Kahden ihmisen kädet köydellä, köydenveto. Kuvituskuva.
Blogit

Näkemättä potilasta?

Vakuutuslääkäreiden asema puhuttaa jälleen. Eduskuntaan on tulossa kansalaisaloite siitä, että vakuutuslääkärin pitäisi todistaa vääräksi hoitavan lääkärin johtopäätös. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila on kertonut perustavansa neuvottelukunnan tarkastelemaan vakuutuslääkärijärjestelmää.

Tulin aikanaan työeläkealalle juuri työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisutoimintaan. Ensimmäinen kysymys, johon sain perehtyä, oli tämä: kuinka te näkemättä potilasta voitte hylätä hänen eläkehakemuksensa? Olen vuosikymmenten ajan kohdannut yksittäisen ihmisen hämmennyksen ja vihaisuudenkin juuri tämän kysymyksen kanssa, ja ymmärrän hyvin, miksi asia ihmetyttää. Kysymys ei siis ole uusi, ja vastauksetkin ovat toistuneet jo vuosikymmeniä. Olemme esimerkiksi kertoneet, että:

– Hakijat eivät olisi samanarvoisessa asemassa, jos tuhannet lääkärit eri puolilla maata vaihtelevalla kokemuksella tekisivät tämän arvion.

– Tärkeintä ei ole hoitavan lääkärin mielipide, vaan henkilön terveydentila ja tutkimustulokset, jotka hän tarkoin kuvaa.

– Työkyky ja sairaus ovat eri asiat.

– Valtaosa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään.

Eläkeyhtiö ei hyödy hakemusten hylkäämisestä

Välillä kuulee väitteitä, että eläkeyhtiöt tekisivät kielteisiä päätöksiä siksi, että ne hyötyisivät siitä taloudellisesti. Tämä ei pidä paikkaansa. Työeläkeyhtiö ei tavoittele voittoa. Työkyvyttömyyseläkehakemus hylätään vain siitä syystä, että hakija ei täytä laissa asetettuja työkyvyttömyyden edellytyksiä.

Sen sijaan pitää paikkaansa, että työkyvyttömyys tulee kalliiksi ja sen torjuminen on kannattavaa niin työntekijän, työnantajan, työeläkejärjestelmän kuin koko yhteiskunnan näkökulmasta. Hyviä tuloksia on saatu aikaan ammatillisella kuntoutuksella: kymmenessä vuodessa kuntoutuspäätösten määrä on yli kaksinkertaistunut ja samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut viidenneksellä. Kuntoutujista noin 70 prosenttia palaa takaisin työelämään.

Vakuutuslääkärijärjestelmää on moni työryhmäkin pohtinut ja siihen on vuosien mittaan tehty parannuksia. Kielteisten päätösten perusteluihin on pyritty kiinnittämään huomiota, jotta eläkkeen hakija ymmärtäisi paremmin, miksi hakemusta ei ole hyväksytty. Varmasti kehittämistarvetta on edelleen. Olisi hyvä esimerkiksi pohtia, miten vakuutuslääketiede saadaan liitettyä nykyistä paremmin osaksi lääkäreiden koulutusta. Tosiasia kuitenkin on, että jossain pitää yhtenäisten kriteerien mukaan ratkaista, voidaanko työkyvyttömyyseläke myöntää vai ei. Tämä tehdään eläkelaitoksissa, jotka varmistavat, että ihmisiä tässä tärkeässä asiassa kohdellaan samanvertaisesti.

Luottamusta ja dialogia tarvitaan

Vaihtoehdoksi sille, että eläkehakemus ratkaistaan eläkelaitoksissa asiakirjojen perusteella, voisi esittää lähtemistä toiselle tielle: emme enää luottaisi näihin terveydenhuollossa tehtyihin hoitavien lääkäreiden ja asiantuntijoiden tutkimuksiin ja lausuntoihin, vaan itse tutkisimme jokaisen potilaan uudestaan. Pelkkä potilaan näkeminen ei paljon auta: työkyky on monimutkainen juttu, eivätkä kaikki sairaudet selviä ensi vilkaisulla, vaan tarvitaan monipuolisia tutkimuksia. Nyt niitä tehdään sairauden tutkimisen ja hoidon yhteydessä terveydenhuollossa jo ennen kuin eläkettä haetaan. Ilmarisessakin tämä uudelleentutkiminen voisi tarkoittaa jopa paria kymmentä tuhatta potilasta vuodessa. Aikaa kuluisi, samat tutkimukset tehtäisiin ihmisille moneen kertaan ja tulokset tuskin paljon muuttuisivat.

Pitkä työura antaa hienon mahdollisuuden vastata samaan kysymykseen neljällä vuosikymmenellä. Ainakin olen oppinut sen, että avointa dialogia tarvitaan ja ehkä myös vastaus vähän kehittyy.

Minusta vastauksen voikin tiivistää näin: se, että työkyvystä tai työkyvyttömyydestä voidaan päättää asiakirjojen perusteella, ei kerro epäluottamuksesta. Se kertoo luottamuksesta suomalaiseen terveydenhoitoon ja lääkärikunnan hyvään osaamiseen.

Sini Kivihuhta
Varatoimitusjohtaja
Ilmarinen

Onko työkykysi heikentynyt? Hae kuntoutusta. Tapoja on useita ja siihen saa lisäksi taloudellista tukea.

Työkyvyttömyyseläkettä voit saada, jos olet alle 63-vuotias ja kun työkykysi on lain mukaan heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan. Lue lisää työkyvyttömyyseläkkeestä.

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Blogit 25.2.2025

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita