Luvassa vaihtelevaa kybersäätä
Kyberturvallisuuskeskuksen julkaisema Kybersää kertoo kuukauden merkittävistä tietoturvapoikkeamista ja -ilmiöistä. Tuoreimmassa kybersäätiedotuksessa varoitetaan aktiivisesta pankkitunnusten ja maksutietojen kalastelusta sekä kiristyshaittaohjelmista. Etätyö on omalta osaltaan lisännyt riskejä – paluu toimistolle saa tästäkin uuden positiivisen perusteen.
Kyberturvallisuudella tässä tarkoitan erilaisten voimavarojen suojaamista häiriöiltä ja tahattomilta tai tahallisilta loukkaamisilta verkkojen ja digitaalisten rajapintojen kautta. Oleellinen osa tätä kokonaisuutta on tietojen suojaaminen ja tietoturva, ja varoitettakoon että näitä termejä voidaan käyttää tässä blogissa keskenään sekaisin.
Jatkuvasti digitalisoituva Ilmarinen ei ole immuuni kyberuhille, kuten ei ole mikään muukaan IT:tä hyödyntävä organisaatio. Tavoitteenamme on luonnollisesti kyberturvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuuskriittisenä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana haluamme olla vastuullisia tälläkin saralla ja raportoimme tietoturvasta sekä tietosuojasta vastuullisuusraportissamme vuosittain.
Mielestäni tietoturvasta huolehtiminen pitää tehdä käyttäjille helpoksi – mantra, jossa toistellaan käyttäjien olevan heikoin lenkki osoittaa kypsymättömyyttä. En kuitenkaan kiellä, etteikö turvallisuutta pitäisi ymmärtää yhteisenä asiana. Kaikki ovat loppujen lopuksi vastuussa sen toteutumisesta, eikä vastuuta voida ulkoistaa yhden tiimin harteille tai palveluntarjoajalle.
Kyberpuolustus lähtee ihmisistä
Ilmarisen kyberturvaa toteutetaan eri puolustuslinjoissa, joista ensimmäisen muodostavat työntekijät. Tässä on kyse pitkälle omaehtoisesta riskienhallinnasta, jota pitää harjoitella. Tietoturvatiimin rooli on tukea liiketoimintaa ja toimia lääkärinä diagnosoiden oireita ja auttaen niiden hoidossa.
Tietoturvaohjeet auttavat osaltaan tekemään oikeita valintoja ja perusasioilla pääsee pitkälle: työasiat pysyvät yhtiön tarjoamissa välineissä, ollaan huolellisia sähköpostien kanssa ja niin edelleen. Jos jokin asia on epäselvä, kannattaa kysyä. Osaamista on aina mahdollista kehittää.
Suhteellisen tuoreena ilmarislaisena olen huomannut, että kyberturvallisuutta ja tietosuojaa huomioidaan hyvin täällä hyvin ja ne ovat mukana jatkuvasti työskentelytapojen kehittämisessä. Kyberturvallisuus pitääkin mielestäni ymmärtää liiketoiminnan mahdollistajana.
Digiturvaviikko edistää kyberturvallisuutta
Kansallista digiturvaviikkoa (lyyti.fi) vietetään 26.-30.10. Viikko on Digi- ja väestötietoviraston lanseeraama tapahtuma, joka kannustaa kansalaisia ja organisaatioita oppimaan ja edistämään kyberturvallisuutta sekä turvallisia työtapoja.
Haastankin kaikki blogini lukijat palauttamaan mieleen oman organisaation tietoturvaohjeet ja hyvät käytännöt sekä perehtymään digiturvallisuuteen viikon aikana. Tiedätkö esim. kenelle ja milloin pitää organisaatiossasi ilmoittaa, jos sinulla on tietoturvaepäily? Kyberturvakeskus myös tarjoaa erilaisia tietoturvaan liittyviä ohjeita ja oppaita (kyberturvallisuuskeskus.fi) yksityishenkilöille, yrityksille ja tietoturva-ammattilaisille, joihin kannattaa tutustua.
Teijo Peltoniemi
osastonjohtaja, arkkitehtuuri ja tietoturva
Ilmarinen
Lisätietoja:
- Digiturvaviikko (lyyti.fi)
- Syyskuun Kybersäätiedotus (kyberturvallisuuskeskus.fi)
- Tutustu Ilmarisen tietoturvaan
- Tutustu Ilmarisen tietosuojaan
- Artikkeli - Kuukauden asiantuntija: Teijo Peltoniemi
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.