Sairastuminen – niin arkista, niin henkilökohtaista
Terveyden heikkeneminen vaikuttaa paitsi ihmiseen itseensä, myös hänen lähipiirinsä ja työhönsä. Jokaisen kuntoutuspäätöksen takana on tarina työkyvyn heikkenemistä. Jokaisen kuntoutustarinan pääosassa on ihminen, joka kaipaa tukea ja ymmärrystä tilanteeseensa.
Minulla on vuosien kokemus kuntoutuksesta ja osatyökykyisten ihmisten kanssa työskentelystä. Ensimmäisen kosketukseni ammatilliseen kuntoutukseen sain tutkijan roolissa, missä tehtäviini kuului lukea kymmenien kuntoutujien tarinoita sairastumisesta, työskentelystä, perhe-elämästä sekä pärjäämisestä yhteiskunnassa työkyvyn heikentymisen aiheuttamien huolien ja rajoitteiden kanssa.
Nyt Ilmarisen kuntoutusasiantuntijana tarkastelen henkilön tilannetta jäljellä olevan työkyvyn sekä osaamisen summana. Ammatillisessa kuntoutuksessa täytyy toisinaan ihmisen osaamista kasvattaa, jotta saadaan jäljellä oleva työkyky käyttöön ja rajoitteet minimoitua. Tämähän on siis pelkää matematiikkaa – vai onko? En kuitenkaan voi unohtaa niitä tutkijana lukemiani kertomuksia, joissa pääosassa oli aikuisiällä sairastuva ihminen.
Terveyden horjuminen vaikuttaa koko elämään
Työkykyä horjuttava sairastuminen vaikuttaa voimakkaasti henkilön ja myös hänen lähipiirinsä elämään. Ajattele tilannetta, jossa osaat työsi, olet perustanut perheen ja kuljet elämän ruuhkavuosia päivitellen kiirettä ja pikkulapsivaiheen touhuja ystävien ja työkavereiden kanssa. Elämä soljuu ja töissä riittää kiirettä ja haastetta, välillä harmittaa esihenkilö, välillä kollega. Normimeininkiä.
Kunnes aivan vaivihkaa alat saamaan oireita, jotka vaikuttavat työskentelyysi ja muuhun elämääsi. Lopulta käyt lääkärissä, ehkä jonkun ystäväsi kehottamana. Tutkimukset alkavat, ja vaivat oireilevat vaihtelevasti. Koitat nukkua enemmän tai ottaa särkylääkkeitä. Joku tarttuu herkemmin alkoholiin. Jos harrastuksia oli, ne jäävät jaksaaksesi paremmin töissä. Töissä on tärkeää pärjätä, mutta se käy vaikeammaksi.
Odottelet tutkimustuloksia, joihin lääkäri on lähetteen tehnyt. Jonotat erilaisissa sairaalan eteisissä tietämättä, mitä tuleman pitää. Joku virkailija on ystävällinen ja kertoo lisää, toinen on kiireisempi, eikä vastaa kysymykseesi. Seuraa päivien, viikkojen ja jopa kuukausien odotus. Epäilyjä. Pelkoa. Käyntejä eri lääkäreillä, jotka antavat erilaista tietoa. Työnantaja haluaa puhua kanssasi. Et ole kyennyt keskittymään töihisi. Puolisokin on ollut väsynyt ja keskittynyt omiin asioihinsa. Lapset sentään tuovat rutiinia elämään.
Kuntoutusasiantuntija kohtaa ihmisen
Lopulta saat kutsun työterveysneuvotteluun, missä ovat mukana työnantajan ja työterveyshuollon edustajat. Sairaslomalla olet ollut jo toista kuukautta, eivätkä epämääräiset ja vaihtelevat oireet ole hävinneet vaan voimistuneet.
Työterveysneuvottelussa ohjataan täyttämään kaavake, joka menee omaan eläkeyhtiöön. Lääkäri aikoo kirjoittaa jonkun lausunnon sinne myös. Kukaan ei vielä tiedä, mitä sitten tapahtuu. Lääkäri sanoo epäilevänsä, että pystytkö enää palaamaan entiseen työhösi. Esimies lupaa tutkia vaihtoehtoja ja palata asiaan. Kaikki ovat vakavia. Mistähän saat rahaa ja koska?
Tässä on yksi tilannekuvaus eläkeyhtiön ammatilliseen kuntoutukseen tulevasta asiakkaasta, jonka kanssa aloitamme matkan kohti parempaa työkykyä usein yhdessä palveluntuottajan kanssa. Näistä lähtökohdista kohtaan ihmisen ja työni eläkeyhtiön kuntoutusasiantuntijana alkaa.
Sinikka Grönfors
kuntoutusasiantuntija
Ilmarinen
Lue lisää
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.