Blogit

Saavatko yrittäjät vihdoin yhtä hyvän eläketurvan kuin palkansaajat?

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti tänään Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Selvityksestä on kirjaus pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa ja nyt selvitys käynnistyy.

Vuoden 2023 alussa voimaan tulleet muutokset yrittäjien työtulojen määrittelyyn ja tarkistamiseen olivat oikeansuuntaisia, mutta eivät riittäviä yrittäjien luottamuksen palauttamiseksi eläkejärjestelmäämme kohtaan. STM:n selvitystyö (stm.fi) tulee pureutumaan työtulon määrittämiseen ja muihin tarpeellisiin muutoksiin, joilla pyritään parantamaan yrittäjien eläkejärjestelmää. Työtulon määrittämisessä on erityisesti kaksi asiaa, joiden ratkaiseminen parantaisi YEL:iä merkittävästi:

  1. Työtulon tulisi olla yksiselitteinen eikä pohjautua arvioon. Kansainvälisesti on harvinaista, että sosiaaliturva pohjautuu harkinnanvaraisuutta edellyttävään arvioon. Palkansaajilla eläkkeen ja vakuutusmaksujen perusta on yksikäsitteisesti maksettu palkka. Yrittäjillä vastaavasti tämä voisi olla verotettava ansiotulo kuten pääosin muissa maissa on. Tämä auttaisi vakuutusmaksujen maksamisessa; pienistä ansioista maksettaisiin pientä vakuutusmaksua ja kun yritystoiminta vakiintuu ja ansiotulot kasvavat, olisi varaa maksaa hiukan suurempaa vakuutusmaksua.

  2. Kaiken tehdyn työn tulisi kasvattaa työeläkettä yrittäjillä samaan tapaan kuten palkansaajilla. Työtulon alarajaa tulisi laskea nykyisestä, jolloin saataisiin vakuutettua kaikki yrittäjänä tehty työ ja parannettaisiin siten yrittäjien sosiaaliturvaa. Yhä kasvava joukko pienellä työpanoksella yrittävää jää nykyisin ilman eläketurvaa korkean YEL-vakuuttamisen alarajan vuoksi. Työnteon tavat ovat myös moninaistuneet vuosien saatossa - palkansaajan ja yrittäjän raja on entistä häilyvämpi.

Luottamus YEL:iä kohtaan saadaan palautumaan, kun kehitetään työtulon määritelmää ja varmistetaan YEL:n taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä. Tällöin myös nuoret ja aloittavat yrittäjät voivat luottaa siihen, että he saavat ansaitsemansa eläkkeet aikanaan ja näin vakuutusmaksuilleen vastinetta. Rahastoinnin aloittaminen YEL:ssä voisi olla ratkaisu taloudellisen kestävyyden haasteisiin pitkällä aikavälillä.

Yrittäjien eläketurvaa ei ole rahastoitu, vaan kaikki kerättävät vakuutusmaksut käytetään eläkkeellä olevien eläkkeiden maksuun. Palkansaajien TyEL-vakuutukseen verrattuna tämä on selkeä puute. TyEL:ssä osittainen rahastointi pienentää tulevien vuosien maksunnousupaineita ja vähentää alhaisen syntyvyyden vaikutusta tuleville sukupolville. Osittainen rahastointi kannattaisi aloittaa YEL:ssäkin vähitellen, jolloin maksunnousupaine saataisiin pysymään kohtuullisena pitkällä aikavälillä.

Helppoa ratkaisujen löytäminen ei ole, muutoinhan yrittäjien eläketurva olisi uudistettu jo vuosia sitten. Mutta jos tahtoa on, niin uskon, että ratkaisut löydetään.

Toivottavasti saamme yrittäjien eläketurvan ajantasaistettua nykypäivän toimintaympäristöön. Toivotan selvitystyölle onnea, menestystä ja ennen kaikkea sitkeyttä sekä suomalaista sisua ratkaisujen hakemiseen.

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 7.5.2025

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?

Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrät ovat kasvaneet työelämään kiinnittymättömillä nuorilla. Nuorten siirtymää työelämään täytyy helpottaa hyvillä työoloilla, osaavalla johtamisella ja riittävällä tuella uran alussa.

Onko työ uhka vai turva nuorten mielenterveydelle?

Blogit 30.4.2025

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Kun menot jatkuvasti kasvavat, korostuu kustannustehokkuuden merkitys entisestään. Vaikka organisaatioiden suuntaviivat ja valinnat perustuvat liiketoimintastrategiaan, työkykyjohtamisen toimenpiteet toteutetaan usein ilman selkeää suunnitelmaa – ikään kuin tikanheittoa sokkona. Toivotaan, että edes jokin tikka osuisi maalitauluun.

Lopeta tikanheitto: yhteistyösuunnitelma tuo ryhtiä työkykyjohtamiseen

Blogit 24.4.2025

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi

Huomattava osa suomalaisista tekee fyysisesti raskasta työtä. He huolehtivat, että kauppojen hyllyissä on tavaraa ja toimittavat ne halutessamme kotiovellemme. He hoitavat vanhukset ja sairaat. He rakentavat meille taloja, siltoja ja teitä. Olemmeko unohtaneet, että näitä töitä keventämällä voimme pidentää työuria?

Työ voi kuormittaa kehoa ja lyhentää työuria – mutta sen ei tarvitsisi
Lisää ajankohtaisia artikkeleita