Blogit

Yrittäjät ansaitsevat yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajatkin

Yrittäjien luottamus eläkejärjestelmään on vaatimaton Suomen Yrittäjien tuoreen tutkimuksen perusteella, alivakuuttaminen on yleistä ja valtion rahoitus on kasvussa. Vuoroin arvostellaan yrittäjiä ja eläkevakuuttajia alivakuuttamisesta. Mistä tässä on oikein kyse?

Yrittäjän eläkevakuutus on jäänyt toimintaympäristön muutosten jalkoihin ja kaipaa uudistamista. Pelkästään yrittäjän työpanoksen eli työtulon oikealle tasolle saaminen ei riitä yrittäjien luottamuksen palauttamiseksi vaan YEL:n taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä tulee myös varmistaa.

Työtulo yksiselitteiseksi lainsäädännössä

Finanssivalvonta on arviossaan (finanssivalvonta.fi) kiinnittänyt huomiota siihen, että eläkevakuuttajat ovat vahvistaneet yrittäjien työtuloja liian alhaiselle tasolle. Työtulon tulee yrittäjän eläkelain mukaan vastata yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa. Eläkeyhtiö neuvoo ja ohjeistaa oikean työtulon asettamisessa, mutta nykyisestä lainsäädännöstä ei löydy yksiselitteistä määritelmää, jonka perusteella eläkeyhtiö voisi useinkaan poiketa yrittäjän esittämästä arviosta.

Niin eläkevakuuttajan kuin yrittäjänkin kannalta tilannetta helpottaisi, jos työtulon määritelmää tarkennettaisiin lainsäädännössä mahdollisimman yksiselitteiseksi. Palkansaajilla eläkkeen ja vakuutusmaksujen perusta on yksikäsitteisesti maksettu palkka. Yrittäjillä vastaavasti tämä voisi olla verotettava tulo kuten pääosin muissa maissa (etk.fi) on. Työpanoksessa pitäytyminenkin toimii, jos lainsäädäntöön määriteltäisiin työpanoksen yksiselitteiset ajantasaiset kriteerit. Työtulon määrittely olisi silloin kaikille yrittäjille yhdenvertaista jo lainsäädännön tasolla.

Työtulon alarajaa tulisi myös laskea nykyisestä, jolloin saataisiin vakuutettua kaikki yrittäjänä tehty työ ja parannettaisiin siten yrittäjien sosiaaliturvaa. Yhä kasvava joukko pienellä työpanoksella yrittävää jää nykyisin ilman eläketurvaa korkean YEL-vakuuttamisen alarajan vuoksi.

Taloudellinen kestävyys tasapainoon rahastoinnilla

Yrittäjien eläketurvaa ei ole rahastoitu, vaan kaikki kerättävät vakuutusmaksut käytetään eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun. Palkansaajien TyEL-vakuutukseen verrattuna tämä on selkeä puute. TyEL:ssä osittainen rahastointi pienentää tulevien vuosien maksunnousupaineita ja vähentää alhaisen syntyvyyden vaikutusta tuleville sukupolville. Osittainen rahastointi kannattaisi aloittaa YEL:ssäkin vähitellen, jolloin maksunnousupaine saataisiin pysymään kohtuullisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

YEL on mainettaan parempi vakuutus

Jos edellä mainitut asiat saadaan uudistettua, niin yrittäjän eläketurva alkaa olla yhtä hyvä kuin palkansaajienkin. Suhtautuminen eläketurvaan on vain jostain syystä erilainen näiden kahden välillä.

Eläkevakuutus on osa sosiaaliturvaa, joka antaa meille jokaiselle toimeentulonturvaa eri elämäntilanteissa. Me ihmiset olemme usein kovin lyhytnäköisiä emmekä välttämättä ilman pakkoa varaudu vanhuuteen tai sairauteen riittävästi. Yrittäjät kaipaavat joustoa YEL:iin ja ymmärrän hyvin sitä tarvittavan mm. yrittäjyyden alkutaipaleella ja muutostilanteissa. En kuitenkaan joustaisi varautumisessa eläkeaikaan. Kannattaa muistaa, että eläke karttuu pikkuhiljaa koko työuran ajan. Eläke ei ole kummoinen vielä alkuvaiheessa, mutta työnteon jatkuessa se antaa kohtuullisen toimeentulon eläkeaikana.

On hienoa, että YEL-uudistusta suunnitellaan parhaillaan ja toivon, että siitä saadaan niin hyvä, että luottamus yrittäjän eläketurvaan saadaan palautettua. Luottamus perustuu uskoon siitä, että rahoilleen saa vastinetta. Minusta näin on jo nykyisinkin, en ole löytänyt yhtä kattavaa vakuutusturvaa halvemmalla mistään.

Lisätietoja

  • Vesa Peltola 26.6.2021 klo 06.28
    Yel ei ole hyvä vakuutus paitsi valtiolle ja vakuutusyhtiölle ainakaan omalla kohdallani. Vakuutusmaksulle kertyvä tuotto on vaatimaton ja maksut vain nousevat, vaikka edut eivät kohene. Säästyneet eläkemaksut (perintöä) ovat jo ylittäneet mahdolliset lähiomaisille tulevat perhe-eläkkeet, jos kuolen ennen eläkkeen nostoa.
    Vastaa kommenttiin
  • Olli 26.6.2021 klo 08.21
    Tässä kuultiin vakuutusyhtiön puheenvuoro, jossa jäi kyllä perustelematta, miksi tai miten YEL olisi hyvä (tai edes "mainettaan parempi") diili myös vakuutetun/maksajan kannalta, eikä pelkästään eläkejärjestelmän kannalta. Yrittäjät osaavat usein laskea, ja se on tärkeä syy sille, miksei yrittäjät ole liekeissään YEL:stä.
    Vastaa kommenttiin
  • Kai Lähteenmäki 27.6.2021 klo 12.25
    Tuttuni aloitti epäonnisesti yrittäjänä 90-luvum alusta, opiskeltuaan ensin pitkään ja monipuolisesti. Velkaantuikin hieman - kun kukaan ei ostanut mitään. Tuttuni yritti paria liikeideaa vielä ennen eläkepäiviä- niistäkään ei paljoa kertynyt tuloja eikä eläkettä. Niimpä hänelle jäi n 40k€ velkaa - ja pieni työeläke, josta alkoi ulosotto. Hänelle jää vain 100-200e kuussa ruokaan, sähköön puhelimeen, jne. Kerroimme hänen tilanteestaan muutamille puoluepomoille. Ainoa joilta saimme empaattisen vastauksen oli Vasemmistoliitto. Kokoomuksessa vallalla ovat rähinä-oikeisto, joilta kuulee vastenmielisiä kommentteja epäonnistuneiden yrittäjien tilanteesta. Haluaisivat ilmeisesti teloittaa ne 90% epäonniset yrittäjät pois kuluttamasta katuja? Onko syynä kokoomuksen sosiaalidarwinistiseen linjaan Nalle W ja EKhon pesiytyneet onnekkaat pienyrittäjät, jotka nauttii siitä kohtuuttomasta verotusedusta?
    Vastaa kommenttiin
    • Pepe 9.7.2021 klo 16.00
      Täh - ulosottosäädöksissä on tietty minimimäärä joka ulosotossa olevalle pitää jäädä omaan käyttöön. Summa lienee yli 500€/kk.
      Vastaa kommenttiin
  • antti rahkola 28.6.2021 klo 08.30
    Mikäli vuosikymmeniä yrittäjänä työskennellyt maksaa minimi yel:lliä niin eläkeiässä saa vähemmän kuin takuueläke /kansaneläke (ko. eläkkeen saa mikäli esimerkiksi päättää istua sohvalla kehdosta - hautaan) Mikäli en nyt lukemia muista oikein, mutta tämä tulosuhde oli jotakuta näin. Eli nyt yrittäjä maksaa yhteiskunnalla suoraan siitä, että saa yrittää. Minimi työtulo yel nyt n. 8000 euroa... - aloittava yrittäjä (18 vuotta ei ole vielä kerryttänyt eläkettä muualta maksaa n. 1500 vuodessa tästä yrittämisen ilosta. Myöhemmin reilu 1900 euroa vuodessa. Ko. henkilön eläkekertymä tällä olisi 437/kk... Täyden takuueläkkeen, eli 837,59 euroa kuukaudessa (vuoden 2021 tasossa), saat vain, jos sinulla ei ole mitään muita eläkkeitä. Mikä järkisuhde tässä on? Yel-työtulo ei ole verrattavissa palkkatatuloihin vaan on työpanoksesi arvoon perustuva summa, joka on täysin eri asia. Otetaan nyt ajatuksena, että se vastaisikin täysin palkansaajan työtuloa: 30000 työtulo (olisikin 2500 euron/kk palkkaan verrattava kk tulo) Tästä yksinyrittäjä maksaa ensin palkan itselleen - josta ansioverotus rokottaa omansa (henkilöverotus), sitten myöskin yritys maksaa tililtään.. työttömyysvakuutusmaksut..tellit ja lellit...(työnantajamaksut).. Yrityksen varsinainen toiminta on sitten se oleellinen asia, eli tulee saada tuloja - jotta voi maksaa itselleen palkkaa ja eläkettä.. yritys maksaisi tuosta 30000 yel työtulosta noin 5590 euroa vuodessa...tällä tavoin 1625euroa /kk saisi eläkkeellä mikäli olisi 18 vuotiaasta asti ko. tavalla toiminut... Eli pelkästään työntekijäkuluihin menee yrityksen tililtä lähes 40 000 euroa.. Kuvitellaan että yrittäjä on vähittäiskauppias (24prosentin alv tuotteet)...jolloin maksaisi tuotteistaan 24 prosenttia lisäksi arvolisäveroa.. mikäli yritys tekee toimintakaudellaan voittoa, maksaa se myös yhteisöveroa sen reilu 20 prosenttia... Yritystä tulisi myöskin kehittää ja parantaa ja ostaa sekä myydä asioita, jotta sillä olisi parempia toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen... tämä tarkoittaa, että n. 100 000 euron liikevaihdolla alkaa olemaan yrittäjällä järkevä kokonaisuus - jolloin yritystä voi kehittää ja itselleen maksaa kohtuullista palkkaa (riiippuu tietenkin täysin toimialasta) Itse ajattelen, että yrityksen miettiessä lisätyövoiman hankintaa - tulisi liikevaihto olla siellä 100 000 euron luokkaa, jolloin palkkaamista voisi alkaa miettiä, nykymallilla. Palkattu työntekijä tulisi tuottaa sen noin 200 000 euron liikevaihdon, jotta yritys pystyy kehittymään ja maksamaan kulunsa... Tietenkin riippuu myös siitä, miten työntekijä on palkattu. - joka tapauksessa vakituisen työntekijän palkkaaminen yritykseen on erittäin tarkasti mietittävä, jottei yritys joudu sen vuoksi ongelmiin...
    Vastaa kommenttiin
  • Juha Hämäläinen 1.7.2021 klo 10.08
    Yrittäjä saa juuri sellaisen eläkkeen, jonka on tienannut ja maksanut. Maksuperusteiden tulisi olla tietenkin täysin samat kuin työsuhteessa oleville. Olisi perusteltua, että yrittäjä on rooli eikä se estä yrittäjää olemasta työsuhteessa yritykseensä sen yhtiömuodosta riippumatta.
    Vastaa kommenttiin
  • Viljo Heinonen 2.7.2021 klo 11.59
    Yrittäjiä on monen tasoisia. Suuryritysten johtajat eivät lisäturvaa tarvitse. Heile juoksee palkkaa ja sen jälkeen eläkettä enemmän kuin pystyvät itse käyttämään. Toista on pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Yrittäjä, joka omistaa yhtiönsä, pyrkii säästämään kaikissa kuluissa, myös eläkemaksuissa. Ilmesisesti ajatuksena on, että pientä eläkettä korvaavaa tuloa saadaan yrityksestä senkin jälkeen, kun itse ei enää ole johdossa. Voi se joskus toimiakin, mutta useimmiten käy niin, ettei yrityksestä ole juurikaan otettavaa. Hyvä, kun jatkajat pystyvät jatkamaan ja saamaan oman toimeentulonsa ja kierre jatkuu. Omaisuutta kertyy, mutta siitä ei ole syötäväksi.
    Vastaa kommenttiin
  • kommentti 2.7.2021 klo 19.31
    "Minusta näin on jo nykyisinkin, en ole löytänyt yhtä kattavaa vakuutusturvaa halvemmalla mistään." Minä olen löytänyt. Tosin YEL:n kattavuuskin riippuu henkilöstä. Esim. itse olen ollut vuosikausia sekä palkansaaja että yrittäjä. YEL on ongelmallinen vakuutus, koska se sopii kovin huonosti yhteen samanaikaisen palkansaaja-aseman kanssa. Esimerkiksi sosiaaliturva perustuu yrittäjillä YEL:iin. Mutta jos on samanaikaisesti myös palkansaaja, ja palkkatuloa on enemmän kuin millä summalla YEL-vakuutus on, osaa sosiaaliturvasta ei kerry lainkaan yrittäjyydestä. YELin minimivakuutusraja on lisäksi liian korkea. Sen seurauksena moni sivutoiminen pienyrittäjä välttää vakuutusvelvollisuuden kokonaan, ja voi polkea hintoja markkinoilla. On halvempaa toimia esim. sivutoimisena ruokakuskina, jos ei tarvitse maksaa eläkevakuutusmaksuja ollenkaan. Lakisääteiset YEL-vakuutukset maksamaan joutuvat kilpailijat eivät pysty kilpailemaan hinnoilla esim. opiskelun ohessa sivutoimisesti yrittäjänä toimivien kanssa, jotka välttävät YEL-menot. YEL pitäisi sovittaa joko yhteen paremmin palkansaaja-aseman kanssa tai sitten siitä pitäisi luopua. Jälkimmäinen ei ole vaihtoehto käytännössä, koska YEL-vakuutusmaksuja ei ole rahastoitu lainkaan. YEL-eläkkeet maksetaan kädestä suuhun eli eläkkeinä jaetaan suoraan seuraavien eläkevakuutusottajien eläkevakuutusmaksut, ja siltä osin kuin nekään eivät riitä, täydennys otetaan vuosittain valtion budjetista.
    Vastaa kommenttiin
  • kommentti 2.7.2021 klo 19.48
    "TyEL:ssä osittainen rahastointi pienentää tulevien vuosien maksunnousupaineita ja vähentää alhaisen syntyvyyden vaikutusta tuleville sukupolville. Osittainen rahastointi kannattaisi aloittaa YEL:ssäkin vähitellen, jolloin maksunnousupaine saataisiin pysymään kohtuullisena lyhyellä ja pitkällä aikavälillä." Noin asia toki on, että Tyelissä aikoinaan tehty rahastointi silloin kun tulot ylittivät reilusti järjestelmän eläkemenot, on pienentänyt tulevien vuosien maksunnousupaineita, mutta miten YEL-maksuja käytännössä voi rahastoida, kun menot eivät nykyään kata edes tuloja, eli kun YEL-vakuutusmaksuista rahaa ei ole jäänyt vuosiin yhtään rahastoitavaksi asti? Valtion vuoden 2021 talousarvion mukaan YEL-järjestelmä on 418 000 000 euroa alijäämäinen. Siis eläkemenot ylittävät YEL-maksujen kertymän peräti 418 miljoonaa eurolla. Vuonna 2020 YEL-tulot olivat yhteensä 1 070 000 000 euroa. YEL-maksujen pitäisi olla siten noin 39 % nykyistä korkeammat, että järjestelmä tekisi vuonna 2021 edes nollatulosta. Vasta nollatulostason ylityksen jälkeen rahoja alkaisi kertyä rahastoon. Mutta jos YEL-maksut olennaisesti nousisivat, halu maksaa YEL-vakuutusmaksuja laskisi entisestään. Valtion talouden tasapainon ollessa ongelmissa paineet myös YEL-vakuutusmaksujen kasvattamiseen lienevät nousemassa tulevina vuosina, jotta valtion tukiosuus kutistuisi.
    Vastaa kommenttiin
  • Mika Nyknen 8.7.2021 klo 14.24
    Laskeskelin että nyt YEL-vakuutukseen maksamani summan saan suurinpiirtein takaisin jos elän n. 92 vuotiaaksi (ilman korkoa sij. pääomalle). Eli melko huono sijoitus ja elinajanodotteetkin myös pienensivät kaikkia tulevia eläkkeitä.
    Vastaa kommenttiin
  • Jaakko Kaarala 11.7.2021 klo 10.23
    Jos yrittäjät maksavat palkansaajien kanssa samantasoisesti oman eläketurvansa, niin silloinhe sanan oikeassa merkityksessä "ansaitsevat sen".
    Vastaa kommenttiin
  • Jari Sinervö 12.7.2021 klo 14.48
    eihän yel-vakuutukseen kannata laittaa muuta kuin pakollinen lakiosa, ellei ole varma siitä, että elää 135 vuotiaaksi. oma eläketurva täytyy hakea muualta, joko vapaaehtoisista vakuutuksista(en suosittele), tai vaikkapa omista säästöistä pitkältä ajalta osakkeisiin. varmin tapa on pysytellä töissä, niin kauan kun tuottava ratas tälle yhteiskunnalle, ja toivoa että säästöt riittää.
    Vastaa kommenttiin
  • Liisa Louhi-Rajamäki 23.8.2021 klo 07.14
    YEL on huono. Yrittäjänä olen ollut jo 29v ja maksoin aikoinaan ns.hyvin yel maksuja. Sitten huomasin sen turhaksi. Vastine huono. Alensin 50% maksuista ja parin vuoden päästä laitoin sen minimiin. Tuleva eläke ei siitä paljoa notkahtanut. Huono joka tapauksessa. Sillä en pysty elämään mitenkään. Eli eläkkeelle en voi jäädä. Se on väärin. Olen töitä paiskinut nuoresta asti ja työllistänyt useita. Itse jää kaikkein huonompaan asemaan. Olen todella huolestunut.
    Vastaa kommenttiin
  • Samuel Heinonen 6.7.2022 klo 09.20
    Kun maksaa 200000 e eläkettä, saa ehkä 30 vuoden päästä saman 200 000 takaisin jos ehtii olla hengissä riittävän pitkään eläkkeellä. Hyvä bisnes vakuutusyhtiöille.
    Vastaa kommenttiin

Lisää uusi kommentti

0/4000
Viesti on pakollinen
Nimi on pakollinen
Sähköpostiosoite on pakollinen

Lisää aiheesta

Blogit 20.11.2024

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.

Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme

Blogit 14.11.2024

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.

Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen

Blogit 12.11.2024

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria

Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.

Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Lisää ajankohtaisia artikkeleita