Blogit

Ajelehtijana vai perämiehenä työelämän aalloilla?

Lehdet, verkkosivut ja sosiaalinen media ovat täynnä ajatuksia ja vinkkejä työelämän kasvavien vaatimusten aiheuttaman ylikuormittumisen varhaiseen havaitsemiseen ja siltä suojautumiseen. On hyvä, että työelämän vaatimuksista keskustellaan. Keskeinen ongelma tässä keskustelussa on käsitys työstä lähtökohtaisesti myrkyllisenä ja työelämästä vastakkainasetteluna, missä työ aina vaatii ja ihminen koittaa epätoivoisesti luovia oman jaksamisena äärirajoilla eteenpäin.

Tarvitsemmekin radikaalin näkökulman muutoksen. Sen sijaan, että mietimme, miten voisimme parhaiten suojautua myrkylliseltä työltä tai rajata sille altistumista, meidän pitää rakentaa työelämää sellaiseen suuntaan, jossa työ on aidosti hyväksi meille ja mielenterveydellemme. Tämä ei tietenkään tarkoita, että alamme kuvitella mustan valkoiseksi, vaan meidän pitää aktiivisesti nostaa esille, vahvistaa ja kehittää niitä asioita, jotka edistävät ja tukevat hyvinvointiamme. Tavoitteeksi pitää asettaa mielenterveyttä työn vuoksi, ei työstä huolimatta.

Työnantajilla on iso vastuu työelämän kehittämisessä, johtamisessa ja organisoimisessa. Työ ja työn vaatimukset pitää järjestellä ihmisen kokoisiksi ja epäkohdat on korjattava. Tämä kaikki tulisi tehdä yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Mutta vastuuta on myös meillä työntekijöillä. Esittelen tässä blogissa ja sen tulevissa jatko-osissa kolme keskeistä työntekijän vastuuta:

  1. Huolehdi omasta työkyvystäsi.
  2. Vaadi vuoropuhelua ja osallistu siihen.
  3. Keskustele vastuullisesti työelämästä.

 Huolehdi omasta työkyvystäsi

Työkykyä tuetaan osaamista kehittämällä, mutta myös tälle täytyy varata aikaa. Toisaalta pitää miettiä, tapahtuuko kaikki työkyvyn ja osaamisen kehittäminen työajalla. Oman työkyvyn huoltaminen, eli omasta terveydestä, vireydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen on ympärivuorokautinen ja kokonaisvaltainen tehtävä.

Työsopimuksessa sinä sitoudut tarjoamaan työnantajalle omaa osaamistasi, aikaasi ja työkykyäsi. Sinun vastuullasi on huolehtia parhaan kykysi mukaan esimerkiksi siitä, että olet töissä riittävän virkeänä. Tai jos et ole, sinun on kyettävä keskustelemaan tarvitsemastasi tuesta ja avusta työn suorittamiseen työnantajasi kanssa.

Työkyky on osaamisasia

Osaamisen merkitys kasvaa. Kyky oppia, omaksua ja soveltaa tietoa lisääntyy myös. Tämä osaaminen ja oppiminen sisältää sekä ammatillisen osaamisen että erilaiset työelämätaidot, kuten itsensä johtamisen. Lisäksi mielestäni pitäisi puhua myös työntekijän, eli sinun ja minun, työkykytaidoista. Näitä ovat elämänhallinnan taidot, itsetuntemuksen lisääminen, tunnetaidot ja ristiriitojen käsitteleminen.

Kun työtä tehdään yhä enemmän verkostoissa, ristiriitaisten ja alati muuttuvien vaatimusten keskellä, on pettymysten, vastoinkäymisten ja ristiriitojen käsittelykyky tärkeä taito. Erilaisten konfliktitilanteiden sovitteleminen ja ennaltaehkäiseminen muodostuu keskeiseksi taidoksi yhteistyön rakentamisessa, erityisesti itsenäisessä asiantuntijatyössä.

Resilienssi on keskeinen työelämätaito

Muutosjoustavuus eli resilienssi on keskeinen työelämätaito. Kyseessä on taito, jota voit kehittää mm. huolehtimalla omasta terveydestäsi, hyvinvoinnistasi sekä ihmissuhteistasi, vaalimalla myönteistä ajattelua, tunnistamalla omia vahvuuksiasi ja auttamalla toisia. Resilienssi kehittyy myös silloin, kun huomaat selviäväsi hankalista tilanteista. Tätä voit harjoitella käymällä läpi omia ja oman työyhteisön onnistumisia. Myös niitä arkisia.

Resilienssi ei ole ainoastaan yksilön ominaisuus, sillä myös hyvät työyhteisöt ovat resilienttejä. Pelkkää yksilön muutosjoustavuutta tukemalla saadaan pahimmassa tapauksessa aikaiseksi joukko itsenäisesti luovivia ja yksilöllisiä ratkaisuja toteuttavia sooloilijoita. Muista siis, että vastuu ei ole yksin sinulla. Kestävää, parempaa työelämää voidaan ainoastaan rakentaa yhteistyössä.

Simo Levanto
asiantuntijapsykologi, Ilmarinen
@shlevanto (twitter.com)

Kirjoitussarjan muut osat julkaistaan myöhemmin Ilmarisen blogissa.

Tutustu myös

  • Poimi vinkit työpaikkasi arkeen TyökykyAreenasta. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyriskin hallintaan.

Lisää aiheesta

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Blogit 25.2.2025

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä

Alkuvuosi on myös Ilmarisessa raportoinnin vastuuhenkilöiden kiireisintä aikaa, ja tänä vuonna työtahtiamme tiivisti entisestään markkinaympäristössä puhaltavat uudet tuulet. Ilmarinen julkaisi ensimmäisten yritysten joukossa helmikuussa 2024 Euroopan Unionin tuoretta kestävyysraportointi- eli CSRD-direktiiviä vastaavan kestävyysselvityksen, johon valmistautuminen oli aloitettu jo useaa raportointisykliä aiemmin.

Ilmarinen on etujoukoissa uudistamassa kestävyysraportoinnin käytäntöjä
Lisää ajankohtaisia artikkeleita