Yrittäjyys on yhä monimuotoisempaa – mikä olisi yksiselitteinen ja ajantasainen työtulo?
Yrittäjän eläke herättää taas keskustelua (HS 20.11.). Yrittäjän eläketurva on sisällöltään samanlainen kuin palkansaajan, mutta se ”palkka” josta eläke kertyy, määräytyy niin sanotun työtulon perusteella. Työtulon on tarkoitus vastata sitä työpanoksen arvoa, tavallaan palkkaa, siitä työstä mitä hän toiminnassaan tekee.
Työtulo on vaikea, arviomääräinen käsite. Sitä on hankala määritellä ilman yrittäjän itsensä antamia tietoja. Moni yrittäjä vähättelee työpanostaan, ja näin joudutaan tilanteeseen, jossa eläketurva perustuukin liian alhaiseen tuloon verrattuna todelliseen työpanokseen. Arjen keskellä pieni eläkemaksu voi houkuttaa, jos työtulon merkitystä sosiaaliturvaan ei tule ajateltua.
Yrittäjyys on myös muuttunut näiden viiden vuosikymmenen aikana. Yrittäjyys on suosittua, mutta vain osa yrittäjistä työllistää muita. Moni yrittäjä tekee työtä tilapäisluontoisesti tai niin, että työpanos ja sen tuotto hänelle vaihtelee ajan mittaan. Yrittäjyys voi olla myös hyvin pienituloista työtä, jopa sellaista, jota aiemmin tehtiin matalapalkka-alalla. Aloittelevan yrittäjän liiketoiminta on myös usein epävarmaa. Niinpä työtuloa ei uskalleta laittaa hyvälle tasolle, kun varmuutta omasta maksukyvystä ei ole.
Lopputuloksesta on eniten haittaa yrittäjälle itselleen: eläke jää pieneksi ja muukin sosiaaliturva, joka ottaa YEL-työtulon ansiotason mittariksi, jää alhaiselle tasolle.
Työtulon pitäisi perustua todelliseen tuloon
Kun eläkevakuutusmaksun määräytymisen peruste on näin epämääräinen, siinä on aina tilaa yrittäjän omalle vastuulle. Yrittäjä ottaa työurallaan suuremman riskin kuin palkansaaja, ja siksi on myös perusteltua uskoa, että hän arvioi itse omaa työpanostaan ja osaa ottaa vastuun itsestään.
YEL-turvan kehittämisen yhteydessä on noussut esille tarve päästä eroon tästä alivakuuttamisesta. Jos muutoksia tarvitaan, tulisi yrittäjän työtulo perustaa yksiselitteiseen, yrittäjän arkea ajantasaisesti mukailevaan työpanokseen. Tällainen voisi olla ansiotulo, josta häntä verotetaan, tai palkat, joita hänen yrityksensä tai toimeksiantajansa hänelle maksavat. Silloin työtulo olisi lähempänä oikeaa tulotasoa, eikä sen peruste olisi niin epätarkka kuin nyt. Eläkkeen perusteen voisi asiakas ymmärtää paremmin, kuin nykyisen kuvitteellisen työpanoksen arvon. Tällainen työtulo myös joustaisi todellisen tuloksen mukaan, mikä vahvistaisi yrittäjän uskoa siihen, että hän myös suoriutuu eläketurvan kustannuksista.
Ilmarisessa ja muissa eläkeyhtiöissä tehdään paljon työtä, jotta työtulon merkitys ymmärrettäisiin paremmin. On ollut kampanjoita, laskureita, vakuutusmyyjien koulutusta, kirjeitä, digimarkkinointia, aikanaan messuja ja tapahtumia ja näinä aikoina webinaareja. Asiakaspalvelumme neuvoo ja uutta yrittäjää ohjataan digipalveluissa ottamaan kunnon työtulo itsensä ja perheensäkin turvaksi. Myös blogissamme olemme kertoneet YEL-vakuutuksen merkityksestä sosiaaliturvan perustana ja tarpeesta kehittää yrittäjän eläketurvaa.
Ilmarisella on yli 70 000 yrittäjäasiakasta. Olemme hoitaneet yrittäjien eläketurvaa siitä asti, kun laki yrittäjäeläkkeistä tuli voimaan 50 vuotta sitten. Kiitämme asiakkaitamme luottamuksesta Ilmarista kohtaan.
Joustavuutta yrittäjän eläketurvaan
Yrittäjyyttä tarvitaan Suomessa, nyt vaikeina korona-aikoina vielä enemmän kuin ennen. Yrittäjät kuten muutkin tarvitsevat eläketurvaa, vaikka se ei arkipäivän keskellä kaikille muistu mieleen. Ilmarinen haluaa palvella yrittäjäasiakkaitaan, ja kuunnella heidän ääntään. Siksi olemme haastatelleet asiakkaitamme, ja tiedämme, että nykyinen lakisääteinen toimintamalli on heistä jäykkä. Kun pandemia alkoi Suomessa vaikuttaa elinkeinotoimintaan, olimme työeläketoimialan kärjessä tarjoamassa maksuvaihtoehtoja ja -aikaa YEL-maksuille.
Ilmarinen haluaa olla jatkossakin yrittäjien vakuuttaja emmekä kannata toiminnan keskittämistä tai monopolisointia. Sellainen ratkaisu ei edistä yrittäjyyttä eikä yrittäjien eläketurvaa. Hajautetussa eläkejärjestelmässä yhtiöiden keskinäinen kilpailu kirittää parantamaan palveluita ja kustannustehokkuutta. Sijoitusriskien hajauttaminen on koko eläkejärjestelmän etu ja hyödyttää myös yrittäjiä.
Yritystoiminnan kasvaessa on myös tärkeää, että YEL-vakuutuksen ja työntekijän eläkevakuutuksen TyEL:in voi saada samalta luukulta. Esimerkiksi Ilmarisen yrittäjäasiakkaista kolmasosalla on myös palkattuja työntekijöitä, joita varten yrittäjän tulee ottaa TyEL-vakuutus. Nyt nämä vakuutukset ja niihin liittyvän neuvonnan saa samasta paikasta, mikä varmasti helpottaa yrittäjän asiointia ja sujuvoittaa eläketurvan toimeenpanoa.
Yrittäjän elämä vaatii rohkeutta. Omat ja yhteistyökumppaneidemme asiantuntijat osaavat neuvoa ja auttaa yrittäjää toiminnan alkaessa ja jatkuessa vaikeassakin tilanteessa. Tsemppiä kaikille yrittäjille!
Tiina Nurmi
vakuutus- ja eläkejohtaja
Ilmarinen
- Tutustu yrittäjän eläkevakuutukseen
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.