetään yrityksen henkilöstötutkimuksen johtamista kuvaavat tunnusluvut yksikkökohtaisiin kannattavuuslukuihin.
Alustavat tulokset osoittavat, että johtamisen laadulla on huomattava merkitys yrityksen taloudelliselle menestykselle: Jos yksikön henkilöstö arvioi johtamisen ja yrityskulttuurin hyviksi, yksikössä tehdään selvästi parempaa tulosta kuin sellaisessa yksikössä, jossa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena.
Ero yksiköiden tuottavuudessa saattaa olla miljoonia euroja. Kyllä, miljoonia.
Voisiko enää selkeämmin todistaa, että menestystä tavoittelevalla yrityksellä ei yksinkertaisesti ole varaa olla kehittämättä hyvää johtamista ja esimiestaitoja?
Mikä johtamisessa sitten vaikuttaa tutkimuksen valossa eniten taloudelliseen tulokseen?
Yrityskulttuuri, siis esimerkiksi tavoitteiden selkeys, palkitseminen sekä tapa kohdella ihmisiä. Siis joukko johtamisen perusasioita, joita on mahdollista harjoitella ja korjata esimiesten johtamistaidoilla.
Töitä tehdään tuottavammin, kun työntekijää ei turhaan kuormiteta – kun vastuut ja tavoitteet ovat selvät, työ on itsenäistä ja se tuntuu merkitykselliseltä.
Tiedämme turhankin hyvin, millainen Suomen talouden tilanne on viime vuosina ollut. Nyt on enemmän kuin aiheellista kysyä, onko meillä varaa huonoon johtamiseen.
Yritysten talous paranisi merkittävästi suhteellisen helpoilla toimilla – johtamiseen paneutumalla.
Laatukeskus palkitsee Laatupäivänä 12. marraskuuta Parempaa työelämää -tunnustuksella omien alojensa edelläkävijöitä, jotka parantavat esimerkillisesti johtamista ja työelämän laatua. Ilmarinen on ollut mukana yritysten arvioinnissa.
Ilmarinen tekee asiakasyritystensä kanssa tiivistä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja olemme selkeästi nähneet, että työelämän laadun ja johtamisen parantaminen on mahdollista, jos tahtoa löytyy. Ja ajatus asian suuresta merkityksestä.
On selvää, että arvioinnissa onnistuneet yritykset luovat mahdollisuudet menestyä myös tulevaisuudessa.
Timo Aro
johtaja, asiakkuudet
Ilmarinen
-
RET 5.11.2015 klo 22.00
Ei ole suuri yllätys, jos niissä yksiköissä joissa yrityskulttuuri ja johtaminen koetaan hyväksi, havaitaan tehtävän myös parempaa mitattua tulostakin kuin sellaisissa yksiköissä, joissa työntekijät kokevat ikäväksi olla. Hyvä johtaminen on tärkeä asia. Ei ole välttämättä silti aina ihan selvää, että mitä niukkojen resurssien vallitsessa niissä tilanteissa pitäisi lopulta kehittää, joissa henkilöstö kokee johtamisen heikkotasoisena. Johtamiseen panostaminenkaan [ainakaan ainoana toimenpiteenä] ei aina sellaisissa tilanteissa silti paranna tulosta. Toinen puoli asiasta ovat alaistaidot. Alaistaidot voivat vaikuttaa myös merkittävästi siihen, millainen yrityskuva työntekijöille muodostuu, miten yksiköt suoriutuvat, miten vuorovaikutus onnistuu tai siihen, miten johtajat työssään onnistuvat. Elleivät alaiset esimerkiksi jaa ideoitaan, kehittämiskohteitaan ja tavoitteitaan, on tuloksellinen johtaminenkin vaikeampaa. Jos alaiset osaavat antaa hyvin rakentavaa palautetta esimiehilleen, on johtajanakin helpompi ehkä kehittyä sellaiseen suuntaan, joka parantaa työyhteisön viihtyvyyttä ja tuloksellisuutta. Yksikkö, jossa on motivoituneet ja hyvät alaistaidot omaavat työntekijät, osataan vastuuta kantaa paremmin itsekin, tunnetaan sitä, missä esimies on erityisen hyvä ja missä ehkä ei (jolloin häntä voidaan niissä asioissa myös alaistenkin taholta paremmin tukea), eikä esimiehellekään aseteta tällöin niin mahdottomia odotuksia.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.
Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen
Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.
Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?