Lupaaminen on helppoa – luottamuksen menetät nopeasti
Lapsen muisti on joissain asioissa ilmiömäinen. ”Isä, sinä LUPASIT yllätyksen, jos tällä viikolla syön lautasen tyhjäksi ilman ylimääräisiä pyyntöjä”. Pienelle ihmiselle on tärkeää, että annettu lupaus myös pidetään. Lupauksen pitäminen lisää luottamusta ja lupauksen rikkominen aiheuttaa pettymyksen.
Lupaaminen on helppoa – lupauksen pitäminen on puolestaan vaikeaa. Poliitikkojen vaalilupausten seuraaminen onkin kansallinen urheilulaji. Monet meistä tekevät uuden vuoden lupauksia, kuten: ”liikun enemmän”, ”syön vain salaattia” ja ”kävelen aina portaita”. Uuden vuoden lupauksissa on se huono puoli, että ne tuppaavat unohtumaan. Tammikuun lopussa lautaselle eksyy pizzaa, viikoittaiset lenkit unohtuvat huonoon keliin vedoten ja kiireessä on ihanan helppo hypätä hissiin.
Me Ilmarisessa lupaamme hoitaa työeläkevakuuttamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Eläkevarat sijoitamme tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Eläkelupaus on lupaus siitä, että tulet saamaan sinulle kuuluvan eläkkeen.
Tänäkin vuonna lupaamme rakentaa parempaa työelämää. Kun töissä viettää lähes puolet aikuiselämästään, olisi kai kivaa, että siitä edes vähän tykkäisi. Luvattaisiinko siis yhdessä tehdä työelämästä parempaa?
Johtaja vaikuttaa suoraan siihen, miltä tuntuu tulla töihin. Siksi pyysimme suomalaisia yritysjohtajia tekemään tälle vuodelle lupauksia, jotka vahvistavat hyvää virettä heidän työpaikoillaan. HJK:n Aki Riihilahti lupaa olla läsnä ja hiljaa, jotta jokainen saisi omaa ääntään kuuluviin. Ilmarisen Pekka Puustinen lupaa, että pää kestää ja kroppa jaksaa niin kollegoilla kuin asiakkaillakin. Cuckoo Workoutin Veera Lehmonen lupaa palkata vain itseään fiksumpia, koska kaikessa ei voi olla hyvä ja kaikkea ei pysty itse tekemään. Vincitin Mikko Kuitunen lupaa, ettei työntekijöitä vituta tulla maanantaina töihin. Työn pitää myös antaa eikä pelkästään ottaa.
Mitä jos sinäkin tänä vuonna lupaisit jotain, jonka aiot myös pitää? Voisitko luvata jotain, joka tuo työkaverille hyvän mielen ja luo parempaa työelämää? Jos tekisit lupauksen julkisesti somessa tägeillä #Lupaus tai #Lupaus2018 ?
Minä lupaan töissä kuunnella työkavereitani paremmin ja olla töissäni järjestelmällisempi. Lupaan, etten hankaloita muiden työskentelyä jumittamalla omiin, urautuneisiin työskentelytapoihin. Lupaan kuunnella muiden ideoita ja ottaa niitä käyttöön. Lupaan asioita, jotka uskon voivani pitää. Parhaassa tapauksessa yllätän ja ylitän lupaukseni.
Samalla lupaan myös kuunnella lapsiani paremmin ja pitää heille esitetyt lupaukset. Tyhjiä lupauksia en halua tehdä. Lupaus on velka, joka on maksettava. Pidetyt lupaukset lisäävät luottamusta ja rakentavat parempaa fiilistä sekä kotona että työelämässä.
Sami Kelhä
viestintäpäällikkö, Ilmarinen
Twitter: @SamiKelha, LinkedIn
Millainen on sinun lupauksesi paremman työelämän rakentamiseksi? Katso video, syvenny lupaukseemme ja ota osaa haasteeseen: ilmarinen.fi/lupaus.
-
Josa Jäntti 3.1.2018 klo 22.00
Aikoinaan eläkkeelle siirtyville annettiin ymmärtää, että eläkkeesi on n. 60 % silloisesta palkasta - vähennettynä maksetuilla työeläkemaksuilla. V. 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi ( 80 % hinnat ja 20 % palkat) . V.1962 eläkejärjestelmän alkuvaiheessa eläke oli sidottu alkuperäiseen ja oikeudenmukaiseen palkkaindeksiin ja korotettaessa prosentit. Tätä vaativat silloiset ay - järjestöt. Myöhemmin indeksi muutettiin 50/50 indeksiksi ennen taitettua = v. 1996. Ennen indeksilain ( 1482/1995 ) voimaan tuloa silloinen sos. - terv. valiokunta sanoi lausunnossaan - " indeksin muutos alentaa eläkeläisten elintasoa, mutta on kuitenkin hyväksyttävä ". Nyt ko. indeksi on ollut käytössä 22 vuotta. V. 1995 eläkkeelle jääneiden eläke on alkueläkkeestä 30,1 % pienempi ( ETK ) ja muut eläkeläiset eläkkeelle jäämisvuodesta riippuen. Senioriliike ( jäseninä kaikkia puolueita ennen äänestäneitä ) teki indeksin muuttamisesta kansalaisaloitteen ( yli 84 000 allekirjoitusta ). Alussa mainittu kykyinen valiokunta ( 16 edustajaa = alle 10 % kaikista ) hylkäsi aloitteen päästämättä sitä 200 edustajan äänestettäväksi. Näin ovat eläkeläiset nipistäneet eläkkeistään n. 100 miljardia eläkerahastoihin tulevia eläkeläisiä varten. Nyt rahastot ovat n. 200 miljardia. Vaikka tästä eteenpäin maksettavat eläkkeet ja tulevat työeläkemaksut menisivät aina " päittäin ", on tuotto 200 miljardista 4 % : lla 8 miljardia/ vuosi. Aikavälillä 1997 - 2016 on tuotto% ollut 5,96 %. Talouspolitiikan arviointineuvosto ( VM + ETK + TELA) ennusti ( 2016 ), että " eläkkeiden/ työeläkemaksujen alijäämä päättyy v.2025 , jonka jälkeen se päättyy. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän. Se totesi otsikossaan, että " Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta " Miksi ei ei edes pientä osaa sijoitustuotoista käytetty eläkkeiden maksamiseen. Työeläkeyhtiöiden + ETK +TELA vuosikulut ovat n. 600 miljoonaa/ vuosi ( 6 miljardia /10v. ), jotka maksetaan työeläkemaksuista. ETK:n kutsumat kansanväliset eläkeasiantuntijat pitivät Suomessa toimivien eläkeyhtiöiden määrää liian suurena ja työeläkemaksujen tuhlauksena. Oikeasuuntaista oli ETERAn fuusio Ilmariseen. joka kehui syntyneillä kustannussäästöillä!Vastaa kommenttiin
-
Josa Jäntti 3.1.2018 klo 22.00
Pidetäänkö lupauksista kiinni ?Aikoinaan eläkkeelle siirtyville annettiin ymmärtää, että eläkkeesi on n. 60 % silloisesta palkasta - vähennettynä maksetuilla työeläkemaksuilla. V. 1996 otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi ( 80 % hinnat ja 20 % palkat) . V.1962 eläkejärjestelmän alkuvaiheessa eläke oli sidottu alkuperäiseen ja oikeudenmukaiseen palkkaindeksiin ja korotettaessa prosentit. Tätä vaativat silloiset ay - järjestöt. Myöhemmin indeksi muutettiin 50/50 indeksiksi ennen taitettua = v. 1996. Ennen indeksilain ( 1482/1995 ) voimaan tuloa silloinen sos. - terv. valiokunta sanoi lausunnossaan - " indeksin muutos alentaa eläkeläisten elintasoa, mutta on kuitenkin hyväksyttävä ". Nyt ko. indeksi on ollut käytössä 22 vuotta. V. 1995 eläkkeelle jääneiden eläke on alkueläkkeestä 30,1 % pienempi ( ETK ) ja muut eläkeläiset eläkkeelle jäämisvuodesta riippuen. Senioriliike ( jäseninä kaikkia puolueita ennen äänestäneitä ) teki indeksin muuttamisesta kansalaisaloitteen ( yli 84 000 allekirjoitusta ). Alussa mainittu kykyinen valiokunta ( 16 edustajaa = alle 10 % kaikista ) hylkäsi aloitteen päästämättä sitä 200 edustajan äänestettäväksi. Näin ovat eläkeläiset nipistäneet eläkkeistään n. 100 miljardia eläkerahastoihin tulevia eläkeläisiä varten. Nyt rahastot ovat n. 200 miljardia. Vaikka tästä eteenpäin maksettavat eläkkeet ja tulevat työeläkemaksut menisivät aina " päittäin ", on tuotto 200 miljardista 4 % : lla 8 miljardia/ vuosi. Aikavälillä 1997 - 2016 on tuotto% ollut 5,96 %. Talouspolitiikan arviointineuvosto ( VM + ETK + TELA) ennusti ( 2016 ), että " eläkkeiden/ työeläkemaksujen alijäämä päättyy v.2025 , jonka jälkeen se päättyy. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän. Se totesi otsikossaan, että " Työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta " Miksi ei ei edes pientä osaa sijoitustuotoista käytetty eläkkeiden maksamiseen. Työeläkeyhtiöiden + ETK +TELA vuosikulut ovat n. 600 miljoonaa/ vuosi ( 6 miljardia /10v. ), jotka maksetaan työeläkemaksuista. ETK:n kutsumat kansanväliset eläkeasiantuntijat pitivät Suomessa toimivien eläkeyhtiöiden määrää liian suurena ja työeläkemaksujen tuhlauksena. Oikeasuuntaista oli ETERAn fuusio Ilmariseen. joka kehui syntyneillä kustannussäästöillä!Vastaa kommenttiin
- rantala veijo 12.1.2018 klo 22.00
minulle luvattiin pieni maksurästi että saisin maksaa sen erissä. meni hienosti kaksi kuukautta, mutta sitten lupaus ei enää pitänyt . nyt on neljä elätettävää kunnalla enemm,än jotta se siitä lupauksesta.onneksi osaan mainostaa.Vastaa kommenttiin
- rantala veijo 12.1.2018 klo 22.00
Lisää aiheesta
Kohti uutta arkea – uudistimme ammatillisen kuntoutuksen palvelumme
Työelämä muuttuu jatkuvasti, ja niin muuttuvat myös asiakkaidemme tarpeet. Aiemmin ammatillisen kuntoutuksen asiakkaamme hakeutuivat palveluihin tyypillisesti tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Nykyään tilanne on moninaisempi: mielenterveyden haasteet korostuvat, ja palvelujamme hakevat entistä nuoremmat ihmiset. Asiakkaamme eivät enää tarvitse vain yhden tyyppisiä ratkaisuja, vaan heidän haasteensa ja toiveensa ovat yksilöllisempiä ja monimuotoisempia.
Voiko tulevaisuuteen suunnata katse menneisyydessä? - ralliautoilusta oppia työkykyjohtamiseen
Miten työkykyjohtamisessa voisi ottaa oppia autolla ajamisesta? Autoa ohjatessa on selvää, että päästäkseen turvallisesti etenemään, on pidettävä katse kohdistettuna eteenpäin. Matkan päämäärä on yleensä myös tiedossa ratin taakse istahtaessa. Ajaessa vilkaistaan auton mittaristoa ja harkitaan saadun tiedon sekä muiden havaittujen olosuhteiden perusteella, olisiko esimerkiksi kaasua syytä höllentää vai lisätä.
Tarvitsemme pidempiä, parempia ja enemmän työuria
Pidemmät työurat ovat olleet keskeinen yhteiskunnallinen tavoite jo pitkään. Tällä hetkellä kehitys polkee kuitenkin paikallaan. Suomen väestörakenne on ollut suuressa muutoksessa, kun syntyvät ikäluokat ovat jääneet entistä pienemmiksi ja senioreita on yhä enemmän. Tuoreen väestöennusteen mukaan nykyisen tasoinen nettomaahanmuutto ylläpitäisi kuitenkin väkiluvun kasvua seuraavat 30 vuotta. Kestävään työelämään ja työkykyjohtamiseen panostaminen on silti välttämätöntä, jotta onnistumme työurien pidentämistalkoissa.