Rakas tulorekisteri: Harmin paikka vai digiloikka?
Olen julkisesti tunnustanut rakkauteni tulorekisteriin. Tunnustuksen tein vuoden 2017 maaliskuussa.
Olen julkisesti tunnustanut rakkauteni tulorekisteriin. Tunnustuksen tein vuoden 2017 maaliskuussa. Tulorekisterin valmistelu alkoi jo vuonna 2013 Real Time Economy- hankkeessa ja Digitaalinen Suomi -visiossa. Nyt vihdoinkin 1.1.2019 tulorekisteri aloittaa toimintansa palkkatulojen osalta.
On aina tuskaa ryhtyä tekemään asioita uudella tavalla. Se on kuin yrittäisi kävellä takaperin. Saatat pohtia: Kuka idiootti tämän on suunnitellut vaikka entinen toimi kuin enkelikuoro? Siksi luulen, että tulorekisteri on aika monelle kuulostanut rasittavalta puristukselta. Kuitenkin kaikki työnantajat, jotka maksavat palkkoja, alkavat ilmoittaa maksetut palkat heti tai viimeistään viisi päivää palkanmaksusta tulorekisteriin. Ennen ilmoitukset tehtiin erikseen useisiin paikkoihin, joten prosesseja todella riitti joka lähtöön. Mutta homma toimi.
Digitaalisuus ratkoo isoja haasteita
Tulorekisterin myötä prosessi muuttuu: jo samalla kun palkat maksetaan, ne kannattaa myös ilmoittaa. Toiminta on pitänyt ajatella uusiksi aika monessa palkanlaskentaohjelmassa ja -prosessissa sekä tietysti myös jokaisessa yrityksessä. Olen tavannut monta palkanlaskijaa, jotka ajattelevat, että muutos on varsinainen monsteri.
Kuitenkin me olemme niitä samoja ihmisiä, jotka kokoonnumme taputtamaan, kun joku kehittää digi-innovaation, jolla voit tunnistaa unesi laadun, ruokasi koostumuksen tai jääkaappisi rasvaprosentin. Minusta digitaalinen Suomi ei ole vain mahdollisuus katsoa syvemmälle omaan napaan puhelimen avustamana, vaan mahdollisuus muuttaa suuria rakenteita ja ratkaista vaikeita miljarditason ongelmia. Miljardit ovat niitä rahavirtoja, jotka liikkuvat ansioihin liittyvässä sosiaaliturvassa. Yhden ihmisen tasolla kysymys on kuitenkin omasta toimeentulosta. Useimmille meistä se on tiukka paikka, kun sosiaaliturvaa tarvitaan apuun.
Huima loikka eteenpäin
Politiikassa tehdään sotea, mutta puhutaan jo sotusta, eli sosiaaliturvan uudistamisesta. Politiikan toimijat julkistavat omia perustulomallejaan ja keskustelua seuratessani minusta tuntuu, että vastikkeellisella ja vastikkeettomalla turvalla tarkoitetaan milloin mitäkin. Olen ollut yli 30 vuotta toteuttamassa osaa suomalaisten sosiaaliturvasta: työeläketurvaa, joka on perustoimeentulo 1,5 miljoonalle ihmiselle. Olen rekisteröinyt palkkoja, vahvistanut YEL-työtuloja, hoitanut sosiaaliturvan muutoksenhakua, ratkaissut eläkehakemuksia ja kuunnellut asiakkaita. Tällä kokemuksella seuraan alkavaa sosiaaliturvan uudistamista ja minusta on aivan mahtavaa, että ensimmäistä kertaa ikinä meillä (ja melkein koko Euroopassa), uudistus voidaan rakentaa oikean ajantasaisen tiedon varaan.
On se huima loikka eteenpäin, kun siirrytään arvioimisesta tietämiseen. Vuoden vanhoista tiedoista pari päivää tuoreisiin. On se valtava oikeusturvan parannus, kun asiat voidaan tehdä kerralla oikein. Tiedon käytettävyys mahdollistaa nopean käsittelyn ja sen eheys mahdollistaa kattavan oikeellisuuden. Kauniit periaatteet voivat nyt muuttua toteutukseksi, oikeaksi elämäksi, turvallisuudeksi. Sosiaaliturvaksi silloin kun sitä tarvitsee eikä vasta kuukauden päästä.
Olen yhä rakastunut tulorekisteriin. Ei sen kullanmurun tarvitse olla kaunis, eikä nyt edes alkuun ihana ja helppohoitoinen. Toivon vain, että ne jotka sen nyt saavat käsiinsä, sen antaman edun Suomelle, osaavat sen viisaasti käyttää!
Sini Kivihuhta
varatoimitusjohtaja, Ilmarinen
Lue lisää tulorekisteristä
Sini Kivihuhta
Varatoimitusjohtaja, vakuutus- ja eläkepalvelut Muut blogikirjoitukset kirjoittajalta-
Ritva Lehtonen 22.12.2018 klo 22.00
Perustulon tulisi tulla vastikkeellisena, sillä onhan se väärin, että nyt joillekin maksetaan kotiin ilmaista rahaa, joka työssäkäyviltä ja yrittäjiltä kerätään. Jos tuo perustulo maksetaan vain työtä vastaan työttömälle, opiskelijoille lukio ja toisenluokan opiskeluun ammattiin, aloittavalle yrittäjälle, sekä kotona lastaan hoitavalle alle 3v lapsen vanhemmalle, uskon, että raha säästyy muista sosiaalimenoista. Silloin jäisi pois työttömyyskorvaus, opintotuki, kotihoidontuki, starttiraha yrittäjälle. Kun samalla tuo tulo naksettaisiin riittävän suurena, eli 1500e/kk, sen positiiviset caikutukset toisivat lisää kasvua ostovoiman kasvun myötä. Pienet yritykset voisivat saada työntekijän tuolla peruspalkalla, jonka (Kela maksaa) se mahdollistaisi, myös heille lomat ja vapaapäivät, sekä toisi tulokseen kasvua. Vähentäisi lastenhoitopaikkoja ja siten kuntien vastuuta, kun lapsi saa olla kotona ekat vuodet. Tämä vähentäisi myös toimeentulotuen ja asumistuen menoja, sekä antaisi sen saajille tulevaisuuden uskoa ja oman kodin ja perheen mahdollustamusta ja sen kautta . Eli ehdottomasti pitäisi natsaa, mutta vain heille, jotka ottavat työn vastaan ja sitoutuvat työhön. Ei muut tulonsaajat tarvitse perustuloa, vain alle 1500e/kk ansaitsevat tarvitsisi tuon erotuksen, jotta voisivat tulla toimeen tuloillaan ilman sosiaaliturva.Vastaa kommenttiin
-
Askon poika 5.1.2019 klo 22.00
1970 - luvun loppupuolella käsiteltiin Korpilammen kokouksessa, jossa olivat mukana valtion, työnantajien ja palkansaajien edustajat, palkkatodistusasiaa. Päätettiin perustaa palkkatodistuskomitea, jossa pohdittiiin, missä muodossa palkkalaskelma tulisi olla, jotta se toimisi ansiotodituksena ja palkkatodistuksena viranomaiskäsittelyssä. Sopiva malli löydettiin ja työnantajat muokkasiva palkkalaskelmaa palkkatodistukseksi. Julkaistiin standardi palkkatodistuksesta, jonka mukaan tällaista palkkatodistusta viranomaisten tulisi käsitellä ansiotasoa mitattaessa, kun määritetään erilaisia julkisia etuuksia henkilölle. Kela ei vielä hyväksynyt käsittelyynsä uudistettua palkkalaskelmaa. Myös kuntien yhteistyöjärjestö julkaisi ohjeen ottaa käyttöön uusittu palkkalaskelma/palkkatodistus viranomaiskäsittelyssä. Toimiiko uusi rekisteri niin, että viranomaiset saavat käsittelyään varten tarpeelliset tiedot, kuten nykyisestä palkkalaskelma/palkkatodistuserittelystä ja riittääkö Kelalle tämä uusi rekisteri sairauspäivärahan määrittämiseksi? Jossakin kirjoituksessa mainittiin, että entisenlaista paperista palkkatodistusta ei tarvittaisi enään viranomaiskäsittelyssä.Vastaa kommenttiin
-
Anonyymi köyhä 8.1.2019 klo 22.00
Ritva Lehtonen nerokkuutesi on ylitsevuotavaa! Ja logiikka sumeaakin sumeampi. Mielestäsi on väärin jaella ilmaista rahaa työnsä menettäneille. Tämä raha on kuule kerätty jo heidänkin palkoistaan. Työttömyysvakuutusmaksu!!!! Eli VAKUUTUS työttömyyden varalle. Understand? Ehdotat, että tämä ilmainen raha pitääkin antaa yrittäjille, ilman vastiketta. Eli firmoille ilmaista työvoimaa rahoilla, jotka on työntekijöiltä palkasta kerätty. Oi aikoja oi tapoja!Vastaa kommenttiin
-
sini kivihuhta 8.1.2019 klo 22.00
Nimimerkille Askon poika: kaikki sairausvakuutuksen tarvitsemat tiedot eivät ole pakollisina ilmoitettavina tulorekisterissä, mutta yritys voi ilmoittaa niitä vapaaehtoisesti, jolloin niitä ei enää uudestaan kysytä. Kela hyödyntää tulorekisterin tietoja aina kun voi eli kyselyt työnantajille vähenevät varmasti. Tämä on siis yleiskuva.Vastaa kommenttiin
-
Heikki Hornborg 8.1.2019 klo 22.00
Pienyrittäjälle ja yhdistyksille tulorekisteri ei tuo hyötyjä, vaan mielettömän määrän lisätyötä verottajan rankkojen sanktioiden uhan alla. Samalla kustannukset nousevat merkittävästi. Tämä pitää korjata.Vastaa kommenttiin
- Miia Tuntematon 23.2.2019 klo 22.00
Ongelmia on aivan liikaa, sivustoille ei pääse päiväkausiin, pienten yrittäjien palkat vaativat jopa tuntien työtä. Kukahan tämän kaiken maksaa?Vastaa kommenttiin
- Juuso pieni yrittäjä 9.4.2019 klo 21.00
Ainoa myönteinen asia tulorekisterissä on se, että sen laatijat ovat viimein löytäneen hajun jota kohti edetä. Rekisteriä tulee kehittää niin, että työntekijän verokortin merkataan tulevaisuudessa yksi pidätysprosentti joka pitää sisällään verot, eläke ja vakuutusmaksut. Valtiolla on levänneinä toimijoita jotka sitten viran puolesta jakaa palkan lakisääteiset sivukulut oikeaan kohteeseen. Nyt julkinen hallinto on kipannut palkanmaksajille omat työnsä. Moni yritys pohtii nyt tuskaisena miten toimia. Itseään kunnioittavat yritykset harkitsevat jopa työllistämisen lopettamista sen verran vaikea ja älytön on tämä tulorekisteri.Vastaa kommenttiin
- Juuso pieni yrittäjä 9.4.2019 klo 21.00
- Juuso pieni yrittäjä 9.4.2019 klo 21.00
Ainoa myönteinen asia tulorekisterissä on se, että sen laatijat ovat viimein löytäneen hajun jota kohti edetä. Rekisteriä tulee kehittää niin, että työntekijän verokortin merkataan tulevaisuudessa yksi pidätysprosentti joka pitää sisällään verot, eläke ja vakuutusmaksut. Valtiolla on levänneinä toimijoita jotka sitten viran puolesta jakaa palkan lakisääteiset sivukulut oikeaan kohteeseen. Nyt julkinen hallinto on kipannut palkanmaksajille omat työnsä. Moni yritys pohtii nyt tuskaisena miten toimia. Itseään kunnioittavat yritykset harkitsevat jopa työllistämisen lopettamista sen verran vaikea ja älytön on tämä tulorekisteri.Vastaa kommenttiin
- Miia Tuntematon 23.2.2019 klo 22.00
Lisää aiheesta
Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus
Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.
Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.
Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.