Blogit

Monipuoliset mielenterveyspalvelut ehkäisevät ennenaikaista eläköitymistä

Käsittelemme Ilmarisessa viikoittain valtavan määrän ihmisten eläkehakemuksia ja olemme näin mukana ihmisten elämien dramaattisissakin käänteissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyminen on niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta murheellinen tapahtuma. Yleisimpiä syitä työkyvyttömyyseläkkeelle ovat mielenterveyden häiriöt. Tuoreen väitöstutkimuksen perusteella mielenterveyspalveluiden kehittäminen monimuotoisemmiksi voisi estää ennenaikaista eläköitymistä.

Työeläkelaitoksen näkökulmasta eläkepäätökset eli myönnöt tai hylyt ovat ammattitaitoa ja tarkkuutta vaativia tapahtumia, mutta harvemmin mietitään, mitä palvelujärjestelmässämme tapahtuu tai jää tapahtumatta ennen vakuutuslaitoksen käsittelyyn päätymistä.

Esimerkiksi mielenterveyssyistä eläköityvät ovat melko varmasti kärsineet mielenterveysongelmista jo vuosia tai ehkä vuosikymmeniä ennen eläkkeen hakua. Useimmiten he ovat olleet psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon piirissä ja toisinaan heille on järjestetty myös ammatillista kuntoutusta. Psykiatrisiin hoitoihin kuuluu tavallisesti lääkehoitoa ja jonkinlaista psykoterapiaa, mutta joskus myös muunlaisia hoitoja, kuten sähköhoitoa vaikeaan depressioon. Saatavilla olevan hoidon ajoituksella, laadulla ja muodolla on merkitystä.

Mielenterveyspalveluissa eri alueilla on eroja

Tino Karolaakso tutki tuoreessa väitöskirjassaan, paitsi sitä, ketkä tyypillisesti päätyvät mielenterveyseläkkeelle, myös sitä, miten palvelujärjestelmä vaikuttaa eläköitymisiin. Onnistutaanko jossain päin Suomea ehkäisemään eläköitymistä paremmin kuin toisaalla. Ja kyllä, alueilla ja niiden palvelujärjestelmillä on mielenterveyssyistä johtuvaan eläköitymiseen liittyviä eroja, jotka eivät selity kyseisten seutujen taloudellissosiaalisilla tai väestörakenteeseen liittyvillä tekijöillä.

Tutkimustulos ei ehkä äkkiseltään hätkäytä, mutta tarkemmalla miettimisellä kysymys on äärimmäisen tärkeästä asiasta. Näyttää siltä, että järjestelemällä tai kehittämällä mielenterveyspalveluitamme oikein, voimme ehkäistä sekä yksilöille että yhteiskunnalle hyvin merkittävää ennenaikaista eläköitymistä ja näin tukea mielen hyvinvointia.

Laatuun kannattaa panostaa myös mielenterveydessä

Meillä on siis aitoa tutkimusnäyttöä siitä, että mielenterveyspalveluita voidaan kehittää monimuotoisemmiksi ja ihmisiä paremmin hyödyttäviksi. Tino Karolaakson työssä nimenomaan monipuolisuus ja avohoitopainotteisuus näyttivät hyödyllisiltä eläköitymisen ehkäisemisessä. Matalampi riski eläköitymiselle havaittiin myös tarkasteltaessa palveluiden riittäviä henkilöstöresursseja. Tämän pitäisi jo sellaisenaan olla peruste panostaa mielenterveyspalveluiden laatuun, tuoreehkon kansallisen mielenterveysstrategian viitoittamassa hengessä.

Sami Pirkola
sosiaalipsykiatrian professori, Ilmarisen asiantuntijalääkäri

Lue lisää:

 

Mitä pidit jutusta?
Lisää tätä!
Peruskauraa
En ymmärrä
Ei kiinnosta

Lisää aiheesta

Blogit 20.3.2025

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän, mutta ikään perustuva syrjintä on yhä merkittävä ongelma suomalaisessa työelämässä. Syrjintä ei koske ainoastaan pitkän työuran tehneitä yli 55-vuotiaita, vaan myös nuoria, jotka kamppailevat työmarkkinoille pääsyssä. Suomella ei ole varaa jättää ketään työelämän ulkopuolelle.

Ensin liian nuori, sitten liian vanha – ei koskaan sopiva työelämään?

Blogit 11.3.2025

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Välillä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miten arvokasta on, kun työpaikalta löytyy todellisia työystäviä. Työystävyyksillä tarkoitan positiivista vuorovaikutusta ja työyhteisön tukiverkostoja. Nämä suhteet eivät vain lisää viihtyvyyttä, vaan niillä on yllättävän suuri merkitys myös yrityksen menestykselle.

Työystävyys rakentuu pienistä teoista, joilla on suuri vaikutus

Blogit 4.3.2025

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?

Miten työkyvyn johtaminen ja sosiaalinen vastuu ovat yhteydessä toisiinsa? Joidenkin mielestä työkyvyn johtaminen on aina vastuullista, kun taas jotkut kokevat, että heidän organisaatiossaan työkykyä johdetaan yhdellä osastolla ja vastuullisuustyötä toisella. Monet pohtivat, mitä kummallakaan on tekemistä yrityksen liiketoiminnan kannalta.

Työkyvyn johtaminen on osa sosiaalista vastuullisuutta – entä käytännössä?
Lisää ajankohtaisia artikkeleita