Olisinko onnellisempi yrittäjänä?
Printterin laulu. Klemmarit ja nitojat. Oma huone. Ei kännykkää, ei somea, ei pikaviestisovelluksia. Sellaista oli työelämä ennen, ja se kuulostaa ihanalta. Mielenterveyden häiriöt ovat vallanneet tilaa työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolotilastoista. Onko vika työelämässä? Ja olisiko meillä työntekijöillä opittavaa yrittäjiltä?
Nuoret naiset myrskynsilmässä
Vuosi alkoi huonoilla uutisilla: työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kääntyi kasvuun. Mielenterveyden häiriöt olivat yleisin syy Ilmarisen myöntämille työkyvyttömyyseläkkeille. Näin on ollut jo monta vuotta. Erityisesti nuorten jaksaminen huolettaa, sillä alle 35-vuotiaiden hakemusmäärät kasvoivat juuri mielenterveyssyistä.
Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyssyistä eniten työkyvyttömyyttä aiheuttaa masennus. Ja se ajaa huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä ulos työelämästä. Myös mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat ovat yleistyneet (kela.fi), etenkin naisilla. Nuorten naisten sairauspäivärahat ahdistuneisuushäiriön vuoksi ovat peräti viisinkertaistuneet parissa kymmenessä vuodessa (sosiaalivakuutus.fi).
Tuntuu, että nuoret naiset ovat myrskynsilmässä.
Missä on vika?
Tiedon määrä ja saatavuus kirittävät tahtia jokaisella elämän alueella. Kun kuuntelen tarinoita kolmenkymmenen vuoden takaisesta konttorista, kadehdin sitä, että paperipinon takana olisi varmaan ollut enemmän aikaa ajatella. Olen melko varma, että tiedon hallitsematon ryöppyäminen ruuduillemme joka hetki ei ole tervettä.
Syitä mielenterveyden oireilun lisääntymiseen onkin löydetty sellaisista nykymenon lieveilmiöistä kuten työelämän kuormittavuus, nuorten suorituspaineet, vanhemmuuden vaatimukset ja some (hs.fi). Ilmiötä selittää sekin, että – toisin kuin ennen – mielenterveydestä voi nykyään puhua. Stigma on hälvennyt, joten apua uskalletaan pyytää ja antaa.
Meneekö yrittäjäsiskoilla paremmin?
Yhdysvaltalaisraportin mukaan yrittäjät ovat työntekijöitä onnellisempia (forbes.com). Itsensä työllistäjät valtameren takana onnistuvat viettämään aikaa perheen kanssa ja saamaan elämästä enemmän irti. Syitä itsensä työllistämiseen ovat intohimon seuraaminen sekä merkityksellisen ja itselle mieluisan työn tekeminen.
Onko Suomessa samoin?
Kun kysyimme Ilmarisen somessa, tukeeko yrittäjän työ mielenterveyttä, vastaajista yli 80 prosenttia totesi, että ei tue. Ehkä kysymyksen asettelu oli huono. Tilastokeskuksen yrittäjätutkimus löysi nimittäin toisenlaisia viitteitä (stat.fi). Kun yrittäjiä pyydettiin arvioimaan työkykyään asteikolla yhdestä kymmeneen, keskiarvo oli komea 8,2. Erityisen hyväksi työkykynsä kokivat naisyrittäjät. Heidän tyytyväisyytensä ja innostuksensa työhönsä oli suorastaan silmiinpistävää verrattuna palkansaajanaisiin.
Mitä sanovat työkyvyttömyystilastot?
Katsotaanpa tilastoja Ilmarisen myöntämistä työkyvyttömyys- ja kuntoutustapauksista viime vuosilta.
Ikä on selkeä jakolinja. Nuorilla ihmisillä yleisimpiä syitä työkyvyttömyydelle ovat mielenterveyden häiriöt, vanhemmilla puolestaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä muut sairaudet. Tämä koskee sekä työntekijöitä että yrittäjiä ja niin naisia kuin miehiäkin.
Jos ikää ei oteta huomioon, pääosin yleisin syy naisyrittäjien työkyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kun taas naispalkansaajilla yleisin syy ovat mielenterveyden häiriöt. Syy eroon voi yksinkertaisesti olla ammattiryhmän ikärakenne: selkeästi suurin osa naisyrittäjien työkyvyttömyystapauksista menee yli 50-vuotiaille. Naisyrittäjien tilastot ovat lisäksi alttiita heilahteluille, sillä työkyvyttömyystapauksia on varsin vähän. Tilastoista emme siis viisastu.
Terveisiä myrskynsilmästä
35-vuotiaana äitinä ja asiantuntijana tunnen välillä olevani myrskynsilmässä. Elämä on tällä osuudella hieman päällekäyvää. Työelämä ja lapsiperhearki ovat vauhdikas pari, jonka tahdissa välillä väsyy väistämättä. Taustamusiikkina soivat epämääräiset odotukset, jotka – kuviteltuja tai eivät – tuntuvat kuluneen kiinni naisten mielenmaisemaan.
Auttaisiko yrittäjäksi ryhtyminen? Mitä jos seuraisin intohimoani, olisin itseni pomo? Ajatuskin nostaa sykettä. Oman toimeentulonsa luominen tyhjästä vaatii kanttia. Ja vaikka se kutkuttava ajatus onkin, ei palkansaajan perusturva ole pikkujuttu – kuukausipalkka, vuosilomat, sairauslomat, työterveyshuolto. Ilmarisen ja Myryn taannoinen kyselytutkimus paljastikin, että suurin osa yrittäjistä porskuttaa ilman työterveyshuoltoa, ja kolmasosa tekee töitä sairaana, koska kotiin ei ole varaa jäädä. Niin hälyisää kuin konttorirotan elämä voikin olla, tarjoavat työntekijän perusturva ja työyhteisö myös suojaa myrskyltä.
Yrittäjä, mitä mieltä sinä olet?
-
Tietoisuus 2.9.2023 klo 06.52
Onnellisuus on päätös. Joten on aivan ihan sama mitä työtä ja yrittämistä suunnittelet, kunhan päätät vain olla onnellinen ensisijaisesti kokoajan. Bonuksena kun päätät olla onnellinen niin vedät puoleesi kuin magneetti asioita jotka ovat juuri sinun mielestäsi onnea.Vastaa kommenttiin
-
Merja Niininen 10.9.2023 klo 17.23
Onnellisuus ei ole päätös. Minut kiusasi 2 miespuolista kolleegaa ulos töistä- en vaan kestänyt enää sitä kiusaamisen ja vittuilun ja naureskelun määrää. He vielä uhkasivat kannella minusta ylöspäin jos kerron heidän touhuistaan. Naisista en tätä ole löytynyt vielä- onneksi.Vastaa kommenttiin
-
Tietoisuus 11.9.2023 klo 21.26
Edelleen, kärsimys on myös täysin oma päätös. Kunhan sinäkin Merja alat janoamaan vain henkistä kehitystä itsellesi niin tulet tiedostamaan tämänkin myös itsekkin.Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.