Pitkästy ja lorvaile lomalla, mutta muista palautuminen myös arkena
Raskaiden koronavuosien jälkeen monet odottavat jo taukoa töistä malttamattomana. Loma onkin hartaasti odotettu palautumisen ja virkistäytymisen mahdollisuus. Monen toiveena on paluu kohti normaalia rentoutuneena loman jälkeen.
Palautumiseen, eli psyykkisten ja fyysisten stressioireiden poistamiseen, on tarjolla monia hyviä keinoja. Osalle meistä palautuminen tapahtuu läheisten ihmisten kanssa aikaa viettäessä, mikä nyt koronatilanteen helpottuessa on toivottavasti taas helpompaa. Joillekin olennaisimpia keinoja rentoutumiseen voivat olla elämykset ja harrastukset, merkityksellisyyden kokeminen, riittävä yöuni ja lepo.
Irtaantuminen on keskeistä palautumiselle
Palautumisen kannalta tärkeitä psykologisia mekanismeja ovat rentoutumisen lisäksi psykologinen irtaantuminen eli ajatusten siirtäminen irti työstä ja työasioista, aikaansaaminen ja onnistumiset sekä hallinnan ja autonomian tunne.
Tutkimusten mukaan nimenomaan työstä ja työajatuksista irtaantuminen on yksittäinen oleellisin tekijä työkuormituksen ja stressioireiden välillä. Ilman sitä rentoilu, elämykset tai vapaa-ajan aktiviteetit eivät palauta. Siitä on siis hyvä aloittaa kokeilemalla jotakin seuraavista:
• Valitse, mitkä työt teet valmiiksi ennen lomalle lähtöä.
• Päätä 1–2 asiaa, joihin tartut heti palattuasi. Näin tekemättömät työt eivät rasita lomalla. Jätä lista työpöydälle odottamaan ja unohda sen sisältö lomasi ajaksi.
• Hyväksy se, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea valmiiksi. Työt jatkuvat loman jälkeenkin.
• Vaihda loman aluksi ympäristöä ja tekemisen kontekstia: ajattelua vaativasta työstä fyysiseen tekemiseen ja toisinpäin.
• Koska kuitenkin olet ajatellut lomaa työaikana, voit huoletta antaa välillä ajatusten harhailla myös työasioihin. Kirjoita ne ylös, niin pääset niistä eroon.
Jos ja kun aika käy pitkäksi lomasi aikana, olet onnistunut irtaantumaan. Hyvä merkki riittävästä palautumisesta on esimerkiksi työpaikan tietojärjestelmien salasanojen unohtuminen loman aikana.
Ruoki onnistumisia ja hallinnan tunnetta, uskalla olla jouten
Onnistumisen tunne tekee meidät onnellisiksi. Paras tapa tavoitella tätä tunnetta on asettaa omat tavoitteet ja suunnitelmat realistisesti ja jättää niihin sopivaa joustavuutta mukaan. Eli kannattaa pedata tilanne niin, että ainakin jossain suunnittelemassaan asiassa onnistuu varmasti.
Lomaa on hyvä suunnitella, muttei liian tiukasti. Voit esimerkiksi miettiä viisi asiaa, jotka haluat tehdä lomalla ja ottaa tavoitteeksi tehdä niistä mitkä tahansa kolme sen mukaan, mikä lomalla tuntuu hyvältä. Jos lomailet yhdessä muiden kanssa, keskustelkaa näistä yhdessä. Ottakaa vaikka tavoitteeksi, että jokaisen toiveista toteutetaan yksi.
Älä kuitenkaan aikatauluta kaikkea. Uskalla olla hyvällä omallatunnolla myös jouten. Mikäli omatunto alkaa kolkuttaa joutilaana olemisesta, olet todennäköisesti oikeilla jäljillä. Jatka siitä vielä hieman eteenpäin.
Se, mitä teet lomien välillä, on tärkeämpää kuin se, mitä teet niiden aikana
Tutkimusten mukaan työntekijän hyvinvointi paranee keskimäärin kahdeksan päivän ajan loman alettua. Lyhyestäkin lomasta on siis hyötyä hyvinvoinnille. Toisaalta loman vaikutusten on todettu haihtuvan noin 1–2 viikon aikana loman päättymisestä. Joskus omasta valinnasta ja toisinaan olosuhteista johtuva loman pilkkominen muutamaan jaksoon voi olla hyvin toimiva idea.
Erityisesti kannattaa huomioida, että onnistunutta lomaa tärkeämpää on kiinnittää riittävästi huomiota palautumiseen lomien ulkopuolella. Irtaantuminen, hallinnan tunne ja onnistumiset ovat erityisen tärkeitä työpäivän aikaisissa tauoissa, vapaa-ajalla ja viikonloppuisin. Älä jätä kaikkea vain lomakortin varaan.
Rentouttavaa lomaa!
Simo Levanto
asiantuntijapsykologi
Ilmarinen
@shlevanto
- Haastamme sinut rakentamaan kanssamme huomisen työkykyä. Saat meiltä uusia ideoita, tutkittua tietoa ja arjen työkaluja työkykyjohtamiseen ja työkykyriskin hallintaan. Tutustu TyökykyAreenaan.
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.