Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä
Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.
Työeläkelaitoksen näkökulmasta eläkepäätökset eli myönnöt tai hylyt ovat ammattitaitoa ja tarkkuutta vaativia tapahtumia, mutta harvemmin mietitään, mitä palvelujärjestelmässämme tapahtuu tai jää tapahtumatta ennen vakuutuslaitoksen käsittelyyn päätymistä.
Esimerkiksi mielenterveyssyistä eläköityvät ovat melko varmasti kärsineet mielenterveysongelmista jo vuosia tai ehkä vuosikymmeniä ennen eläkkeen hakua. Useimmiten he ovat olleet psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon piirissä ja toisinaan heille on järjestetty myös ammatillista kuntoutusta. Psykiatrisiin hoitoihin kuuluu tavallisesti lääkehoitoa ja jonkinlaista psykoterapiaa, mutta joskus myös muunlaisia hoitoja, kuten sähköhoitoa vaikeaan depressioon. Saatavilla olevan hoidon ajoituksella, laadulla ja muodolla on merkitystä.
Mielenterveyspalveluissa eri alueilla on eroja
Tino Karolaakso tutki tuoreessa väitöskirjassaan, paitsi sitä, ketkä tyypillisesti päätyvät mielenterveyseläkkeelle, myös sitä, miten palvelujärjestelmä vaikuttaa eläköitymisiin. Onnistutaanko jossain päin Suomea ehkäisemään eläköitymistä paremmin kuin toisaalla. Ja kyllä, alueilla ja niiden palvelujärjestelmillä on mielenterveyssyistä johtuvaan eläköitymiseen liittyviä eroja, jotka eivät selity kyseisten seutujen taloudellissosiaalisilla tai väestörakenteeseen liittyvillä tekijöillä.
Tutkimustulos ei ehkä äkkiseltään hätkäytä, mutta tarkemmalla miettimisellä kysymys on äärimmäisen tärkeästä asiasta. Näyttää siltä, että järjestelemällä tai kehittämällä mielenterveyspalveluitamme oikein, voimme ehkäistä sekä yksilöille että yhteiskunnalle hyvin merkittävää ennenaikaista eläköitymistä ja näin tukea mielen hyvinvointia.
Laatuun kannattaa panostaa myös mielenterveydessä
Meillä on siis aitoa tutkimusnäyttöä siitä, että mielenterveyspalveluita voidaan kehittää monimuotoisemmiksi ja ihmisiä paremmin hyödyttäviksi. Tino Karolaakson työssä nimenomaan monipuolisuus ja avohoitopainotteisuus näyttivät hyödyllisiltä eläköitymisen ehkäisemisessä. Matalampi riski eläköitymiselle havaittiin myös tarkasteltaessa palveluiden riittäviä henkilöstöresursseja. Tämän pitäisi jo sellaisenaan olla peruste panostaa mielenterveyspalveluiden laatuun, tuoreehkon kansallisen mielenterveysstrategian viitoittamassa hengessä.
Sami Pirkola
sosiaalipsykiatrian professori, Ilmarisen asiantuntijalääkäri
Lue lisää:
- Mielenterveyden häiriöt ja työkyky
- TyökykyAreena | Rakenna kanssamme huomisen työkykyä
- Työeläke | Eläkkeen eri vaihtoehdot
-
Kimmo Hoikkala 20.3.2024 klo 10.21
Hei! Miten yleistä on, että kuntoutustukihakemus muuttuu teillä Ilmarisella toistaiseksi voimassa olevaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi? Olisi mielenkiintoista tietää sekin, että vaikuttaako työkyvyttömyyseläkepäätökseen joskus myös työnantajan mielipide?Vastaa kommenttiin
- Ilmarinen / viestintä 22.3.2024 klo 06.59
Hei, eläkeyhtiölle ei tule yksiselitteistä tietoa kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke -hakemuksessa siitä, hakeeko henkilö määräaikaista vai pysyvää etuutta. Hoitava lääkäri suosittaa lausunnossaan, mihin asti hän ehdottaa hakijalle haettavaa etuutta. Tilastoa siitä, kuinka usein myöntöpäätös poikkeaa hoitavan lääkärin ehdotuksesta suuntaan tai toiseen, ei ole. Ilmarisen tuoreeseen vuosi- ja kestävyysraporttiin on koottu tietoa mm. työkyvyttömyyseläkepäätöksistä.Vastaa kommenttiin
- Kimmo Hoikkala 27.3.2024 klo 06.48
Kiitos vastauksestanne! Onpa erikoista, että tätä asiaa ei ole selvitetty.Vastaa kommenttiin
- Kimmo Hoikkala 27.3.2024 klo 06.48
- Vitut 22.4.2024 klo 23.26
Ei mitään kuntoututa vaa ensenmäiset parisattaa monntun laidalle ja kuula siskaan,eiköhän mielenterveys ja masennus paranisi ja ei muutakuin töihin.Vastaa kommenttiin
- Ilmarinen / viestintä 22.3.2024 klo 06.59
-
Ville Vallaton 21.3.2024 klo 01.29
Täällä ei haettu mitään tukea missään vaiheessa Mamman kanssa ku pantiin hynttyyt yhteen yli 40 vuotta sitten. Paiskittiin vain raakaa kokoaikaista palkkatyötä kummatkin vikisemättä yhteensä 90 vuotta ja kasvatettiin muksut yhdessä siinä sivussa täyspäisiksi aikuisiksi. Vetäydyttiin sitten samoihin aikoihin kumpikin täysille työeläkkeille terveinä. Pipipäitä oli kyllä ennenkin muttei niin paljon kuin nykyään. Raaka työ oli parasta terapiaa silloin niillekkin ja olisi varmaan tänäpäivänäkin ellei tää verotissistä imeskelyyn tottuneidrn vetelyksien päänsilittely olisi mennyt liian pitkälle. No, pääasia että Ilmarinenkin pyrkii nyt saamaan kaikki vetelykset takaisin sorvien ääreen tuomaan oman pienen panoksensa yhteiseen verokertymään. Eli poistumaan sieltä potentiaalisten ennenaikaisten syöttiläiden harmaasta massasta hyvissä ajoin vaikka sitten terapialla ja kuntoutuksella. Ja töihin heti ku päät taas kestää, kyllä jämpti on näin!Vastaa kommenttiin
- Hannu Nikunen 22.4.2024 klo 23.33
Nyt tulikerranki asiaa. Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja samalta pohjalta itsekin toiminut.Vastaa kommenttiin
- Hannu Nikunen 22.4.2024 klo 23.33
-
Reiska Korpinen 1.4.2024 klo 21.58
Käteinen oli oikeassa, ne tosiaan tienaa tällä jatkuvasti leviävällä pahoinvoinnilla. Eli eiköhän noi "mielenterveyspalvelutkin" ole jotain taloudellista toimeliaisuutta jonkun ekonomistin mielestä. Ja välistävetäjiä riittää siinäkin. Onneksi itsekkin pääsin terveenä eläkkeelle siitä hullunmyllystä.Vastaa kommenttiin
-
Ville Vallaton 3.4.2024 klo 23.43
Reiska, vikisemällä ei saa muutaku vikinää lisää elämäänsä. Suosittelen sunkin keskittymään vain oleiluun nyt täydellä työeläkkeellä. Nää nuoremmat ikäpolvet on menetettyjä jo suurelta osin. Itsekkin työvuosieni loppusuoralla huomasin että hullummaksi vaan systeemi menee eikä se enää paremmaksi siitä muutu. Ainoa mihin kyettiin mamman kans vaikuttaa oli omat pennut ja ne pärjää kyllä. Nyt jo kirjoittelevat lehdissä eläkkeisiin puuttumisesta, joten suosittelen sullekin vain samaa ku itelle ja mammalle jo vuosikymmeniä. Tienaa ja säästää jatkuvasti. Me lanserrattiin uudet säästöt just noiden pelkkien eläkeindeksi leikkaus uhkausten takia. Nettosäästö vuositasolla yhteensä 3500 euroa taas. Puskurit kannattaa rakentaa etukäteen aina eikä pääomiin kannata koskea koskaan. Eli tänkin asian voi tehdä vikisemättä. Ilmarinen hoitaa oman tonttinsa hienosti samallailla👍Vastaa kommenttiin
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.