Tieto tulevasta eläkkeestä on hyvä lääke pelkoon
Tuoreen EVAn kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaista näyttää pelkäävän, että eläkejärjestelmä on romahtamassa. Näin ei ole käymässä. Järjestelmää on kehitetty vuosikymmeniä, ja se on rakennettu niin, että ansaitut eläkkeet maksetaan.
Väestön ikääntymisestä johtuvia maksupaineita on torjuttu eläkeikää nostamalla, eläke-etuuksia muuttamalla ja tarvittaessa eläkemaksuja korottamalla. Rahastoitujen eläkevarojen sijoittamisesta huolehtivat ammattilaiset; tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti.
Suurin osa luottaa eläkejärjestelmään
Viime vuonna Eläketurvakeskuksen eläkebarometri kertoi, että suurin osa (67%) suomalaisista luotti eläkejärjestelmään. Eniten eläkejärjestelmään luottavat eläkeikäiset ja eläkeikää lähestyvät 50–64-vuotiaat, kun taas nuorista ja keski-ikäisistä vain reilu puolet piti eläkejärjestelmää täysin tai osittain luotettavana.
Keskustelu syntyvyyden laskusta on ymmärrettävästi lisännyt huolta tulevista eläkkeistä. Jos syntyvyys jää nykyiselle tasolle, kohdistuu eläkemaksuihin nousupaineita viimeistään 2050-luvulla. Uudistustarpeita on ollut ja tulee jatkossakin olemaan. Vahvuutemme on, että niistä kyetään yhdessä sopimaan. Kun seuraa eläkejärjestelmän uudistamisen tapaa vaikkapa Ranskassa, missä mellakoidaan kaduilla, voi vain todeta, että oma tapamme on ollut paljon parempi ja tuottanut paljon parempaa tulosta.
Samasta EVAn tutkimuksesta selviää, että suomalaiset suhtautuvat entistä positiivisemmin osakesäästämiseen. Tämä on hieno asia. On kannatettavaa, että ihmiset kerryttävät omia säästöjään ja sijoittavat itse. Talouden lukutaito on hyvä kansalaistaito.
Pelko on huono kannustin
Omaa tulevaa seniorivuosien toimeentuloa voikin parantaa omilla säästöillä ja sijoituksilla. Pelko eläkejärjestelmän romahtamisesta ei ole tähän kuitenkaan hyvä syy, koska eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa ja sillä on hyvät mekanismit huolehtia kunnostaan. Itse en usko, että kansalaiset saadaan lajittelemaan roskat pelottelemalla ilmastonmuutoksella tai ostamaan osakesäästötilejä puhumalla eläkeromahduksesta. Pelko ei ole pitkän päälle kestävä peruste.
Eläkkeen määrä kannattaa tarkistaa, niin omat ratkaisut perustuvat tietoon eikä pelkoon tai luulemiseen. Tiedon omasta eläkekertymästä ja arvion tulevasta eläkkeestä saa helposti verkosta, esimerkiksi Ilmarisen verkkosivuilta tai tyoelake.fi-sivustolta. Eläkkeen määrään voi itse vaikuttaakin, jos siitä kiinnostuu ajoissa. Työuraan liittyvät ratkaisut heijastuvat suoraan tulevaan eläkkeeseen. Vapaaehtoiset katkot eivät ole vain välivuosia ja miettimistaukoja, vaan myös luopumista tulevasta toimeentulosta. Kun eläkkeestä kiinnostuu vasta 55+ ikäisenä, vaikuttamisen mahdollisuudet ovat pienemmät.
Erityisesti yrittäjillä on harhaluuloja omasta eläkkeestään. Moni kuvittelee, että lakisääteisen eläkkeen taso kannattaa säätää minimiin ja säästää itse muilla keinoin. Indeksin arvoa ei ymmärretä ollenkaan, eikä sitä kuinka suuri vaikutus eläkkeen työtulolla on myös muuhun sosiaaliturvaan.
Pidä huolta pääomastasi. Iso osa sitä on työurasi.
Sini Kivihuhta
varatoimitusjohtaja, Ilmarinen
-
J.Hämäläinen 14.1.2020 klo 18.17
Pelko on viisauden alku. Toinen seikka on eläkkeen määrä. On ajanhaaskausta tutkia mikä on oman eläkkeen taso euroissa aikanaan. Ainut millä on merkitystä on eläkkeen ostovoima ja toisaalta oma rahan tarve esimerkiksi hoitokulujen kattamiseksi tai asunnon remontoimiseksi. Suurin osa suomalaisista eläkkeellä olevista saa aivan liian pientä eläkettä. Minimitaso, jolla elää melko terve vanhus omistusasunnossa kohtuullista elämää on 2.500€/kk netto.Vastaa kommenttiin
- JOK 15.1.2020 klo 13.48
"Minimitaso, jolla elää melko terve vanhus omistusasunnossa kohtuullista elämää on 2.500€/kk netto." Suomessa tuo on sellainen eläketaso, että se on jo lähellä sitä noin 4000€/brutto raippaverotasoa. Mitä tuohon 2500 neton terveeseen yksinäiseen vanhukseen tulee, niin eikös 2.500€/kk ole Suomessa bruttomediaani palkansaajille? Useimmissa tapauksissa sillä pitää elättää jopa puoliso ja lapset asuntolainojen maksamisen ohella.Vastaa kommenttiin
- JOK 15.1.2020 klo 13.48
-
Joonas 15.1.2020 klo 06.03
Hah! Toimija 1: "Eläkejärjestelmä ei takaa toimeentuloa suurten ikäluokkien jälkeisille sukupolville." Toimija 2: "Kylläpäs takaa!" Sillä lailla, onpa nyt luottavainen olo.Vastaa kommenttiin
-
Koopee 15.1.2020 klo 08.46
Maksat eläkevakuutusta 100e kuussa niin sinulle karttuu omaeläkettä 1,5e kuussa. Pitää olla sitten joskus 66,6 vuotta etäkkeellä jotta saa omansa pois. Mahtaako joku vetää välistä?Vastaa kommenttiin
- Jari Ojala 15.1.2020 klo 10.28
Taitaa nyt mennä vähän puurot ja vellit sekaisin?Vastaa kommenttiin
- Jorma Ruotsalainen 19.1.2020 klo 15.52
Siitä miinus verot pois. Eli jo verotetuista tuloista maksat eläkevakuutusta , josta lopuksi vielä veroa---Vastaa kommenttiin
- Jari Ojala 15.1.2020 klo 10.28
-
Laskutaitoinen yrittäjä 15.1.2020 klo 09.05
Yli 50-vuotiaana yrittäjänä päädyin siihen, ettei eläkemaksun maksaminen kannata vaan paremman tuoton saan sijoittamalla säästyvät varat yrityksen kautta. Miltä kuulostaa seuraavanlainen sijoitus? Sijoitat 55-vuotiaana 10 vuotta joka vuosi 10.000 euroa säästöön yhteensä 100.000 euron potti siis. 65 vuotiaana sinulle maksetaan tästä potista kuukausittain 463 euroa loppuelämäsi ajan (Varman laskurista). Ilman mitään reaalituottoa potti riittäisi n. 18 vuotta. Kun miehen elinajanodote 65-vuotiaana on vähemmän niin eläkejärjestelmä ei hääviä tuottoa anna. Todennäköisesti en siis välttämättä saa ostovoimakorjattuna edes euroa eurosta. Toki yel-vakuutukseen liittyy oikeus saada myös päivärahaa sairaspäiviltä ja työkyvyttömyyseläkettä. Mahdollisesti myös pientä perhe-eläkettä lapsille ja vaimolle. Vastaavasti omaan eläkepottiin tehdyt säästöt (lähes 100 % varmuudella parempine tuottoineen) jäävät minulta perintönä toisin kuin eläkejärjestelmään tekemäni sijoitukset, jos kuolen ennen kuin olen potin käyttänyt. Näitä asioita arvottaisi luultavasti toisella tavalla, jos olisi nuoren perheen pääasiallinen elättäjä ilman mitään kertynyttä varallisuutta tai muuta vakuutusturvaa. Lisäksi luotan itseeni enemmän kuin eläkejärjestelmään, vaikka toki uskon että perustoimeentulon varmistavan määrän saisinkin eläketuloa.Vastaa kommenttiin
-
Olli 15.1.2020 klo 16.11
Bloggaaja sanoo: "Indeksin arvoa ei ymmärretä ollenkaan". Ymmärränkö asian oikein vai väärin, kuin oma ymmärrykseni sanoo että eläkeindeksi on korottanut ansaittuja eläkkeitä reaalisesti 8% viimeisten 22 vuoden aikana, eli reaalisesti keskimäärin 0,35% vuodessa? Onhan 0,35%/v tietysti aina enemmän kuin nolla, mutta ei se silti oikein vakuuta tämän systeemin ylivertaisesta mahtavuudesta.Vastaa kommenttiin
-
Markku Savikivi 15.1.2020 klo 20.25
Eläkejärjestelmä on kehitetty sellaiseksi, ettei ansaittuj eläkkeitä makseta. Se onko kyse ollut älyn puutteesta vai jostakin muusta, jää kunkin itsensä arvioitavaksi. Oma arvioni on se, että hyvätuloiset ovat keksineet heitä itseään suosivan järjestelmän. He elävät köyhempiensä siivellä ja käyttävät hyväkseen heidän ansaitsemiaan eläkkeitä. Tilastojen mukaan köyhät kuolevat aiemmin kuin ovat kerinneet kuittaamaan ansaitsemansa eläkkeet. Mutta hyvätuloiset elävät kauan senkin jälkeen, kun ovat kuitanneet ansaitsemansa eläkkeet. Edellä kuvattu tilanne vallitsi jo elinaikakertoimen käyttöönottoa. On väärin leikata pienituloisen eläkettä kertoimen avulla, koska hän ei muutenkaan saisi ansaitsemaansa eläkesummaa. Elinaikakerroin on virheellinen, koska se määräytyy vain syntymävuoden perusteella, vaikka sukupuolella ja tulotasolla on suurempi vaikutus elinaikaan. Jos pyrittäisiin oikrudenmukaisuuteen, niin nykyinen elinkaikerroin pitäisi kertoa tulotasoon perustuvalla korjauskertoimella ja edelleen sukupuoleen perustuvalla korjauskertoimella. Muuten ei päästä lähellekään sitä tavoitetta, että kukin saisi hyväkseen ansaitsemansa eläkkeen. Käytännössä pitäisi pienituloisen miehen korjatun elinaikakeroimen olla yli yhden ja hyvätuloisen naisen kertoimen pitäisi olla selvästi alle yhden. Muussa tapauksessa puheet eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta olisivat varsin vahvasti liioiteltuja. Eläkejärjestelmän korjaus vähentäisi tarvetta sosiaalisiin tulonsiirtoihin ja lisäisi maaseutukuntien pienistä eläkkeistä saamia verotuloja. Nyt verotuloja karkaa vauraitten kuntien himoeläkeläisille ja ulkomaillekin.Vastaa kommenttiin
-
Paavo Hammar 16.1.2020 klo 10.31
Verottaja on minultakin huijannut kansaneläkkeen -sen verot reilut viisitoista vuotta, mutta ei ole sitä myöntänyt Toki onhan se lain mukaista, kun on sellainen tehty. "Kaikki saavat" toitotettiin niin kauan kun rahaa kerättiin!!! Alkujaan ihan mukavan työeläkkeenkin ostosarvo on sikamaisella indeksijärjestelyllä tiputettu alle elinkulujen. Samalla kerätään edelleen sairausveroa entistä enemmän ja perustuslain vastaisesti eläkeläisiltä työssä käyviä enemmän. Kun on tullut vanhaksi ja tarvitsee vakuutuskorvauksia, niitä ei saa kuin taas lakisääteisesti kuin pienessä määrin. Vakuutusvero menee systeemin pyörittämiseen eikä sinne, mistä se kerätään.Vastaa kommenttiin
-
Hannu Meijer 18.1.2020 klo 09.34
Eläkeläisten suuri määrä voi vielä pelastaa suomen talouden. Eläkeläisten tulot tulevat eläkevakuutusyhtiön pörssisijoituksita ei valtion budjetista mutta eläkkeiden verotus on kireää suomessa. Lisäksi monella eläkeläisellä on myös omia sijoituksia jotka tuottavat osinkotulojen verotuottoja valtiolle.Vastaa kommenttiin
-
Jari Ojala 18.1.2020 klo 12.01
Linkistä voi katsoa, että ei se ihan noin yksinkertaisesti mene: https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ennusteet/tilastot/tyoelakkeiden-rahoitus/tyoelakejarjestelman-elakevarat-rahavirrat/Vastaa kommenttiin
-
eläkkeistä 20.1.2020 klo 20.04
"Omaa tulevaa seniorivuosien toimeentuloa voikin parantaa omilla säästöillä ja sijoituksilla. Pelko eläkejärjestelmän romahtamisesta ei ole tähän kuitenkaan hyvä syy, koska eläkejärjestelmämme on hyvässä kunnossa ja sillä on hyvät mekanismit huolehtia kunnostaan. Itse en usko, että kansalaiset saadaan lajittelemaan roskat pelottelemalla ilmastonmuutoksella tai ostamaan osakesäästötilejä puhumalla eläkeromahduksesta. Pelko ei ole pitkän päälle kestävä peruste." En tiedä, onko pelko kestävä peruste, mutta toimiva se on. Aika moni lajittelee nykyään roskat ilmastonmuutoksen pelon vuoksi, ehkäistäkseen tulevien ympäristöongelmien paisumista. Osakesäästötilejä on avattu jo nyt tammikuun päivien aikana enemmän kuin PS-tilejä on avattu koko historian aikana. Kansalaiset ovat jostain syystä toimineet, vaikka lukuisat finanssialan vaikuttajat olettivat, että osakesäästötilistä ei tulisi suosittua sijoitusmuotoa. Isoin kuluttajapankkiryhmä ei ole vielä edes avannut osakesäästötilituotetta asiakkailleen, eli potentiaalia osakesäästötilien määrän kasvuun löytyy vieläkin. Työeläkkeissä iso ongelma on mm. se, että YEL-eläkkeet ovat täysin rahastoimattomia. Niitä maksetaan sitä mukaa kun työikäiset maksavat eläkemaksujaan käytännössä suoraan eläkeläisille. Eläkemenot ylittävät vuosittain kertyvät maksut, ja valtio rahoittaa budjettirahoituksella tällä hetkellä loput YEL-eläkkeistä. Syntyvyyden romahdettua joidenkin vuosikymmenten päästä voi olla tilanne, jossa tämä epäsuhta YEL-järjestelmässä kasvaa ilman, että on seuraavaa sukupolvea, joka eläkkeet maksaisi. Mela-järjestelmä on siitä kai tunnetuin esimerkki: eläkeläisiä on jo vuosikymmeniä ollut siinä noin kaksinkertainen määrä eläkemaksuja maksaviin työikäisiin verrattuna. Näin on tuettu käytännössä yksityisiä työeläkeyhtiöitä, joilla vastaavasti on vuosikymmenten ajan ollut suhteessa väestöön vastattavana ylimäärä työikäisiä ja alimäärä eläkeläisiä suhteessa väestöön. Tämä on osaltaan mahdollistanut eläkerahastojen paremman kertymisen yksityisiin eläkeyhtiöihin samalla kun osa työeläkejärjestelmästä on vuosittain perustunut valtionrahoitukseen. Työeläkevakuuttajien sijoituskulut ovat vuosittain noin 1,6 miljardia euroa, eli noin 0,8 % sijoituspääomasta, mistä pääosa menee kolmansilta osapuolilta ostettujen sijoituspalveluiden palkkioihin/kuluihin (aihetta on kansantajuistanut esim. uutinen "Eläkeyhtiöiden isot sijoituskustannukset virtaavat ulkopuolisille" vuonna 2018 Kauppalehdessä). Se on huomattavan iso menoerä ottaen huomioon sen, että merkittävä osa sijoituksista on myös pitkäaikaisissa suorissa osakesijoituksissa ja suorissa korkosijoituksissa, joista ei juuri tällaisia menoja mene. Toisin sanoen osa sijoituksista on niin korkean kulun sijoituksissa, että keskiarvosijoitusmenot kohoavat tuolle tasolle. Kun huomioidaan korkoa korolle -ilmiö, pienetkin menot saavat esimerkiksi 50 vuodessa tuotot jäämään olennaisesti jälkeen siitä indeksistä, jonka tuottojen mukaista tuotto muutoin olisi. Tekemällä itse sijoitukset suoraan vaikkapa osakkeisiin tai indeksirahastoihin, ei kuluja minimoivilla itse sijoittavilla mene niin suuria kulueriä kuin mitä työeläkeyhtiöt nyt kuluttavat rahaa finanssiteollisuuden palkkioihin. Suomalaisilla eläkerahoilla rahoitetaan ilmeisesti mm. Luxemburgilaisten pankkiirien ja siellä vaikuttavien juristien isoja tuloja, joihin uppoaa vuosittain nykyisin varsin iso siivu vuosittain suomalaista eläkerahaa.Vastaa kommenttiin
-
Stella Polaris 22.1.2020 klo 08.32
SUURIN OSA LUOTTAA ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN !!!??? Paras veronmaksaja on valtiolle se joka maksaa koko elämänsä veroja (ruoka, polttoaineet, auto jne. jne.) ei saa verorahoilleen vastinetta edes paljon mainostetun perusterveyden huollon kautta, sekä lisäksi maksaa pikku tuloistaan kaikki kulut euroopan kolmanneksi kalleimmassa maassa elämisestä, ja muutama vuosi eläkeikää hän kuolee pois! On lottovoitto syntyä Suomeen? Suomi on nykyisin paras maa kaikille muille täällä oleville mutta ei Suomalaisille !!!Vastaa kommenttiin
-
Eläkeläinen 23.1.2020 klo 09.51
Verovelvetti ei lopu vielä eläkkeelle päästyäkään vaan kunta ja valtio jatkavat kansalaisten kurjistamista kuolemaan asti jonka jälkeen käyvät vielä perinnön ryöstöretkellä. Olisi kohtuus saada vähentää eläkeverotuksessa täysimääräisesti kotiavun kustannukset joista kotiapu maksaa verot.Vastaa kommenttiin
-
eläkkeistä 24.1.2020 klo 08.04
" Olisi kohtuus saada vähentää eläkeverotuksessa täysimääräisesti kotiavun kustannukset joista kotiapu maksaa verot." Noin juuri on saanut jo vuosien ajan tehdä. Eläkkeensaajien nettisivuilla todetaan asiasta: "Kotipalvelua ja niiden tukipalveluja on mahdollista saada sosiaalihuoltopalveluina arvonlisäverottomasti." "Julkisen toimijan asiakkailtaan perimät maksut sosiaalihuollosta ovat verottomia." "Yksityisen palveluntuottajan palvelut on mahdollista saada myös ilman arvonlisäveroa". "Edellytyksenä on asiakkaan sosiaalihuollon tarve eli toimintakyvyn alentuminen sairauden tai iän vuoksi". "Julkisen toimijan asiakkailtaan perimät maksut sosiaalihuollosta ovat verottomia". "Yksityisen palveluntuottajan palvelut on mahdollista saada myös ilman arvonlisäveroa. Edellytyksenä on asiakkaan sosiaalihuollon tarve eli toimintakyvyn alentuminen sairauden tai iän vuoksi." Lisäksi on mahdollista hakea kotiavun kustannuksiin myös kotitalousvähennystä verotuksessa, eli eläkeläisen on mahdollista saada palvelut sekä arvonlisäveroitta että saaden lisäksi tehdä myös kotitalousvähennyksen, jos kotiapupalvelut ovat tarpeen iän tai kunnon vuoksi.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.