Tiedätkö eläkkeesi määrän?

Kaksi kolmesta (67 %) suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) Eläkebarometri.

Kyselytutkimus mittaa suomalaisten eläketurvaan ja eläkkeisiin liittyviä käsityksiä vuosittain. Luottamus kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Eniten eläkejärjestelmään luottavat eläkeikäiset (87 %) ja eläkeikää lähestyvät 50–64-vuotiaat (74 %). Nuorista ja keski-ikäisistä reilu puolet pitää eläkejärjestelmää täysin tai osittain luotettavana. Viidenneksellä suomalaisista luottamusta on vähän tai ei lainkaan.

Eläkebarometrissä tutkittiin myös eläketurvan tuntemusta. Osoittautui, että eläketurva tunnettiin sitä paremmin, mitä korkeampi vastaajan ikä oli. Toisaalta tietämättömien osuus oli kaikissa ikäryhmissä melko suuri.

Kiinnostus omaa eläkettä kohtaan tuskin herää puhuttaessa ja luettaessa eläkejärjestelmästä, eläkevarojen miljardeista, sijoitustuotoista, eläkeyhtiöistä ja muista instituutioista. Se on sääli, kun karttuva eläke on kuitenkin monelle asuntovarallisuuteen verrattava, omaan henkilökohtaiseen elämään läheisesti liittyvä omaisuuslaji.

Ihmisiä kiinnostavat omat asiat, lähipiirin asiat ja toisten ihmisten asiat. Tämän tietävät myös kerronnan ammattilaiset: Jokainen juttu tai julkaisu, kertoi se kuinka yleisistä asioista tahansa, höystetään tarinoilla ihmisistä. Oikeiden ihmisten mielipiteet ja näkökulmat puhuttelevat. Eläkekin alkaa kiinnostaa yleensä siinä vaiheessa, kun asia on omakohtainen ja esitetty tieto henkilökohtaista.

Eläkkeen määrään voi vaikuttaa, jos siitä kiinnostuu ajoissa. Työuraan liittyvät ratkaisut heijastuvat suoraan tulevaan eläkkeeseen. Vapaaehtoiset katkot eivät ole vain välivuosia ja miettimistaukoja, vaan myös luopumista tulevasta toimeentulosta. Jos eläkkeestään kiinnostuu vasta yli 55-vuotiaana, mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat jo aika vähäiset. Eikä katuminen kannata!

Hyvä tarinankertoja alkaisi kertoa ihmisten eläkkeistä nyt ja tässä. Sitä en voi kuitenkaan tehdä. Kukaan tuskin haluaa olla esimerkkinä, ja tiedot kuuluvat todella vain jokaiselle itselleen. Sen sijaan voisimme tuoda eläketiedon tarjolle lähemmäs ja helpommin jokaisen itsensä nähtäväksi. Mutta minne? Vastaus on helppo löytää, kun seuraan ihmisiä metrossa ja bussissa: omaan puhelimeen. Kännykkä on luonteva väline kirjautua moniin palveluihin, joissa muutenkin jo hoidamme omia asioitamme.

Ruotsin suositussa minPension-palvelussa laskelmia tehdään ahkerasti. Ruotsissa eläke koostuu kolmesta eri osasta, eli palvelun mahdollistamiseksi tarvitaan monen toimijan yhteistyötä. Myös meillä Suomessa on aloitettu selvitys, miten oma henkilökohtainen eläketieto voitaisiin saada helpommin jokaisen käyttöön.

Sini Kivihuhta
varatoimitusjohtaja, Ilmarinen