Senioreille oma ikäneuvola?
Terveystarkastuksilla on Suomessa pitkä ja kunniakas perinne. Arkkiatri Arvo Ylppö rakensi ja organisoi suomalaisen neuvolajärjestelmän, jonka vaikutus lapsikuolleisuuden vähentymisessä on ollut vertaansa vailla. Yhä edelleen pienet ja kasvavat lapset käyvät kasvun ja hyvinvoinnin seurannassa sekä saavat rokotuksissa hyvän vastustuskyvyn lapsuuden vakavia tartuntatauteja vastaan.
1970-luvun alussa työnantajille tuli velvollisuus järjestää työterveyshuollon palveluita työntekijöille. Tuolloin määrättiin lailla työpaikan turvallisuuden, erilaisten työpaikan vaarojen ja altisteiden kartoittamisen velvollisuus. Työterveyshuollon toiminnan seurauksena mm. vakavat asbestisairaudet ja keuhkojen työperäiset pölysairaudet on estetty ja mahdollisten sairauksien puheamista on seurattu. Harva työ enää sisältää altistumisen vaaraa terveyttä vaarantaville melulle, aineille, säteilylle tai mikrobeille. Työpaikat ovat muuttuneet turvallisiksi ja terveellisiksi.
Tavallisten kansantautien ja sairauksien hoito on kehittynyt lääketieteen tutkimuksen seurauksena. On syntynyt uusia hoitoja, lääkkeitä ja toimenpiteitä. Monia vakaviakin sairauksia voidaan lievittää, hidastaa ja jopa parantaa kokonaan, kunhan sairaus tunnistetaan riittävän varhain. Hyvä esimerkki on sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy. Sepelvaltimotaudin riskitekijät on mahdollista tunnistaa terveystarkastuksessa ja estää sairauden kehittyminen terveellisellä ravitsemuksella ja lääkehoidoilla. Tarvittaessa tukkeentuneet sydämen sepelsuonet voidaan avata pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksilla. Myös syövän hoito on tehostunut ja syöpäsairauksen paranemisen ennuste kehittynyt huimasti viime vuosina. Uusilla syöpälääkkeillä taudin kulku voidaan pysäyttää pitkäksi aikaa tai jopa parantaa kokonaan. Mitä aiemmin oireet on tunnistettu ja diagnoosi selvillä, sen tehokkaampi hoito on.
Terveydenhuollon kehittyminen näkyy konkreettisesti eliniän pidentymisenä. Sukupolvi toisensa jälkeen elää pidempään. Erityisen hyvä uutinen eliniän pidentymisessä on se, että olemme saaneet lisää nimenomaan toimintakykyisiä ja aktiivisia elinvuosia. Hoivan tarve ja sairastamisen aika seniori-ikäisellä ei nimittäin ole pidentynyt. Länsimaissa onkin iso joukko vireitä ja toimeliaita eläkeläisiä. Tätä kuvasti mm. tuore Ilmarisen Vanhuuseläkeläisten vointi ja vire -tutkimus, jonka mukaan neljä viidestä vanhuuseläkkeelle siirtyneestä koki vointinsa ja vireeksi kaikin puolin hyväksi.
Eläkkeelle siirtyminen merkitsee kuitenkin valitettavan usein säännöllisten terveystarkastusten päättymistä. Nyt on aika avata terveystarkastusten historiaan uusi lehti. Lasten ja työikäisten terveystarkastusten jatkumoksi tarvitaan vireille mutta vanheneville eläkeläisille systemaattisia terveydenhuollon ylläpitäviä palveluja. Kokonaisuutta voisi nimittää vaikkapa ikäneuvolaksi. Tavoitteena on huolehtia paremmin vanhenevan väestön terveydestä, kartoittaa yksilökohtaiset riskit, tarjota räätälöityjä seulontatutkimuksia ja madaltaa oireiden perusteella käynnistettävien tutkimusten aloittamista. Julkisen terveydenhuollon ohella myös yksityiset sote-alan palveluntarjoajat voisivat ottaa vastuuta tästä kasvavasta asiakaskunnasta.
Maailman muuttuessa resurssit kannattaa suunnata sinne, missä on tarvetta ja mahdollisuuksia parantaa kansanterveyttä. Säännöllisillä ja ennaltaehkäisevillä terveystarkastuksilla on mahdollisuus lisätä hyviä ja toimintakykyisiä vuosia seniori-ikäisten elämään.
Seppo Kettunen
ylilääkäri, Ilmarinen
Lue lisää vanhuuseläkkeestä.
Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai reilua, että siitä edes vähän tykkäisi. Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.
-
Maria Hemiö 19.2.2018 klo 22.00
Ikäneuvola on erinomainen ajatus! On ollut mielessä vuosia. Ikäihmiset hyötyisivät merkittävästi tahosta jossa heidät ja heidän terveydentilansa tunnetaan hyvin. Tämä mahdollistaisi nopean puuttumisen tilan heiketessä - joko tarv. terveydelliset tutkimukset tai asumisen-, kotihoidon tms tukitoimen. Neuvolatoiminnan tulisi tukea terveyttä ja hyvän elämän jatkumista itsenäisenä toimijana mahdollisimman pitkään. Ikäneuvolsn kautta asiakkaita kyettäisiin myös luontevasti ohjaamaan käyttämään 3.:nnen sektorin palveluita.Vastaa kommenttiin
-
Saana 19.2.2018 klo 22.00
Ainakin kotikunnassamme on jo ikääntyneille ihmisille neuvolapalvelut. Eli sinällään ei uusi ajatus, tosin kannatettava sellainen. Nykyään tosin ei tunnu olevan ylimääräistä rahaa terveyden edistämiseen monessakaan paikassa.Vastaa kommenttiin
-
Anneli 19.2.2018 klo 22.00
Omassa kunnassani ikäneuvola on toiminut jo vuosia, mutta valitettavasti toimintaa puretaan ja muutetaan poispäin terveyttä edistävästä ja ennaltaehkäisevästä työstä ja tilalle on tuotu sosiaalipuolen toimintoja. Eli vuosien hyvän työn ja toiminnan aika on ohi ja ikäihmiset jälleen kerran vailla terveyttä edistävää ohjausta ja mm. terveystarkastuksia.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.