Kiinnostu, kuuntele ja ole läsnä
Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Etera yhdistyivät 1.1.2018. Viime vuosi oli minulle Eteran toimitusjohtajana erikoinen. Alkuvuoden aikana neuvottelimme pienessä piirissä varsinaisen työn rinnalla yhdistymisestä. Vuorokauteen ei tullut lisätunteja, vaikka kuinka niitä kaipasin. Kollegoilleni tuli varmasti mieleen vuoden aikana: ”Mitä tuo kaveri oikein puuhaa?” En ollut niin paljon paikalla kuin ennen. Silloin kun olin paikalla, en ollut läsnä. Ajatukset olivat muualla.
Minulla oli onneksi luottamuspääomaa sen verran, että haastavasta ajasta selvisimme työyhteisönä melko vähäisin vaurioin. Mutta kyllä asetelmassa oli aineksia luottamuksen murenemiseen. Talousihminen minussa näkee tässä ilmiselvän ja merkittävän riskin. Mikään ei laske tuottavuutta asiantuntijayrityksessä yhtä nopeasti kuin keskinäisen luottamuksen menetys. Ja kun luottamuksen kerran menettää, sitä on todella vaikea, ellei mahdotonta, enää palauttaa entiselleen. Sen verran tästä vuodesta jäi arpea, että oli helppo valita lupaus vuodelle 2018: olen enemmän läsnä.
Uskon, että viime vuodesta on mahdollista oppia. Kuitenkaan se, että tiedon tasoja on monia, ei ole yrityksessä mitenkään erikoinen tilanne. Tämä ei koske pelkästään yritysjohtoja yrityssalaisuuksineen vaan myös kaikkia asiantuntijoita, joilla omalla alueellaan on syvempi asiantuntemus kuin kenelläkään muulla yrityksessä. Esimies ei todennäköisesti ole yhtä kova osaaja kuin järjestelmän syväasiantuntija.
Johtamisen ja esimiestyön rungoksi nousevatkin yhä enemmän ihmiset eli yksilöiden huomioiminen, ei niinkään asiantuntemus tai asioiden työnjohto. Tällainen johtaminen ei onnistu, ellei ole ihmisistä kiinnostunut ja ole läsnä siellä missä he ovat.
Aivan yksiselitteistä tämä ei tietenkään ole. Keskustelin viime vuonna työtilojen kehittämisestä kesätyöntekijäryhmän kanssa. Häpeän vieläkin, että minulla kesti jonkin aikaa ymmärtää, että he kommentoivat sähköisiä työtilojamme, eikä sitä, mitä minä tällä sanalla ensimmäiseksi ajattelin. He olivat tietenkin oikeassa. Etätyötä tekevässä organisaatiossa toimiva sähköinen työtila on yhtä tärkeä asia kuin fyysiset työtilat. Tämän täytyy näkyä johtamisessakin.
Elämme kaikki yhä erikoistuneemmissa informaatiokuplissa, joissa viestit menevät ristiin ja sanojen merkitykset muuttuvat tahattomasti tai tahallisesti. Luottamuspääoma on vaarassa mureta.
Tämän kehityksen edessä ei kannata jäädä passiiviseksi, vaan miettiä keinoja vaikuttaa rakentavampaan suuntaan. Ainakin omalla työpaikalla ja omassa yhteisössä. Keino on melko yksinkertainen: ole kiinnostunut lähimmäisistäsi, kuuntele ja ole läsnä.
Stefan Björkman
varatoimitusjohtaja
Ilmarinen
Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Me pyysimme suomalaisia yritysjohtajia tekemään uudenvuodenlupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. Mikä on sinun lupauksesi?
Stefan Björkman
varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen Muut blogikirjoitukset kirjoittajaltaLisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.